Vaikeita mietteitä

[Leppäkerttu]

Pakko jonnekkin purkaa tätä oloa, tuntuu että minä ahdistun tämän asian alle. Tein positiivisen raskaustestin vaikka lapsia meille ei enää pitänyt tulla, ajateltiin että kolme lasta riittää. Testin jälkeen olin kauhuissani ja ajatukset olivat kaikinpuolin negatiivisia mutta pikkuhiljaa aloin ajattelemaan raskautta positiivisena asiana, tuntuikin ihanalta että tuolla kohdussa joku pieni ihmisenalku on. Mutta eilen illalla tajusin ettei mies tätä lasta halua, on varmaan koko ajan ollutkin keskeytyksen kannalla. Eikä mikään voi enää tätä asiaa pelastaa, yhteistä ratkaisua ei varmasti tule löytymään. Jos menen keskeytykseen, tulen varmasti aina miettimään millainen tästä pienestä olisi tullut. Että jos tämän lapsen olisikin ollut määrä syntyä ja toinen viaton otetaan pois kasvamasta ennenkuin on edes kunnolla aloittanut matkaansa. Jos taas en mene keskeytykseen niin se olen sitten minä joka tämän lapsen halusi ja pelkään ettei mies olisi samalla tavalla läsnä, jaksaisiko meitä enää ollenkaan. Pystyisinkö edes samalla tavalla olemaan onnellinen uudesta elämästä kun koko ajan tietäisin ettei mies ole mukana tässä päätöksessä vaan mukautui minun toiveeseeni. En tiedä miten tästä selvitään eteenpäin, ratkaisun suhteen sekä elämästä sen jälkeen.

 

[Criminal Mind]

No ei kai tuossa konkurssissa enää yks lapsi tunnu missään, siis jos on jo 3 niin ei kai neljäs paljoo venettä keikauta?

Itse kuvittelisin pitäväni lapsen, mies tehköön mitä lystää.

Mites tällänen vahinko ylipäätään on päässy käymään?

 

[wiiru]

jos ite haluat niin piä laps...kyllä se mies siihen sopeutuu...ei minunkaan mies ole näitä kahta viimeistä "halunnut" mutta niinpä vain on sopeutunu tilanteeseen.mie miettisin lopun ikää kumpi se ois ollut ja nyt se ois sen ja sen ikänen...yms..

 

[vieras]

Nyt sä oletat, että mies ei halua lasta, mutta et tiedä sitä. Itselläsikin meni aikaa hyväksyä tilanne. Mieskin tarvitsee aikaa ja saattaa hyvinkin sopeutua asiaan.

 

[@]

Elämä on lahja! Miten sen voi tuhota?

 

[vastaisen varalle]

Sterilisaatio molemmille.Johan on ihme jos sen jälkeen vielä raskaaksi tulee.
Kaverilla kävi samanlainen juttu että oli sovittu kahden lapsen riittävän.Hankkiutui kuitenkin raskaaksi tahallaan (väitti että oli vahinko,poistatti kierukan ennenkuin oli aika sterilisaatioon ja näinollen hupsista vaan vahingossa raskautui juuri ennen sterilisaatiota).
Mies vaati aborttia,kaveri ei suostunut.
Käytiin verinen taistelu jossa mies muutti pois kotoa muutamaksi viikoksi miettimään mitä tekee.
Päätti palata mutta ehtona se että sterilisaatio tehdään synnytyksen yhteydessä vaimolle ja jos vielä yksikin tulee hän lähtee.
Rakastaa toki kuopusta mutta ei tätä koskaan halunnut.

 

[poppaliina]

Mies voi muuttaa mielensä mutta sä et voi enää muuttaa abortin jälkeen mieltäs vaan se on lopullinen. Ja ei se ole mikään mies jos elämä yhteen lapseen kaatuu.

