Ystävä suuttui kun en ottanut hänen lapsia hoitoon...Menossa rv 37

[lkjh]

Ystävä soitti ja pyysi minua ottamaan huomenna kaksi lastaan hoitoon (1 v ja 4v). Olen raskaana viikolla 37 ja ystäväni tietää, että olen aika finaalissa kaikkien vaivojeni kanssa...Ja synnyttämään lähtö voi tulla milloin vaan enkä todellakaan halua enää silloin stressata, että mulla on jonkun lapset hoidossa vielä kaiken lisäksi ja nekin pitäis jonnekin lykätä.

Eli siis ystävä suuttui, kun kieltäydyin hoitamasta lapsia huomisen päivän. Sanoin, että olen tosi väsynyt ja nyt en kyllä millään jaksa. Hän sanoi, että " ei sustakaan ole sitten mitään apua, kai sä nyt voisit kattoa kun kotona vaan olet"...Nyt oon itkenyt illan, että olen maailman paskin ystävä kun en suostunut ottamaan hoitolapsia....

Onko ystäväni oikeutettu olemaan mulle vihainen?

 

[kk]

eiköhän se soita sulle parin päivän sisään ja pyydä anteeksi.

 

[Chala]

Tuollainen ystävä ei apua ansaitse Toivottavasti tajuaa nopeasti miten inhottava oli ja pyytää anteeksi. Älä turhaan masenna itseäsi, ei ole sun velvollisuutesi (varsinkaan tuollaisessa tilanteessa) hoitaa toisten lapsia. Koita levätä ja valmistautua hyvillä mielin tulevaan pienokaiseesi :hug:

 

[aupi]

Ei ole oikeutettu olemaan vihainen sulle. Kuulostaa omahyväiseltä mielestäni.

 

[Loimeri]

eiköhän se soita sulle parin päivän sisään ja pyydä anteeksi.

Tai olisi ainakin syytä. Ehkä kaverilla huono päivä, ja purki sen sitten hölmösti? En tiedä, olisin itse kyllä toiminut samoin, ja koittanut vain lepäillä.

 

[Just]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

 

[joo]

Ja saletisti muuten olet ensisynnyttäjä joka liiottelee kaikkea! buahahahha

 

[Alaston lohikäärme]

No kyllä mä vietin ihan normaalia elämää vielä 40+ viikolla, mut eihän kaikki siihen pysty. Ystävälläs on varmaan ollu helpot raskaudet ja ei se ajatellut, et kaikilla ei ole.

 

[hohhoijjaa]

Itse en viittisi edes kysyä moista kyseisessä tilanteessa olevalta ystävältä...Yrittäisin kyllä viimeiseen asti keksiä lapsille jonkun muun paikan ennen kuin edes kysyisin. Tiedän kyllä itsekin, ettei aina ole helppoa saada hoitajaa kun ei ole esim. sukulaisia lähellä mutta sitten täytyy joustaa niistä omista menoista, jäädä vaikka töistä sairauspäivälle tms. jos hoitajaa ei kertakaikkiaan saa....

 

[Loimeri]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

Saitkin sitten varmasti valmiiksi kävelevän pienen neron joka puhuu kuuden sanan lauseita ja osaa matematiikkaa?

Katsos, OLLAAN erilaisia. Ihme tyyppi ootkin.

 

[...]

Oli raskaana tai ei, oli vaivoja tai ei niin ystävän lapsia kun ei ole pakko hoitaa. Jos teette lapsia niin hoitakaa ne itse. Ei voi olettaa, että toiset ne hoitaa! Muutama vastaaja taitaa itse olla niitä jotka suuttuisivat ap:lle vastaavassa tilanteessa. Minä ymmärtäisin täysin. Itse olen vasta rv 12 ja voin kertoa että olen ollut jo koko alkuraskauden todella kipeä joten en yhtään epäile sitä, että viimeisillä oleva ei olisi. Nämä jotka sanovat, että "valittaa vaan koko raskauden" ovat niitä jotka taisivat viettää ns. normi raskauden ilman jatkuvia oireita.

 

[Neith]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

itse nukuin rv 20 eteenpäin noin tunnin pätkissä ja erittäin huonosti.. ja kävin päivät töissä että kyllä se oli ihan oikeaa fyysistä väsymystä..
hyvä jos itse olet lenkkeillyt mutta kyllä se väsymys on ihan oikea vaiva..

 

[vieras]

Oliko hänellä oikeasti tärkeä meno?

 

[Vernis]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

No joopa joo, olipa taas hyvä juttu.
Vaikka minäkin olen normaalisti ihan hyväkuntoinen ihminen niin raskaus veti mehut ihan kokonaan pois. Hyvä kun kävelemään pääsi.
Ymmärrän ap:tä oikein hyvin, itsekään en olisi ottanut tuossa vaiheessa yhtäkään ylimääräsitä ristikseni.

Jos itse olet sannut olemaan hyvässä kunnossa raskauden niin se ei tarkoita sitä että kaikki olisi.

 

[miljoonakala]

Mä olen sitä mieltä että jos mä en jaksa enkä taho niin mun ei ole pakko.

