Yksivuotias yksin hetken ajan?

[Hylkäys vai mitä]

Saako noin yksivuotias lapsi olla mielestänne yksin leikkimässä sen ajan, kun hoitaja käy pikasuihkussa, hammaspesulla, postilaatikolla, auton luona ulkona... Siis minuutin, kaksi?

Jos oletetaan, että lapsi on sillä tavalla rajatulla alueella, että ei pääse putoamaan rappusia jne. Ja jos jää yksin tyytyväisenä leikkimään eikä välttämättä edes huomaa, että äiti "meni jo".

Mielipiteitä, kiitos!

 

[no totta kai]

Saako noin yksivuotias lapsi olla mielestänne yksin leikkimässä sen ajan, kun hoitaja käy pikasuihkussa, hammaspesulla, postilaatikolla, auton luona ulkona... Siis minuutin, kaksi?

Jos oletetaan, että lapsi on sillä tavalla rajatulla alueella, että ei pääse putoamaan rappusia jne. Ja jos jää yksin tyytyväisenä leikkimään eikä välttämättä edes huomaa, että äiti "meni jo".

Mielipiteitä, kiitos!

No saa tietenkin. Eihän sitä nyt millään voi olla koko ajan ihossa kiinni. Jos lapsi on turvallisessa ympäristössä, niin kyllä minä ainakin käyn hakemassa postin laatikosta, pesen hampaat, käyn vessassa (vessan ovi on auki jos ollaan kahdestaan), autollakin saatan kipaista. Näihin kotoa poistumisiin menee aikaa max. 1-2 minuuttia. Hampaiden harjauksessa ja vessassa käyntiin enemmän mutta silloinkin ollaan koko ajan läsnä vaikka iholla ei kiinni ollakaan. Suihkussa käynti on ainoa mitä en näin harrasta, sillä siihen minulla tuhrautuu aikaa aina vähintään 5 minuuttia ja se on jo liian pitkä aika jättää toista yksin. Tosin silloinkin lapsi tulisi varmasti siihen suihkuun itsekin läsimään

 

[äiti -57]

Jos aikuinen on asunnossa sisällä.. eli esim. keittiössä ja muksu vaikkapa makkarissa päiväunilla, niin tietysti se on normaalia, että hän on yksin ja aikuinen on kuuloetäisyydellä.

Lapsen valveilla oloaikana en jättäisi häntä yksin tuon ikäisenä. Vain sen vuoksi ettei muksulle satu mitään vahinkoa, kaadu, putoa tms.

Minä ajoittaisin kaikki ulkona piipahtamiset, suihkut, postin hakemiset tms. siihen aikaan kun muksu on päiviksillä, jos se vaan on mahdollista.
Joskus kun itse kävin suihkussa keskellä päivää, muksut leikkivät kylppärissä vadissa vesileikkejä tai vähän isompana eteisessä. Kylppärin ovi oli silloin auki niin että kuulin/näin mitä he tekivät.

Tietysti asuintapa vaikuttaa siihen miten voi tehdä.
Yksitasoisessa asunnossa lapsi voi vapaammin olla toisessakin huoneessa kuuloetäisyyden päässä yksin.
Jos asunto on vaikkapa kahdessa kerroksessa, muksua ei voi jättää yksin toiseen kerrokseen. Ainakin meillä olivat tosi kovia kiipeämään ja pääsivät pinnasängystäkin (pää edellä) alas jo tuon ikäisenä.

Jos asuinympäristö on täysin turvallinen.. niin 2 minuuttia ei mun mielestä haittaa.

Itse asun omakotitalossa ja kun lapsi oli pieniä, kannoin yleensä ensin kauppakassit eteiseen sisään ja vasta sitten hain muksun pois autosta turvaistuimesta.
Auto oli ihan siinä rappusten vieressä, ei siis missään kaukana taloyhtiön tms. parkkipaikalla.
Aikaa ostosten sisäänviemiseen kului minuutti - pari.

Jos olisin asunut sellaisella omakotialueella jossa auto jätetään jonnekkin kauemmas tai kerrostalossa, en olisi tehnyt näin.
Silloin kaupassa olisi käyty yhdessä miehen ja lasten kanssa tai sitten jompi kumpi erikseen.

 

[--]

Kyllä minäkin olen jättänyt meidän 10 kk ikäisen pojan yksin siksi aikaa kun itse vaikka piipahdan postilaatikolla tai autolla eli just jonkun minuutin verran. Siinä ajassa hän ei ehdi minnekään vaaratilanteisiin kun yleensä jää omaan huoneeseen leikkimään. Eikä nyt muutenkaan meillä ole sellaisia paikkoja mistä pääsis vaikka putoamaan. Nyt hän vaan on alkanut kiipeämään tuoleille, sohvalle ym. eli kovin pitkäksi aikaa ei voi jättää ilman näköetäisyyttä.

 

[Jellybean*]

Olen joutunut jättämään vuoden ikäisen hetkeksi yksin sisälle esim. kun kävin heiluttamassa pienempää lasta rattaissa. Nukkui siis päiväunia ulkona. Nykyään lapset ovat 1- ja 2-vuotiaat ja täytyy jättää keskenään kun käyn vessassa, tai teen kotitöitä. Tiskauskin on sitä, että joka risauksesta joudun juoksemaan olohuoneeseen katsomaan että mitä on meneillään. Postia en uskalla lähteä hakemaan, tai mitään muutakaan silmänräpäystä pidemmäksi ajaksi, koska vuoden ikäinen tyttönen on nyt kiipeilyvaiheessa. Muutama kuukausi takaperin kävin jopa suihkussa sillä aikaa, kun lapset leikkivät suihkun ovella tai olohuoneessa.