 

[vastaisen varalle]

Mua ottaa päähän nuo kommentit tee vaan se lapsi kyllä se mies sopeutuu ja ei se ole mikään mies jos elämä kaatuu yhteen lapseen.
Se mieskin on IHMINEN,sillä on oikeus siihen että jos yhdessä sovitaan että lapsilukumäärä on täynnä niin se myös on.
Miksi se mies on se iso paska jos se ei hyväksy että niitä lapsia tulee lisää vaikka on muuta sovittu,miksi sen miehen pitää aina joustaa ja antaa periksi tai muuten se on paska mies?
Miksei se nainen voi pitää osaansa sopimuksesta ja keskeyttää raskauden jos sellainen alkunsa saa?
Villi veikkaus että 99% näistä niinsanotuista vahinkoraskauksista on sellaisia että nainen hankkiutuu raskaaksi tahallaan mutta miehelle väitetään että vahinko tuli.
En mitenkään voi uskoa että nykypäivänä jolloin on kaikki mahdolliset ehkäisymenetelmät käytössä,sattuu niin paljon vahinkoraskauksia kuin esim. tältä palstalta saa lukea.

 

[Maine Coon/]

Jos teidän parisuhde on kunnossa, niin ei se elämä kaadu yllätysraskauteen ja vauvan saamiseen, vaikka olisitte päättäneet että lapsiluku täysi.

 

[vieras]

Mua ottaa päähän nuo kommentit tee vaan se lapsi kyllä se mies sopeutuu ja ei se ole mikään mies jos elämä kaatuu yhteen lapseen.
Se mieskin on IHMINEN,sillä on oikeus siihen että jos yhdessä sovitaan että lapsilukumäärä on täynnä niin se myös on.
Miksi se mies on se iso paska jos se ei hyväksy että niitä lapsia tulee lisää vaikka on muuta sovittu,miksi sen miehen pitää aina joustaa ja antaa periksi tai muuten se on paska mies?
Miksei se nainen voi pitää osaansa sopimuksesta ja keskeyttää raskauden jos sellainen alkunsa saa?
Villi veikkaus että 99% näistä niinsanotuista vahinkoraskauksista on sellaisia että nainen hankkiutuu raskaaksi tahallaan mutta miehelle väitetään että vahinko tuli.
En mitenkään voi uskoa että nykypäivänä jolloin on kaikki mahdolliset ehkäisymenetelmät käytössä,sattuu niin paljon vahinkoraskauksia kuin esim. tältä palstalta saa lukea.

Meillä on käynyt kolme kertaa ihan oikea vahinko eli ehkäisy on pettänyt.Nyt ollaan vihdoin löydetty ehkäisy joka meillä toimii eli hormonikierukka. =)

Mutta ap:n tilanteeseen sanoisin,että koittakaa miehen kanssa puhua asiasta.anna hänelle tilaa miettiä asiaa ja ole tukena.Kuten itse sanoit,oli oma ensireaktiosi negatiivininen raskaustietoon,mutta kääntyi ajan myötä positiiviseen.On hyvin mahdollista,että miehellesi käy samoin kunhan saa rauhassa asiaa sulatella ja miettiä tietäen,että sinä et ole vieressä vaatimassa mitään.

Keskeytykseen ei oikeasti kannata mennä miehen mieliksi.Jos oma pää ja sydän ei ole sataprosenttisen varma keskeytyksestä,sitä ei kannata tehdä.

Toivottavasti asianne selviävät parhain päin! =)

 

[vieras]

Ihan niinkuin se raskaaksi tulo olisi yksin naisesta kiinni, samoin ehkäisy?!

 

[Leppäkerttu]

Kiitos kun olette kommentoineet. Toivon joka hetki että mies tulisi, halaisi ja sanoisi että annetaan raskauden jatkua ja otetaan yhdessä lapsi vastaan, että kyllä me yhdessä pärjätään. Toivoisin että tapahtuisi ihme ja päästäisiin ratkaisuun niin ettei kummankaan tarvitsisi kokea tekevänsä vastoin tahtoaan mutta se ei taida olla mahdollista. Kyllä asiasta vielä keskustellaan, varmasti montakin kertaa ja yritän antaa miehelle tilaa ajatuksineen.

 

[x]

Annat lapsen syntyä, ole elämän kannalla!! Se on oikein. Ja mies sopeutuu/sopeutukoon.
Aika torvelo jos ei pystyis omaa lastaan rakastamaan.
Ajattele tulevaisuutta kun pieni on sylissäsi, sitten joskus kävelee ja silloin ajattelet
että tuon ihanan lapsenneko olisit hävittänyt...?