kaikki mitä heille tapahtuu on jumalan tahto tai jos joku onnistuu on jumala ollut auttamassa ja tukemassa. Olen miettinyt kuinka nuo uskovaiset kokevat ateistien onnistumiset elämässä ja suurten päätösten loppuunsaamiset. ateisti ei voi kertoa että jumala auttoi vaan joutuu tekemään kaiken itse
uskovaiset ovat aina jumalan voimalla/tahdosta...
- Viestiketjun aloittaja plääh
- Ensimmäinen viesti
N
Non compos mentis
Vieras
Uskovana koen, että Jumala auttaa kaikkia ihmisiä, uskosta riippumatta. Raamatun perusjuttuja lienee, että kaikki hyvä on Jumalasta, ja kaikki paha Saatanasta, Jumalan sallimana tosin.
Ja myös uskoville tapahtuu pahoja asioita, se kuuluu elämään. Jotenkin minulle tulee mielikuva tämäntyyppissitä aloituksista, että uskovia pidetään jotenkin ylimielisinä ja itseriittoisina sen tähden, että uskovat Jumalan itsensä auttavan heitä. :/ Asia ei ole kuitenkaan useimmiten niin, uskoisin.
Ja myös uskoville tapahtuu pahoja asioita, se kuuluu elämään. Jotenkin minulle tulee mielikuva tämäntyyppissitä aloituksista, että uskovia pidetään jotenkin ylimielisinä ja itseriittoisina sen tähden, että uskovat Jumalan itsensä auttavan heitä. :/ Asia ei ole kuitenkaan useimmiten niin, uskoisin.
N
Non compos mentis
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Muusio:
Minä taas koin tämän aloituksen niin, että uskovaiset eivät anna krediittiä ihmisille näiden omista saavutuksista, vaan laittavat kaiken korkeamman voiman piikkiin. Aivan kuin ihminen ei yksin pystyisi mihinkään.
R
Rukoilijasirkka
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Minusta taas ei tajuta sitä, että jos joku uskova kokee, että Jumala on häntä auttanut, niin miten se tarkoittaisi muka, ettei uskova antaisi krediittiä muille ihmisille, heidän elämästään ja saavutuksistaan? Miten se kaivelee niin kauheasti, jos joku uskova kokee, että Jumala on häntä auttanut?
O
olen uskova
Vieras
No nyt on taas yleistystä. En minä ainakaan usko et kaikki on Jumalan tahtoa. Vaikka uskon että Jumala voi auttaa ja tukea niin uskon myös sattumaan ja siihen että ihmiset voivat onnistua myös itse.
N
Non compos mentis
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Eihän tässä aloituksessa puhuttu uskovaisten kokemuksista omalta osaltaan vaan siitä, miten he selittävät sen, että jumalattomat voivat onnistua yksinkin.
R
Rukoilijasirkka
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
No kun mä en ymmärrä, miksi uskovaisten pitäisikään selittää toisten elämiä. Selittäkööt jokainen itse omansa, miten kokee.
N
Non compos mentis
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Jos noin perin ajatellaan, niin kyllähän ihminen "pystyy" niin hyviin ja huonoihinkin asioihin, se on sitten jokaisen oma asia mielestäni, kenen krediitiksi asiat pistää. Itse ajattelen henkilökohtaisesti sen olevan Jumalan sallimusta/apua, mutta en tietenkään mene "loukkaamaan" ihmisiä sanomalla heille, että kyllä tuo oli nyt Jumalan, eikä sinun ansiotasi.
Esimerkiksi ei-uskova hyvä ystäväni tässä pääsi opiskelemaan parin välivuoden jälkeen kovasti haluaamansa opiskelupaikkaan, teki sen eteen kovasti töitä ja poti pitkään stressiäkin sen tähden. Ja kun hän pääsi, niin tietenkin olin himputin iloinen puolestaan ja ajattelin, että todellakin hän on sen ansainnut. Sen kummempia jumalallisuuksia juuri siihen hetkeen sekoittamatta. Vaikka toisaalta ajattelenkin, että Jumala kyllä palkitsee kovasta työstä.
Mutta siis, onko uskovaisilla joku velvoite olla ajattelematta, että jokin on Jumalan ansiota. Samalla tavalla Lentävään Spaghettihirviöön uskova ajattelee kaiken hyvän olevan LS:n ansiota
..?Edit: Taisi nyt mnenä tämä vastaukseni/kommenttini jokseenkin ohi aiheen,l mutta tosiaan.. Olen ehkä huono vastaamaankin. Mutta meinasin vain tarkoittaa, että jos elämänkatsomus on tietynlainen, niin eikö sen mukaan saisi ajatella? Miksi se niin ärsyttää muita? Samalla tavalla jtn uskovaa voisi kaivella, että joku ihminen nimenomaan ajattelee jonkun olevan ihmisen omaa ansiota, kai.
Mutta itse uskon siis aika tavalla Raamatun mukaan, että kaikki hyvä on Jumalasta ja kaikki paha Saatanasta Jumalan sallimana. Ja ei voi minkään, jos jotakuta ventovierasta se ärsyttää.
R
Rukoilijasirkka
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja plääh:
Kato mä ainakin sanon, jos koen, että joku asia on MUN elämässä Jumalan ansiota. Onko se vai väärin?
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Ei tuossa ole minunkaan mielestäni mitään väärää, päinvastoin. Plääh on ehkä joutunut siihen tilanteeseen, että itse on onnistunut jossain, ja joku uskova sitten tullut siihen väliin, että et sinä ole onnistunut, vaan Jumala.
R
