Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Åboriginal:Kaksipiippuinen juttu...
Jos kotirouvana ollaan omakustannuksella, ts. mies elättää eikä yhteiskunta, niin hyväksyn. Tätini oli tällä tavalla kotona pitkään, kun lapset olivat jo koulussakin.
Mutta jos kotona ollaan vuosikaudet työttömyyskorvausten turvin, ilman aikomustakaan koskaan mennä töihin, niin sitä en katso kovin hyvällä. Vielä vähemmän tykkään siitä, että eletään sossun turvin kun työttömyyskorvauksetkin ovat jo menneet työstä ja koulutuksesta kieltäytymisen takia. Mutta kukin toki tekee omat päätöksensä.
Ei kun tarkoitan sellaisia, jotka sinnittelevät siis yhdellä normipalkalla. Ei sossusta saa mitään jos toinen on kokopäivätöissä. Eikä työkkäristä. Sekin ottaa toisen tulot huomioon.
Saahan sieltä, jos sen työssäkäyvän palkka ei ole suuren suuri, ja jos kotona on useampi lapsi. Sekä sossusta että työkkäristä saa.
Mutta joo, kun miehen palkalla eletään, niin asia on täysin ok mun mielestä. En tosin tajua, miksi joku haluaisi olla pienillä rahoilla kotona "isojen" lasten kanssa, mutta ei mun tarvitsekaan tajuta