Raskaana tai ei. Apua toki annan mutta en ala itsestäni repimään ylivoimia jos ei siltä tunnu.
Mulla on oikeus vaikka kattoon syljeskellä kunhan omat muksuni olen hoitanut.

Tylyä ehkä mutta siinä käy äkkiä niin että saa olla lastenhoitoautomaattina jatkuvasti ja usein samalle tyypille. Hätätapaukset asia erikseen.

 

[olipas itsekäs ystävä!]

No mihinkäs se ap olisi hoitomukulansa tunkenut jos olisi joutunutkin lähtemään synnärille? Ja kenenkään lapsia ei ole pakko hoitaa vaikkei kipeä olisikaan. Turhaan siitä suuttuu.

 

[vg]

Mä olen sitä mieltä että jos mä en jaksa enkä taho niin mun ei ole pakko.

Raskaana tai ei. Apua toki annan mutta en ala itsestäni repimään ylivoimia jos ei siltä tunnu.
Mulla on oikeus vaikka kattoon syljeskellä kunhan omat muksuni olen hoitanut.

Tylyä ehkä mutta siinä käy äkkiä niin että saa olla lastenhoitoautomaattina jatkuvasti ja usein samalle tyypille. Hätätapaukset asia erikseen.

Peesi. Yhdelle kaverille en edes vastannut yhteen aikaan loppuviikosta puhelimeen, kun aina oli sama virsi "haluutteko pari riiviötä viikonlopuksi kylään?"

 

[yks]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

Joo näin mullakin oli ekassa raskaudessa, että vielä muutama tunti ennen synnytyksen käynnistymistä olin parin tunnin lenkillä. Koko raskausajan olin paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Tokassa raskaudessa tulikin sitte kaikki vaivat korkojen kanssa, eikä TOSIAANKAAN olleet psyykkisiä. Olin ihan ihmeissäni kuinka totaalisen erilaisia voi raskaudet olla.
Paha se on mennä sanomaan toiselle millaiselta se raskaana oleminen pitäisi tuntua tai arvostella jaksamista kun ei sitä oikein kukaan muu voi tietää kuin raskaana oleva itse.

 

[huhhuh]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

vittu mikä ämmä

 

[Alaston lohikäärme]

Mä olen sitä mieltä että jos mä en jaksa enkä taho niin mun ei ole pakko.

Raskaana tai ei. Apua toki annan mutta en ala itsestäni repimään ylivoimia jos ei siltä tunnu.
Mulla on oikeus vaikka kattoon syljeskellä kunhan omat muksuni olen hoitanut.

Tylyä ehkä mutta siinä käy äkkiä niin että saa olla lastenhoitoautomaattina jatkuvasti ja usein samalle tyypille. Hätätapaukset asia erikseen.

Mä olen kyllä täysin samaa mieltä, mut sanon suoraan, et en ota. En vetoa mihinkään tekosyyhyn (tosin en väitä, et ap:lla ei olis oikea syy).

 

[ebba]

Ei ole oikeutettua olla vihainen vaikka olisit "normitilassa"

 

[Kifa]

Todellakin on kohtuutonta suuttua tuossa tilanteessa moisesta. Itse en todellakaan noilla viikoilla enää nostelisi vuosikasta enkä juoksisi taaperon perässä. Itsellenikin tyrkytettiin hoitolapsia pari viikkoa sitten, kouluikäisen suostuin ottamaan koska hän ei mitään erityistä vahtimista tarvitse ja riittää kun laittaa välipalaa pöytään ja pistää videon pyörimään mutta leikki-ikäisen perässä en tasan rupea tässä vaiheessa juoksemaan.

 

[äly hoi tällekin]

No itse otan ystävän lapset hoitoon aina jos on oikeasti tarvetta, oletan myös ystävän tekevän näin. Mun mielestä toi väsymys yms. on kyllä aika paska selitys, se on ainoastaan psyykkistä. Olet varmaan vaan makoillut ja voivotellut koko raskausajan?
Itse kävin 2,5 h lenkillä aamulla ja illalla synnytin, ei mitään heikkoutta ollut. En siis ymmärrä tuota vouhkausta muka kaikista mahdollisista raskausoireista. Huoh!

Niin että kun SÄ jaksoit, niin muutkin jaksaa? Loistavaa logiikkaa, jälleen kerran.

 

[Kohta kolmen äiti]

Kyllä mä annan lastenhoitoapua ystävällä raskaanakin ollessa, JOS tilanne toimii molemmin päin. Mutta ap:lla ei ilmeisesti ole omia lapsia hoidettavana muutenkaan. Silloin kun ei voi vaan lepäillä vaikka väsyttäis, joten 2 hoitolasta muutaman tunnin ajan ei juurikaan muuta tilannetta mihinkään suuntaan.

 

[niinpäniin]

Kyllä mä annan lastenhoitoapua ystävällä raskaanakin ollessa, JOS tilanne toimii molemmin päin. Mutta ap:lla ei ilmeisesti ole omia lapsia hoidettavana muutenkaan. Silloin kun ei voi vaan lepäillä vaikka väsyttäis, joten 2 hoitolasta muutaman tunnin ajan ei juurikaan muuta tilannetta mihinkään suuntaan.

Mutta ap:lla on vara valita ja oikeus kieltäytyä kunniasta