?
*
Vieras
joo kyllä se niin on että siitä tulee hirveet riidat ja lopulta itse on ihan lopussa ja toinen ei edes ymmärrä miksi..
A
ap
Vieras
Kiitos taasen kommenteista.
Täytyy yrittää ottaa asiaa puheeksi esim. tyyliin ""Olet sika, siivoa"", tai jotenkin muuten.
Pulmani on vähän sekin, että olen kiltti, enkä ole tottunut komentelemaan tai käyttämään ""voimakkaita otteita"".
No, täytyy joka tapauksessa ottaa asia puheeksi, ennen kuin hän kärrää tavaransa luokseni.
Täytyy yrittää ottaa asiaa puheeksi esim. tyyliin ""Olet sika, siivoa"", tai jotenkin muuten.
Pulmani on vähän sekin, että olen kiltti, enkä ole tottunut komentelemaan tai käyttämään ""voimakkaita otteita"".
No, täytyy joka tapauksessa ottaa asia puheeksi, ennen kuin hän kärrää tavaransa luokseni.
?
*
Vieras
K
Koikkalainen
Vieras
""olet liian kiltti""
Sitä suuremmalla syyllä on sinun alkupelissä jo selvitettävä tahtosi. Harjoittele vaikka itseksesi ääneen. Liika kiltteys voi olla hyväksikäytön paikka. Kun alussa kiltteyttäsi ja rakkauttasi näytät siivoilemalla, kasvavat paineet aikojen myötä niin että olet ainoastaan kärsimässä tilanteessa.
Ehdotuksia:
""Eikö sinulle kotona ole opetettu perussiisteyttä?""
""Tehdäänkö kotityöjako? En jaksa kaikkea yksin?""
""Jos et ole varma miten se tehdään niin näytän jotta voit ensi kerralla tehdä sen oma-alotteisesti.""
Sitä suuremmalla syyllä on sinun alkupelissä jo selvitettävä tahtosi. Harjoittele vaikka itseksesi ääneen. Liika kiltteys voi olla hyväksikäytön paikka. Kun alussa kiltteyttäsi ja rakkauttasi näytät siivoilemalla, kasvavat paineet aikojen myötä niin että olet ainoastaan kärsimässä tilanteessa.
Ehdotuksia:
""Eikö sinulle kotona ole opetettu perussiisteyttä?""
""Tehdäänkö kotityöjako? En jaksa kaikkea yksin?""
""Jos et ole varma miten se tehdään niin näytän jotta voit ensi kerralla tehdä sen oma-alotteisesti.""
V
vaimo
Vieras
Tässä sinulle pieni vinkki naiselta. Minä kun muutin mieheni luo niin seurusteltiin ensin ja hän halusi, että muuttaisin hänen luo asumaan. Ajattelin etten ala siivoamaan enkä laittaa ruokaa ennen kuin näen kuinka tämä suhde etenee ja kuinka mies tekee kotihommia. Mies tuli töistä kaupan kautta ja laittoi meille molemmille ruokaa ja siivosi myös kämppänsä. Kävin minäkin töissä, mutta halusin nähdä miten mies hoitaa oman kotinsa ensin. Vasta myöhemmin aloin kokata ja siivota...muutettiin sitten omistusasuntoon ja mies edelleen kuin ehtii tekee joskus ruokaa ja auttaa kodin muissakin hommissa ja muutenkin auttaa jos pyydän..
E
ei pahalla
Vieras
Ei millään pahalla, mutta vaikutat tosiaan aika tossulta 28-vuotiaaksi naiseksi. Ja ääripäästä toiseen..ensin on vain kiltisti ja siivoaa että pääsee helpommalla, ja sitten
""Täytyy yrittää ottaa asiaa puheeksi esim. tyyliin ""Olet sika, siivoa"", tai jotenkin muuten.""
Hohhoijaa.
Kiinnostaapa tosiaan, että missä se mies on niin hyvä, että on saanut ap:n noin suinpäin hyppäämään yhteenmuuttoon sian kanssa.
Jotain pelisilmää hyvä nainen!!!
""Täytyy yrittää ottaa asiaa puheeksi esim. tyyliin ""Olet sika, siivoa"", tai jotenkin muuten.
""Hohhoijaa.
Kiinnostaapa tosiaan, että missä se mies on niin hyvä, että on saanut ap:n noin suinpäin hyppäämään yhteenmuuttoon sian kanssa.
Jotain pelisilmää hyvä nainen!!!
