E
entinen-yh
Vieras
Onko kellään mielipidettä seur. tilanteeseen: olen ollut 10-v yksinhuoltajana ja yrittäjänä, viimeisen vuoden työttömänä YH:na, lapsen isäkin 800 km:n päässä eli ei apua sieltä...Nooh, löysin sopivan miehen ja eikun yhteen muuttamaan. Ja, sittenhän käykin niin että lapsilisästä lähtee yh-korotus ja asumistuki lakkaa, kun työssäkäyvä mies tulee taloon. Talo on minun omani, vanha korjattava rötiskö eli ei ole varsinaista vuokranmaksua. Mulle yhteenmuutosta aiheutui 195 euron menetys tukia / kk, mikä on neljäsosa työttömänä saamastani koko kuukauden tulosta. Mies ilmoitti heti alkuun, että hän ei ala maksamaan minulle mitään käteissummaa vaan maksetaan laskut puoliksi, esim. sähkölaskua noin 70 e/kk per henkilö ja jotain muuta pientä, ehkä noin 20 e/kk. Jään silti rahallisesti miinuksen puolelle.
Mies muutti luokseni vuokra-asunnosta, jossa hänellä oli vuokraa 300 euroa ja sähköt 50 euroa päälle/kk eli hän voitti tässä kaupassa, minä hävisin sen 195 euroa. Olen yrittänyt tuoda tämä epäkohdan esille mutta mies vetoaa siihen, että hän tekee pihatöitä ja lämmitystä ja että minun pitäisi olla tyytyväinen tilanteeseen. Miehellä on auto, jonka kulut hän hoitaa, mutta joudun maksamaan hänen autonsa käytöstä bensakulut silloin kun sitä käytän, oma autoni on huonokuntoinen ja sillä hoidetaan raskaammat kuljetukset, mm. hänen muuttonsa ja siitäkään en ole senttiäkään bensarahaa ollut vailla. Olemme nyt asuneet yhdessä puoli vuotta ja tilanne on mennyt siihen, että olen melko lailla rahaton ja silti huomaan maksavani hänenkin ruokalaskuaan. Hän maksaa laskusta puolet ja se on hänen mielestään anteliasta, vaikka tosiasiassa hän maksaa omia ostoksiaan, joita ei syntyisi jos emme asuisi yhdessä.
Voisin olla tyytyväinen tilanteeseen, jos hän kykenisi todella esim. tekemään remppaa, mutta hän ei todellakaan osaa tehdä mitään talon suhteen, jopa lavuaarin viemärin aukaisu on hänelle ennen kokematonta. Hän kuitenkin metsästää ja kalastaa joten hän vetoaakin siihen, että hänen ansiostaa meillä on pöydässä hyvää ruokaa ja siksikään hän ei maksa asumisestaan mitään. Olen itse sitä mieltä, että jos kaikki talon eteen tehdyt työt ja hankitut paistit ovat vastikkeellisia eli maksan niitä sillä tukien puuttumisella niin minulla ei ole silloin varaa näihin ylellisyyksiin, jääköön piha putsaamatta ja hirvenlihat syömättä. Ostaisin mieluummin sillä 195 eurolla tarjousjauhelihaa ja palkkaisin kerran vuodessa metsurin kaataman pihapuita, se tulisi halvemmaksi kuin että pitää ukkoa, joka maksaa mulle 195 euroa joka ikinen kuukausi. Ja tässä pitää ottaa huomioon että lapseni on vasta 11-v ja työttömyysturvani on 600 euroa /kk eli että jokainen euro perheen elättämiseen ja talon pitoon olisi todella tarpeen.
