Alkuperäinen kirjoittaja deben tuuri:
vaimoke, et taida olla mikään luupää omaisuuden hankinnassa. Sinulla on jo talo omalla tontilla, ex-mies ja kohta kotoa lähtevät lapset. Voisi kysyä, onko omaisuutesi ihan itse hankittua, vai olosuhteilla saatua? Vaikutelma on sellainen, että haistat rahan.
No, voihan sanoa, että alkupääoman sain isäni perintöä 80-luvulla, jolla sain pienen yksiön. Kun tuli aika myydä, sain siitä hyvän hinnan - vaihdoin kaksioon. Parin vuoden päästä piti suurentaa asuntoa, sain kaksiosta tuplahinnan, mitä olin maksanut. Eli ihan "vahingossa", laskelmoimatta, on omaisuus karttunut.
Menin naimisiin, ostettiin ok-talo, josta minä rahoitin 2/3, mies vähän ja loput lainaa. Jäin kotiäidiksi, mies kävi töissä ja siten lainaa maksettiin hänen tuloillaan, minä hoidin kodin, lapset ja ruuan hankinnan. Eli ihan perinteisesti elettiin. Kun tuli ero, oli lainaa vielä jäljellä, mies oli perinyt sillä aikaa vanhempiaan, eli kun "tasajako" tuli, sain nippanappa oman sijoitukseni "takaisin". Minulle jäi talo ja loppulaina (joka on nyt lähes maksettu). Olisinhan voinut jäädä pahasti nuolemaan näppejäni, jos ei olis ollut muuta jakaa kuin talo (josta siis maksoin suurimman osan).
Sanottaisiinko siis, että on ollut myös hyvää tuuria asuntokaupoissa, vaikka olen myynyt ja ostanut vain isomman asunnon tarpeessa. Ja jos rahasta "naisin", olisi tuossa ollut tarjokkaita rahatukkuineen ja uusine "mersuineen" kiertämässä, mutta eipä ole houkuttanut.
Enpä tämänkään miehen raha-asioista tiennyt ennen kuin oltiin jo seurustelusuhteessa, en kysellyt "onks sulla rahaa, en mä muuten sun kaa ala..."
Vaikka toisaalta, eipä tuo pahakaan asia ole, jos mies pärjää omillaan, eikä ole tyhjätaskuna roikkumassa rahaongelmineen. On hyvä, ettei tarvitse hirveästi pohtia, onko varaa lähteä vaikka lomamatkalle - onko toisella rahaa, vai pitäisikö toisen maksaa molemmat... Voisiko ostaa uudet huonekalut, vai pitäisikö säästää pari vuotta ensin... Tai aina katsoa kaupassa vaatteen hintalappua, onko varaa maksaa paidasta 50 vai pitääkö penkoa vitosen koria... Eipä silti, ei raha kauaa käsissä pysy, jos ei katso niitä hintalappuja

Pitää osata ostaa oikein.
Alkuperäinen kirjoittaja deben tuuri:
Niin miehelle tosiaan jää käyttörahaa? Siitäkö, että maksat hänelle 3% korkoa viiden vuoden aikana, jolla hän rakentaa mökkiä. Eihän miehelle lainastasi käyttörahaa muutoin jää varsinkin, jos lupaat maksa velan vasta viiden vuoden päästä, kun/jos myyt talosi.
Laskepas; jos on rahaa 200 000e, mies maksaa kesäpaikasta 50 000 ja lainaa minulle 50 000, niin jää hänelle vielä 100 000 "käyttörahaa". Kuka on sanonut, että hän rakentaa mökkiä yksin, ennen kuin minulta tulee oma osuuteni? Kannattaisi lukea tarkkaan, jos kerran kommentoi
Ja niinhän se on, että jollain rahaa valuu käsistä, joillakin se karttuu. Esimerkkinä miehen ex. Erossa 10v. sitten molemmat saivat n. 20 000 euroa, nyt miehellä on 200 000 ja exällä 2 000 eikä mitään omaisuutta. Ai, mistäkö tiedän - no tiedän vaan. Ex-vaimo on aina rahapulassa, asuu vuokralla. Mies on maksanut lasten koulutuksesta ison osan ja avustaa edelleen säännöllisesti nuoria aikuisia lapsiaan.
Tarjoutuihan tuo ostamaan minulle paremman auton alkuaikoina (kun vanha oli hajoamispisteessä), en suostunut. Oli mies vähän ymmällään, kun sitten ostin itse "uuden" auton. Kyseli, että meinaatko ottaa pankista lainaa vai muuta rahoitusta... Sanoin, että ei, kun maksan pankkikortilla. Eipä tiennyt, että oli vähän taskunpohjalla. Eli eipä tuokaan mun omaisuuden perässä ole. Oman omaisuutensa pitäisi tuottaa vain enemmän, kuin mitä vaimokkeelle lainaamalla saisi