M
mies
Vieras
Ihan kuin lukisin jostakin auton koeajosta
Eikö sänkytaitojen testaaminen enää riitä?
Pitäisiköhän miestenkin vähän ryhdistäytyä ja katsoa ensin, että miten hyvin nainen osaa tiskata ja vaihtaa talvirenkaita ja nirsoileeko silavan kanssa? Ja antaako?
Eikö sänkytaitojen testaaminen enää riitä?
Pitäisiköhän miestenkin vähän ryhdistäytyä ja katsoa ensin, että miten hyvin nainen osaa tiskata ja vaihtaa talvirenkaita ja nirsoileeko silavan kanssa? Ja antaako?
J
juu
Vieras
Hoitakaa miehet vain nyt se oma osuutenne. Naisille nyt sattuu olemaan tärkeää tällaiset jutut, koska nainen on se joka näissä useimmiten päätyy kyökkipiiaksi. Ymmärtäkää se, niin ei tarvitse aloittaa tuota ""Kun-kerran-naisetkin-niin-sitten-me-miehetkin..""-lapsellista lässytystä.
O
onnea
Vieras
Etpä kummoisesti itsekään itseäsi arvosta, jos kuvittelet että tollainen mies on ainoa mahdollisuutesi päästä asumaan yhteen jonkun kanssa.
Jos noin paljon on epäilyksiä 2 kk kohdalla, kun pitäs olla pelkkää alkuhuumaa, millaista on suhteen ""arki""? Toisaalta, jos hoivaviettisi saa tarpeeksi tyydytystä miehen jälkien siivoamisesta (voi nyyh kun se ei osaa eikä pärjää yksin), voi suhteesta tulla ihan toimiva sadisti-masokisti -liitto.
Mutta älkää viitsikö lisääntyä.
Jos noin paljon on epäilyksiä 2 kk kohdalla, kun pitäs olla pelkkää alkuhuumaa, millaista on suhteen ""arki""? Toisaalta, jos hoivaviettisi saa tarpeeksi tyydytystä miehen jälkien siivoamisesta (voi nyyh kun se ei osaa eikä pärjää yksin), voi suhteesta tulla ihan toimiva sadisti-masokisti -liitto.
Mutta älkää viitsikö lisääntyä.
N
Nainen
Vieras
Paras alku on aina se, ettei ala puhumaan itsestään tai toisesta monikkomuodossa tyyliin: me olemme ajatelleet jne...
Oma itsenäisyys ja yksityisiis on säilytettävä, vaikka saman katon alla asuttaisiinkin, muutoin toinen ""kuolee"" kokonaan ja toinen hallitsee täysin koko elämää. Se ei toimi.
Oma itsenäisyys ja yksityisiis on säilytettävä, vaikka saman katon alla asuttaisiinkin, muutoin toinen ""kuolee"" kokonaan ja toinen hallitsee täysin koko elämää. Se ei toimi.
L
Liisi
Vieras
Kysy mieheltä, että haluaako hän opetella siivoamaan jälkensä, vai haluaako palkata teille taloudenhoitajan sen tekemään. Näin sinä voit siivota joka toinen vikko ja miehen kustantama taloudenhoitaja joka toinen. Osan kuluista saa vähentää verotuksessa tietyin edellytyksin.
M
mies
Vieras
Mutta entäs tämä, minullakin oli homeisia astioita tiskialtaassa ja oli imuroimatta, mutta samoin oli ihmisellä , jonka tapasin. Ja sekös oli mukavaa, kun sai olla rehellisesti epäsiisti, ilman että se olisi arvoani vähentänyt.
Toisaalta ap:n jutussa oli hyvää se, että mies ei salaillut siisteyttään , vaan oli rehellinen. Olisi hän voinut sen kerran siivota oikein kunnolla, mutta ei se olisi hänestä parempaa tehnyt, päinvastoin hän olisi ollut kaksinaamainen..
ihmisen arvoa voi mitata niin eri tavoin.
Toisaalta ap:n jutussa oli hyvää se, että mies ei salaillut siisteyttään , vaan oli rehellinen. Olisi hän voinut sen kerran siivota oikein kunnolla, mutta ei se olisi hänestä parempaa tehnyt, päinvastoin hän olisi ollut kaksinaamainen..
ihmisen arvoa voi mitata niin eri tavoin.
S
Sanelma
Vieras
Minäkin mietin että mitä niin ihmeellistä tuossa miehessä on että haluat sen vaivaisen 2 kk tuttavuuden jälkeen kotiasi asuttamaan ja sottaamaan? Haluatko todella miehen vaan sen takia että se nyt on Mies ja sellainen on kotona oltava kun muillakin kerran on...