Mitä mieltä olette, pitäisikö minun vaatia ukolta korvausta, tai vuokraa? Miten tätä tuenmenetystä on muissa perheissä kompensoitu? Pitääkö se olla sen yh-äidin , joka maksaa suhteen "kulut"? Olenko ollut liian kiltti, kun olen antanut toisen tulla talooni romuineen ja romppeineen vaatimatta rahallista korvausta? Nyt kun olen alkanut asiasta puhua niin ukko on alkanut uhkailemaan poismuutolla, että pääsen hakemaan Kelalta takaisin mulle kuuluvat etuudet. Onko normaalia käytöstä? Miksi ei vain voi tulla rahallisesti? Mitä mieltä olette?
Kiitos jo etukäteen, jos joku ihana ihminen jaksaa ottaa kantaa tähän ihmettelyyn...
Mies muutti luokseni vuokra-asunnosta, jossa hänellä oli vuokraa 300 euroa ja sähköt 50 euroa päälle/kk eli hän voitti tässä kaupassa, minä hävisin sen 195 euroa. Olen yrittänyt tuoda tämä epäkohdan esille mutta mies vetoaa siihen, että hän tekee pihatöitä ja lämmitystä ja että minun pitäisi olla tyytyväinen tilanteeseen. Miehellä on auto, jonka kulut hän hoitaa, mutta joudun maksamaan hänen autonsa käytöstä bensakulut silloin kun sitä käytän, oma autoni on huonokuntoinen ja sillä hoidetaan raskaammat kuljetukset, mm. hänen muuttonsa ja siitäkään en ole senttiäkään bensarahaa ollut vailla. Olemme nyt asuneet yhdessä puoli vuotta ja tilanne on mennyt siihen, että olen melko lailla rahaton ja silti huomaan maksavani hänenkin ruokalaskuaan. Hän maksaa laskusta puolet ja se on hänen mielestään anteliasta, vaikka tosiasiassa hän maksaa omia ostoksiaan, joita ei syntyisi jos emme asuisi yhdessä.
Voisin olla tyytyväinen tilanteeseen, jos hän kykenisi todella esim. tekemään remppaa, mutta hän ei todellakaan osaa tehdä mitään talon suhteen, jopa lavuaarin viemärin aukaisu on hänelle ennen kokematonta. Hän kuitenkin metsästää ja kalastaa joten hän vetoaakin siihen, että hänen ansiostaa meillä on pöydässä hyvää ruokaa ja siksikään hän ei maksa asumisestaan mitään. Olen itse sitä mieltä, että jos kaikki talon eteen tehdyt työt ja hankitut paistit ovat vastikkeellisia eli maksan niitä sillä tukien puuttumisella niin minulla ei ole silloin varaa näihin ylellisyyksiin, jääköön piha putsaamatta ja hirvenlihat syömättä. Ostaisin mieluummin sillä 195 eurolla tarjousjauhelihaa ja palkkaisin kerran vuodessa metsurin kaataman pihapuita, se tulisi halvemmaksi kuin että pitää ukkoa, joka maksaa mulle 195 euroa joka ikinen kuukausi. Ja tässä pitää ottaa huomioon että lapseni on vasta 11-v ja työttömyysturvani on 600 euroa /kk eli että jokainen euro perheen elättämiseen ja talon pitoon olisi todella tarpeen.
Mitä mieltä olette, pitäisikö minun vaatia ukolta korvausta, tai vuokraa? Miten tätä tuenmenetystä on muissa perheissä kompensoitu? Pitääkö se olla sen yh-äidin , joka maksaa suhteen "kulut"? Olenko ollut liian kiltti, kun olen antanut toisen tulla talooni romuineen ja romppeineen vaatimatta rahallista korvausta? Nyt kun olen alkanut asiasta puhua niin ukko on alkanut uhkailemaan poismuutolla, että pääsen hakemaan Kelalta takaisin mulle kuuluvat etuudet. Onko normaalia käytöstä? Miksi ei vain voi tulla rahallisesti? Mitä mieltä olette?
Kiitos jo etukäteen, jos joku ihana ihminen jaksaa ottaa kantaa tähän ihmettelyyn...
