Hesarissa/Kalevassa.
Selväähän se, että muksut eivät kykene itseohjautuvuuteen, ja jotkut ryhmätyöt ja digitalisaatio lähinnä tyhmentävät.
HS: Peruskoululaisilta vaaditaan sellaisia taitoja, joihin lapsilla ei ole valmiuksia – professori tuoreesta tutkimuksesta: peruskoulun tasa-arvo vaarassa
Digilaitteet eivät ole tutkijoiden mukaan yksinomaan hyvä asia oppimisessa. KUVA: Kari Mankonen
KOTIMAA 19.11.2018 8:42
ANNA LEINONEN
Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun nykyiset menetelmät heikentävät merkittävästi oppimista, kertoo Helsingin Sanomat.
Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo lehden haastattelussa, että peruskoululaisilta vaaditaan taitoja, joihin suuri osa ei ole ikänsä puolesta valmis. Näitä ovat muun muassa itseohjautuvuus, omatoimisuus ja vastuunotto.
Keltikangas-Järvisen mukaan tavoitteet ovat hyvä, mutta esimerkiksi itseohjautuvuus ei synny itsessään. Hänen mukaansa lasta ei voi jättää yksin selviytymään ison tietomäärän kanssa.
Tutkimuksen mukaan niin sanottu ilmiöoppiminen on yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin. Ilmiöoppiminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse selvittää, mistä opittavassa aiheessa on kyse. Lisäksi ryhmätyöt ovat yleisiä.
Psykologian tohtori Aino Saarisenmukaan ilmiöoppimista on perusteltu sillä, että se tasoittaa eri taustoista tulevien oppilaiden oppimistuloksia. Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden oppimistulokset heikkenivät ilmiöoppimisen myötä eniten. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa heikosti koulussa menestyneet pojat, maahanmuuttajaperheiden lapset sekä vähävaraisten perheiden lapset.
Saarinen arvioi uusien oppimismenetelmien olevan yksi syy myös siihen, miksi Pisa-testien oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet 2000-luvulla. Hän sanoo, että mitä enemmän digitaalisia laitteita käytettiin oppimisessa, sitä heikommat oppimistulokset olivat.
Saarisen mukaan digitaalisuutta ei pitäisi poistaa kouluista, mutta laitteiden käyttöä pitäisi harkita tarkoin. Tablettia tai tietokonetta käytettäessä oppilaan huomio siirtyy helposti pois opetettavasta asiasta. Digisovelluksessa on usein liikkuvaa kuvaa, ja tieto välittyy oppilaalle näön tai kuulon varaisesti.
– Työmuisti kuormittuu, eikä oppimista tapahdu, Saarinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Keltikangas-Järvinen kertoo saaneensa paljon yhteydenottoa vanhemmilta, jotka ovat huolissaan peruskouluun tulleista menetelmistä. Hänen mukaansa vanhemmat ovat olleet ihmeissään muun muassa siitä, että kymmenvuotiaat lapset ovat saaneet itse päättää, mitä heille tulee matematiikassa läksyksi. Lopputulos oli se, ettei lapsi tuonut matematiikan kirjaa kotiin koko lukukauden aikana.
Keltikangas-Järvisen mukaan koulumenestyksessä näkyy ero sen perusteella, ovatko lapsen vanhemmat korkeastikoulutettuja vai ei. Koulutetut vanhemmat seuraavat enemmän lastensa koulunkäyntiä, minkä vuoksi heidän lapsensa pärjäävät selvästi paremmin koulussa.
Selväähän se, että muksut eivät kykene itseohjautuvuuteen, ja jotkut ryhmätyöt ja digitalisaatio lähinnä tyhmentävät.
HS: Peruskoululaisilta vaaditaan sellaisia taitoja, joihin lapsilla ei ole valmiuksia – professori tuoreesta tutkimuksesta: peruskoulun tasa-arvo vaarassa
Digilaitteet eivät ole tutkijoiden mukaan yksinomaan hyvä asia oppimisessa. KUVA: Kari Mankonen
KOTIMAA 19.11.2018 8:42
ANNA LEINONEN
Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun nykyiset menetelmät heikentävät merkittävästi oppimista, kertoo Helsingin Sanomat.
Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo lehden haastattelussa, että peruskoululaisilta vaaditaan taitoja, joihin suuri osa ei ole ikänsä puolesta valmis. Näitä ovat muun muassa itseohjautuvuus, omatoimisuus ja vastuunotto.
Keltikangas-Järvisen mukaan tavoitteet ovat hyvä, mutta esimerkiksi itseohjautuvuus ei synny itsessään. Hänen mukaansa lasta ei voi jättää yksin selviytymään ison tietomäärän kanssa.
Tutkimuksen mukaan niin sanottu ilmiöoppiminen on yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin. Ilmiöoppiminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse selvittää, mistä opittavassa aiheessa on kyse. Lisäksi ryhmätyöt ovat yleisiä.
Psykologian tohtori Aino Saarisenmukaan ilmiöoppimista on perusteltu sillä, että se tasoittaa eri taustoista tulevien oppilaiden oppimistuloksia. Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden oppimistulokset heikkenivät ilmiöoppimisen myötä eniten. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa heikosti koulussa menestyneet pojat, maahanmuuttajaperheiden lapset sekä vähävaraisten perheiden lapset.
Saarinen arvioi uusien oppimismenetelmien olevan yksi syy myös siihen, miksi Pisa-testien oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet 2000-luvulla. Hän sanoo, että mitä enemmän digitaalisia laitteita käytettiin oppimisessa, sitä heikommat oppimistulokset olivat.
Saarisen mukaan digitaalisuutta ei pitäisi poistaa kouluista, mutta laitteiden käyttöä pitäisi harkita tarkoin. Tablettia tai tietokonetta käytettäessä oppilaan huomio siirtyy helposti pois opetettavasta asiasta. Digisovelluksessa on usein liikkuvaa kuvaa, ja tieto välittyy oppilaalle näön tai kuulon varaisesti.
– Työmuisti kuormittuu, eikä oppimista tapahdu, Saarinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Keltikangas-Järvinen kertoo saaneensa paljon yhteydenottoa vanhemmilta, jotka ovat huolissaan peruskouluun tulleista menetelmistä. Hänen mukaansa vanhemmat ovat olleet ihmeissään muun muassa siitä, että kymmenvuotiaat lapset ovat saaneet itse päättää, mitä heille tulee matematiikassa läksyksi. Lopputulos oli se, ettei lapsi tuonut matematiikan kirjaa kotiin koko lukukauden aikana.
Keltikangas-Järvisen mukaan koulumenestyksessä näkyy ero sen perusteella, ovatko lapsen vanhemmat korkeastikoulutettuja vai ei. Koulutetut vanhemmat seuraavat enemmän lastensa koulunkäyntiä, minkä vuoksi heidän lapsensa pärjäävät selvästi paremmin koulussa.