Haistan kyllä palaneen (tai homeen) käryä kun se noin innolla on tavaroitaan sinun tykö kärräämässä. Ettei olis piian ja ilmaisen lukaalin tarpeessa. Milläs saat sen sitten ulos myöhemmin jos meneekin sukset ristiin? Varsinkin kun olet kuulemma liiankin kiltti - usko pois että kyllä se mieskin on sen huomannut.
Ja kyllä suoraansanoen etoo kun ajattelenkin seksiä tuommoisen sottapyttymiehen kanssa. Jos sen lattia on niin paksussa paskassa ettei ilkeä kävellä kuin kengät jalassa itekään, niin mitä muuta karstaa sieltä henk kohtaiselta hygieniapuolelta mahtaakaan löytyä. Yök.
Haistan kyllä palaneen (tai homeen) käryä kun se noin innolla on tavaroitaan sinun tykö kärräämässä. Ettei olis piian ja ilmaisen lukaalin tarpeessa. Milläs saat sen sitten ulos myöhemmin jos meneekin sukset ristiin? Varsinkin kun olet kuulemma liiankin kiltti - usko pois että kyllä se mieskin on sen huomannut.
Ja kyllä suoraansanoen etoo kun ajattelenkin seksiä tuommoisen sottapyttymiehen kanssa. Jos sen lattia on niin paksussa paskassa ettei ilkeä kävellä kuin kengät jalassa itekään, niin mitä muuta karstaa sieltä henk kohtaiselta hygieniapuolelta mahtaakaan löytyä. Yök.
H
heya
Vieras
""Nainen vain"", kiitos loistavasta tekstistä, en ole pitkään aikaan näin nauranut 
Ja tietenkin siksi, että tunnistin kuvauksesta poikaystäväni 100%... perinteinen mies tosiaan, mutta onhan siinä se koominen puolensa.
Tässä vinkki kanssasisarille: jollei mies suostu siivoamaan, ehdottakaa että tilaatte kotiinne ulkopuolisen siivoojan kerran viikossa tai kahdessa. Itse aion tehdä juuri näin jos tämän sottapyttymieheni kanssa yhteen muutan, ja olen siitä jo hänelle vihjannutkin. Hän ei tykkää ajatuksesta (koska se maksaa ja on sitäpaitsi porvarillista) mutta koska en halua hänelle piiaksi ja koska meillä on niin erilaiset siisteyskäsitykset, luulen että se on ihan käypä kompromissi. Ehkäpä kompromissin täytäntöönpano saisi myös miehen miettimään työnjakoa ja omaa osuutaan uudestaan.
Ja tietenkin siksi, että tunnistin kuvauksesta poikaystäväni 100%... perinteinen mies tosiaan, mutta onhan siinä se koominen puolensa.Tässä vinkki kanssasisarille: jollei mies suostu siivoamaan, ehdottakaa että tilaatte kotiinne ulkopuolisen siivoojan kerran viikossa tai kahdessa. Itse aion tehdä juuri näin jos tämän sottapyttymieheni kanssa yhteen muutan, ja olen siitä jo hänelle vihjannutkin. Hän ei tykkää ajatuksesta (koska se maksaa ja on sitäpaitsi porvarillista) mutta koska en halua hänelle piiaksi ja koska meillä on niin erilaiset siisteyskäsitykset, luulen että se on ihan käypä kompromissi. Ehkäpä kompromissin täytäntöönpano saisi myös miehen miettimään työnjakoa ja omaa osuutaan uudestaan.
A
ap
Vieras
No. Otin sitten asiaa puheeksi viime viikolla. Kyllä tässä on nyt jostain muusta kyse kuin pelkästä siisteydestä, valitettavasti. Hän ei edes kuunnellut mitä sanottavaa minulla olisi ollut, kun sanoin että haluaisin puhua yhteenmuuttamisesta. Hän luuli (näin kertoi myöhemmin), minun haluavan puhuvan siitä etten haluakaan että hän muuttaa luokseni, ja meni aivan lukkoon.
En tiedä voiko tästä suhteesta tulla mitään... Nyt olemme sitten (ainakin) tauolla. Syynä hänen asenteensa, jota hän ei ilmeisesti pysty muuttamaan....
Kiitos kaikille vastauksista.
En tiedä voiko tästä suhteesta tulla mitään... Nyt olemme sitten (ainakin) tauolla. Syynä hänen asenteensa, jota hän ei ilmeisesti pysty muuttamaan....
