S
surusilmä
Vieras
Mä alan olla niin kyllästynyt tähän et se ei tee juuri mitään. Tekee sillon kun sitä sattuu itteensä huvittamaan.
Mä teen mukisematta kotihommat sillon kun mies käy töissä. Mutta nyt kun se on ollut lomalla sama jatkuu minä teen kaiken.
Ei edes korjaa jälkiään. Vaate kasoja löytyy ympäri taloa, ei korjaa kuin vasta sitten kun ei jaksa enää kuunnella sanomista tai sitten kun tarvitsee puhdasta vaatetta. Yksi kasa löytyy olkkarin sohvalta, toinen makkarin lattialta ja portaikosta heittää vaan alakertaan josta löytyy kodinhoitohuone. Jos menee alas ei likapyykit tartu käteen ja mene odottamaan kaappiin pesua vaan minä joudun noukkimaan ne.
Aamulla kun herää se alkaa. Eka valittaa kun ei koskaan saa nukkua. Okei millos mä saan?
Sitten narisee että josko hakisin lehden kun hän on niin väsynyt. En hae ja kiitokseksi saan haukkuja siitä miten olen laiska ja ilkeä ja tiuskii.
Hakee lehden alkaa pyytää josko jotain aamualaa saisi. leipätarvikkeet pöydällä mut on niin helvetin laiska paska ettei itse viitsi tehdä. Sitten pitäis olla kahvia mukiin ja mehua lasiin.
Siirtyy sohvalle jossa makaa ja katsoo telkkua. Lapsi yrittää saada isänsä huomion. Ei saa. Ei saa edes vastausta että odota tms. sitten tiuskii ja äyskii takaisi kun lasi hermistuu. (lapsella ikää päälle 2v)
Ruoka aikana alkaa vaatia et joskos sitä pöperöä. Koskaan ei tarjouu kattamaan pöytää. Kun on syönyt ei korjaa lautastaan, lasiaan jne. Joskus harvoin muistaa kiitoksen. AINA lukee lehteä kun syödään.
Sitten onkin päiväunien aika. Hänellä siis. Nukkuu nukkuu. Eilenkin kun yritin et josko heräis niin saan vastauksen "miksei täällä ikinä saa nukkua"
Jos on esim mansikkakakkua kaapissa tulee tähän sävyyn "leikkaiskohan se äiti meille kakkua valmiiksi ja josko vaikka kahvia"
aina vaan palveluksia palveluksia palveluksia. Minä en jaksa tätä vitun passaamista.
Yksi päiä olin helvetin väsynyt, koti oli kaatopaikka mut kotihommat oli vaan tehtävä. Pyysin josko levittäisi pyykit kuivumaan niin ei koska herra luki ulkona aurinkotuolssa kirjaa. Se siitä sitten, minä tein kaikki.
Nyt lähti tekemään yhden homman. Sänky jäi petaamatta ja yöpöydälle jäi mehukannu, karkkipoksi ja kaikki muu roina mitä illan mittaan siihen kantaa kun telkkua katsotaan. Sama juttu aina jos jotain ottaa ei korjaa paikalleen.
Olen pyytänyt apua nätisti, olen pyytänyt apua suuttuen. Olen pitänyt mykkäkoulua, itkenyt, raivonnnut. Ei mitään. Kerran teki päivän pyytämättä ja siihen loppui.
Minä teen kaikki iltahommat lapsen kanssa, hän sitten vaan käy antamassa lapselle pusun.
Toinen lapsi syntyy piakkoin ja tiedän että hommia tulee tuplasti lisää.
Saako tollasta laiskaa paskaa muuttumaan mitenkään???
Hänen ei tarvinnut pentuna tehdä kotona mitään kun äiti onn purrut ruuankin valmiiksi lautaselle.
Ole erittäin loppuunpalanut.
Mä teen mukisematta kotihommat sillon kun mies käy töissä. Mutta nyt kun se on ollut lomalla sama jatkuu minä teen kaiken.
Ei edes korjaa jälkiään. Vaate kasoja löytyy ympäri taloa, ei korjaa kuin vasta sitten kun ei jaksa enää kuunnella sanomista tai sitten kun tarvitsee puhdasta vaatetta. Yksi kasa löytyy olkkarin sohvalta, toinen makkarin lattialta ja portaikosta heittää vaan alakertaan josta löytyy kodinhoitohuone. Jos menee alas ei likapyykit tartu käteen ja mene odottamaan kaappiin pesua vaan minä joudun noukkimaan ne.
Aamulla kun herää se alkaa. Eka valittaa kun ei koskaan saa nukkua. Okei millos mä saan?
Sitten narisee että josko hakisin lehden kun hän on niin väsynyt. En hae ja kiitokseksi saan haukkuja siitä miten olen laiska ja ilkeä ja tiuskii.
Hakee lehden alkaa pyytää josko jotain aamualaa saisi. leipätarvikkeet pöydällä mut on niin helvetin laiska paska ettei itse viitsi tehdä. Sitten pitäis olla kahvia mukiin ja mehua lasiin.
Siirtyy sohvalle jossa makaa ja katsoo telkkua. Lapsi yrittää saada isänsä huomion. Ei saa. Ei saa edes vastausta että odota tms. sitten tiuskii ja äyskii takaisi kun lasi hermistuu. (lapsella ikää päälle 2v)
Ruoka aikana alkaa vaatia et joskos sitä pöperöä. Koskaan ei tarjouu kattamaan pöytää. Kun on syönyt ei korjaa lautastaan, lasiaan jne. Joskus harvoin muistaa kiitoksen. AINA lukee lehteä kun syödään.
Sitten onkin päiväunien aika. Hänellä siis. Nukkuu nukkuu. Eilenkin kun yritin et josko heräis niin saan vastauksen "miksei täällä ikinä saa nukkua"
Jos on esim mansikkakakkua kaapissa tulee tähän sävyyn "leikkaiskohan se äiti meille kakkua valmiiksi ja josko vaikka kahvia"
aina vaan palveluksia palveluksia palveluksia. Minä en jaksa tätä vitun passaamista.
Yksi päiä olin helvetin väsynyt, koti oli kaatopaikka mut kotihommat oli vaan tehtävä. Pyysin josko levittäisi pyykit kuivumaan niin ei koska herra luki ulkona aurinkotuolssa kirjaa. Se siitä sitten, minä tein kaikki.
Nyt lähti tekemään yhden homman. Sänky jäi petaamatta ja yöpöydälle jäi mehukannu, karkkipoksi ja kaikki muu roina mitä illan mittaan siihen kantaa kun telkkua katsotaan. Sama juttu aina jos jotain ottaa ei korjaa paikalleen.
Olen pyytänyt apua nätisti, olen pyytänyt apua suuttuen. Olen pitänyt mykkäkoulua, itkenyt, raivonnnut. Ei mitään. Kerran teki päivän pyytämättä ja siihen loppui.
Minä teen kaikki iltahommat lapsen kanssa, hän sitten vaan käy antamassa lapselle pusun.
Toinen lapsi syntyy piakkoin ja tiedän että hommia tulee tuplasti lisää.
Saako tollasta laiskaa paskaa muuttumaan mitenkään???
Hänen ei tarvinnut pentuna tehdä kotona mitään kun äiti onn purrut ruuankin valmiiksi lautaselle.
Ole erittäin loppuunpalanut.