Meillä parkkipaikalle on noin 100 metriä matkaa ja hoidan ostoksilta tulon niin, että ajan auton oven eteen ja puran kaikki kauppatavarat ja muut autosta eteiseen, sitten ajan auton parkkipaikalla ja sieltä kävelytän tai kannan lapset sisälle.

 

[ihan ok]

Mä jätän lapsen myös pariksi minuutiksi yksin, kun haen postin aamulla. Katsoo sen ajan yhtä muumien jaksoa, jonka on nähnyt noin sata kertaa ja joka ei ole pelottava.Ei ole vielä koskaan huomannut et olen jossain koska nakottaa telkkarin edessä ihan fiilareissa. Pari kuukautta sitten en jättänyt häntä koskaan yksin, koska hän kiipeili kaikkialle enkä ollut vielä keksinyt ottaa muumivideoita käyttöön. Joten harkitse aina tilanteen mukaan mitä teet.

 

[kahden pienen YH äippä]

Jäin yksinhuoltajaksi, kun odotin nuorimmaista. Esikoisella ja kuopuksella on ikäeroa 1 v 2 kk. Koska lasten isä ei halua olla kovinkaan paljon lasten kanssa tekemisissä, niin lapset ovat käytännössä koko ajan kanssani. On siis selvää, että minun on pakkokin tehdä ruokaa, peseytyä jne, kun lapset ovat läsnä. Saatan myös jopa käydä pikaisesti kaupassa (matkaa noin 100 metriä), kun lapset nukkuvat päiväunilla varsinkin silloin, jos on huono sää ja lapset kuumeessa. Asun kerrostalossa, joten sikäli meillä niitä vaaran paikkoja on vähemmän kuin esim. 2-kerroksisessa omakotitalossa, jossa on portaikko, takka jne.

Kun lapselle tulee eroahdistusvaihe, niin otan aina syliin edes hetkeksi ja lasken sen jälkeen maahan. Tällä tavoin lapsi saa tankattua läheisyyttä ja turvallisuutta. Myönnän kyllä, että yksinhuoltajana kasvatan tietoisesti lapsia oma-aloitteisuuteen ja siihen, että osaavat leikkiä myös keskenään, koska on iso riski, että poltan itseni loppuun, jos teen kaiken lasten puolesta.

 

[yks äippä]

Itse en uskaltaisi jättää täysin yksin ja poistua samasta tilasta esim. suihkuun. Meillä 1 vuotiaat olleet niin liikkuvia ja ehtiviä ja juuri tuossa iässä vielä kaikki mahdollinen ja mahdoton menee suuhun. On ollut parikin vaaratilannetta kun on laitettu suuhun jotain hankalaa ja ellen olisi ollut lähellä olisi ollut todellinen tukehtumisvaara. Mm. kengästä sai poikani irti nauhan ja se oli jo syvällä kurkussa! Ja kun vielä ehtivät räveltää keittiössä kaiken kun ei sitä voi yläilmoissa pitää kaikkea mahdollista vempainta.

 

[liinamiina]

Hmm... Nää on näitä juttuja jotka jokainen katsoo tilanteen mukaan. Onhan se selvää, että jos on yksin lapsen(sien) kanssa niin tulee eteen tilanteita joissa pitää tarkoin miettiä, uskaltaako jättää yksin. Tietysti kaikki menot tulisi suorittaa silloin kun lapsi nukkuu päiväunia. Itse käyn silloin nopeasti suihkussa tai jopa ennen tuossa naapurikaupassa.(jotain 100m matkaa siwaan..) Kaupassa käynti on kylläkin loppunut koska oli yksi kerta jolloin juoksin kotiin maitojen kanssa ja ovelle asti kuului lapsen hysteerinen huuto. Lapsi 11kk nukkui siis pinnasängyssä eikä päässyt sieltä pois mutta oli herännyt ja tottakai itku tullut kun ei äitiä näy missään. Jäi vähän kammo tuosta... Nyttenkin kun suihkuun menen niin otan itkuhälyttimen mukaan lapsen huone on toisessa päässä asuntoa eikä aina kuule vedenloiskeen läpi itkua. Kun muksu on hereillä niin korkeintaan sen postin hakisin mutta usein en sitäkään. Monesti teemme niin että aamulla laitetaan myssy päähän ja villapuku nopeesti niskaan ja poika saa itse ottaa postin laatikosta ja tykkää siitä kovasti Jos ei oo kovin pakkasta... Mutta uskon että jokainen osaa tehdä oikean päätöksen.

 

[kaakaa]

Olen jättänyt yksin pariksi minuutiksi, mutta meillä on korkealaitainen leikkikehä ja olen laittanut vain pehmeitä ja turvallisia leluja, jos jätän yksin, ettei kaadu pää edellä jonkun kovan lelun päälle. Ainakaan meidän lasta ei voisi mitenkään jättää yksin ilman tuota leikkikehää, on parissa sekunnissa vaaranpaikoissa tai voi kaatua vaarallisesti (kulmat yms.)