Kiitos kaikille vastauksista.
P
Pieni vihje vielä
Vieras
Ota ja printtaa ulos nämä saamasi vastauset. Vaikka iltalukemiseksi. Ja ettei unohtuisi.
Kyllä vielä löydät kunnon miehenkin, ei sinun tarvitse tyytyä sottapyttyyn. On kokemusta tuollaisesta miehestä ja katson sen siivottomuuden asunnossa viittaavan ihmisen sisäiseen siivottomuuteenkin.
Onnea elämääsi.
Kyllä vielä löydät kunnon miehenkin, ei sinun tarvitse tyytyä sottapyttyyn. On kokemusta tuollaisesta miehestä ja katson sen siivottomuuden asunnossa viittaavan ihmisen sisäiseen siivottomuuteenkin.
Onnea elämääsi.
A
ap
Vieras
No kyllä totta vieköön talletan nämä vastaukset ja pidän mielessäni. Onneksi täällä joku tietää jotain. Muuten voisi hukka periä.
Tuossa mitä kirjoitit (Pieni vihje vielä), oli paljon totta.
Tuossa mitä kirjoitit (Pieni vihje vielä), oli paljon totta.
K
Kisumisu
Vieras
Te olette jo ratkaisuja tehneetkin ennen kuin kerkisin edes koko keskustelua lukemaan... (eipä silti, et mulla mitään maailmaa mullistavaa sanottavaa olisikaan (; ) Mutta hyvä, että otit asian puheeksi. Se että mies noin helpolla ""luovutti"" ja halusi tauolle kertoi, että kyseessä oli tosissaan joku muukin kuin siisteyskäsitys yhteenmuutettaessa. Kuulostaa enemmän siltä, että tuossa vaiheessa (2kk seurustelun jälkeen) on paikallaan vasta miettiä sitä, että ollaanko yleensä tosissaan yhdessä, halutaanko seurustella ja sitoutua.
Itse olen 30v nainen ja asunut avoliitossa n. 1,5 v. Avoliittoon muutimme reilun 2 vuoden seurustelun jälkeen. Olemme molemmat aika lailla ""jalat maassa"" tyyppiä, emmekä halunneet asian kanssa hätiköidä, vaikka tietenkään koskaan ei voi sellaista ""elämme onnellisina elämämme loppuun saakka""-vakuutusta saada, seurusteli kuinka pitkään tahansa.
Jos muuttaisi tänä päivänä ventovieraan vastaantulijan kanssa yhteen asumaan, niin hyvällä tuurilla siitä voisi tulla vuosisadan rakkaustarina. Mutta todennäköisempi onnellinen loppu on, jos muuttaa yhteen ihmisen kanssa, johon on ehtinyt kunnolla tutustua.
Mutta tosiasia kuitenkin on, että ET VOI vielä tuntea täysin/hyvin ihmistä, jonka olemassaolosta et ilmeisesti edes reilu 2kk sitten vielä tiennyt!
En sano, että meidän aikataulu on oikea tai tästä pitäisi ottaa mallia. Mutta itse olemme kokeneet aikataulumme meille sopivaksi. Asioita on ehtinyt kypsytellä rauhassa.
- n. 3kk kuluttua tutustumisesta vasta ""päätimme"" seurustelusta ja sitoutumisesta yhdessäoloon, vaikka olimmekin ""tositarkoituksella"" alusta asti viettäneet paljon aikaa yhdessä. Melkein näin kauan kesti, että mieheni sanoi minua rakastavansa, koska halusi olla ""varma"" asiasta ennen kuin sitä ääneen sanoo.
- lähes 2 vuotta seurustelimme niin, että näimme pääsääntöisesti viikonloppuisin. Asuimme eri kaupungeissa, mutta niin lähekkäin, että olisi ollut mahdollista kyllä arki-iltaisinkin tavata. Mutta missään vaiheessa meille ei oikein tullut sellaista paita ja peppu-tarvetta, vaan molemmilla oli aikaa myös ystäville, harrastuksille ja ihan vaan itsekseen olemiselle työpäivien päälle. Puhelut ja viestit toki kulkivat päivittäin ja viikonloppuja kovasti odotettiin.
- Yhteenmuutosta ruvettiin puhumaan 1,5v seurustelun jälkeen vuodenvaihteessa ja kevään mittaan ruvettiin katselemaan yhteistä asuntoa, josta tehtiin kaupat huhtikuussa ja muutettiin kesällä
- häitä kaavaillaan vuoden päähän ja vauvahaaveitakin kovasti on.
Meillä on niin päin, että mies on siistimpi kuin minä ja etukäteen pelkäsin, että siivoamisesta tulee kompastuskivi meidän yhteisasumisessa. Ihan täysin en allekirjoita tuota, että ihminen ei voi muuttua. Itse olen oppinut yhteisasumisessa lisää järjestelmällisyyttä ja mieheni toisaalta on oppinut vähän hölläämään pikkutarkkuudestaan. Riideltykin on, mutta paljon vähemmän kuin etukäteen odotin/pelkäsin. Täysi sika en siisteyden suhteen aikaisemminkaan ollut, mutta yksin asuessa oli helpompi ajatella niin, että minkä kämppään aamulla jättää, sen siellä ilalla tullessaan löytää. Nyt yhdessä asuessa kuitenkin tulee enemmän ajatelleeksi myös sitä, että toisen on kiva tulla töistä kotiin.
Itse olen 30v nainen ja asunut avoliitossa n. 1,5 v. Avoliittoon muutimme reilun 2 vuoden seurustelun jälkeen. Olemme molemmat aika lailla ""jalat maassa"" tyyppiä, emmekä halunneet asian kanssa hätiköidä, vaikka tietenkään koskaan ei voi sellaista ""elämme onnellisina elämämme loppuun saakka""-vakuutusta saada, seurusteli kuinka pitkään tahansa.
Jos muuttaisi tänä päivänä ventovieraan vastaantulijan kanssa yhteen asumaan, niin hyvällä tuurilla siitä voisi tulla vuosisadan rakkaustarina. Mutta todennäköisempi onnellinen loppu on, jos muuttaa yhteen ihmisen kanssa, johon on ehtinyt kunnolla tutustua.
Mutta tosiasia kuitenkin on, että ET VOI vielä tuntea täysin/hyvin ihmistä, jonka olemassaolosta et ilmeisesti edes reilu 2kk sitten vielä tiennyt!
En sano, että meidän aikataulu on oikea tai tästä pitäisi ottaa mallia. Mutta itse olemme kokeneet aikataulumme meille sopivaksi. Asioita on ehtinyt kypsytellä rauhassa.
- n. 3kk kuluttua tutustumisesta vasta ""päätimme"" seurustelusta ja sitoutumisesta yhdessäoloon, vaikka olimmekin ""tositarkoituksella"" alusta asti viettäneet paljon aikaa yhdessä. Melkein näin kauan kesti, että mieheni sanoi minua rakastavansa, koska halusi olla ""varma"" asiasta ennen kuin sitä ääneen sanoo.
- lähes 2 vuotta seurustelimme niin, että näimme pääsääntöisesti viikonloppuisin. Asuimme eri kaupungeissa, mutta niin lähekkäin, että olisi ollut mahdollista kyllä arki-iltaisinkin tavata. Mutta missään vaiheessa meille ei oikein tullut sellaista paita ja peppu-tarvetta, vaan molemmilla oli aikaa myös ystäville, harrastuksille ja ihan vaan itsekseen olemiselle työpäivien päälle. Puhelut ja viestit toki kulkivat päivittäin ja viikonloppuja kovasti odotettiin.
- Yhteenmuutosta ruvettiin puhumaan 1,5v seurustelun jälkeen vuodenvaihteessa ja kevään mittaan ruvettiin katselemaan yhteistä asuntoa, josta tehtiin kaupat huhtikuussa ja muutettiin kesällä
- häitä kaavaillaan vuoden päähän ja vauvahaaveitakin kovasti on.
Meillä on niin päin, että mies on siistimpi kuin minä ja etukäteen pelkäsin, että siivoamisesta tulee kompastuskivi meidän yhteisasumisessa. Ihan täysin en allekirjoita tuota, että ihminen ei voi muuttua. Itse olen oppinut yhteisasumisessa lisää järjestelmällisyyttä ja mieheni toisaalta on oppinut vähän hölläämään pikkutarkkuudestaan. Riideltykin on, mutta paljon vähemmän kuin etukäteen odotin/pelkäsin. Täysi sika en siisteyden suhteen aikaisemminkaan ollut, mutta yksin asuessa oli helpompi ajatella niin, että minkä kämppään aamulla jättää, sen siellä ilalla tullessaan löytää. Nyt yhdessä asuessa kuitenkin tulee enemmän ajatelleeksi myös sitä, että toisen on kiva tulla töistä kotiin.