Ystäväni kävi soslapsikylässä

[DuskyLeDoux]

[QUOTE="MiiMii";24286079]Ei hänen tarvitse kouluja käydä, hän masuilee...[/QUOTE]

Mä sitten tunnen inhoa ihmisiä kohtaan ketkä kiusaavat lukihäiriöisiä. Sille kun ei itte mitään mahda.

Muistan kun aikanaan sain kiiltokuvavihkon ja yhdelle sivulle keräsin vauva aiheisia kiiltokuvia. Ei siinä mitään mutta kirjotin komeesti tussilla siihen vauvva. Kyllä riitti pikkusiskolla hirnuttavaa. Ei ihminen tee niitä virheitä tahalteen. Tai siksi että sinä saisit tuntea paremmuutta siitä ettei joku toinen osaa kirjoittaa täydellistä suomea.

 

["MiiMii"]

Mä sitten tunnen inhoa ihmisiä kohtaan ketkä kiusaavat lukihäiriöisiä. Sille kun ei itte mitään mahda.

Muistan kun aikanaan sain kiiltokuvavihkon ja yhdelle sivulle keräsin vauva aiheisia kiiltokuvia. Ei siinä mitään mutta kirjotin komeesti tussilla siihen vauvva. Kyllä riitti pikkusiskolla hirnuttavaa. Ei ihminen tee niitä virheitä tahalteen. Tai siksi että sinä saisit tuntea paremmuutta siitä ettei joku toinen osaa kirjoittaa täydellistä suomea.

Minullakin on lukihäiriö, mutta väittelin tuossa pari vuotta sitten. En siis käyttänyt elämääni masuiluun.

 

[DuskyLeDoux]

[QUOTE="MiiMii";24286216]Minullakin on lukihäiriö, mutta väittelin tuossa pari vuotta sitten. En siis käyttänyt elämääni masuiluun.[/QUOTE]

Sä meinaat että nimimerkin perusteella ko. ihminen ei tee elämässään mitään muuta kun masuile? Jep, no mä varmaan mun entisen nikin perusteella en sitten sun nähden tekis muuta ku dildoile (-DLD-)

 

["MiiMii"]

En tiedä, mutta ainakin olisi hyvä opetella kirjoittamaan suomea.

 

["vieras"]

Toivottavasti ap sait aikaisemmilta kommentoijilta jo näkemystä siitä mikä lapselle on oikeasti tärkeää. Turha kadehtia toisten leluja.

Ystäväni on asunut kyseisessä onnelassa ja päästäkseen sinne hänen täytyi kokea lapsuuden kodissaan väkivaltaa ja päihdeongelmia, vanhempien eron ja kuoleman. Uskon, että hänelle olisi kelvannut tavallinen perhe-elämä vaikka vähän tylsänä ja köyhänäkin.

Sos-lapsikylä oli hänelle pelastus ja sen ansiosta pystyy nykyisin käymään töissä ja viettää tavallista perhe-elämää.

Korjauksena ap:n väitteisiin: sos-lapsikyliä on myös kaupungeissa, ei pelkästään maaseutuidylleissä. Kaikki tavarat eivät ole välttämättä uusia vaan sos-lapsikylät saavat myös lahjoituksena leluja ja vaatteita. Esimerkiksi ystävääni oli koulussa kiusattu käytetyistä vaatteista, koska ne eivät olleet ihan viimeisen muodin mukaisia. Tämä oli ystäväni mukaan kuitenkin pikkujuttu verrattuna muihin elämänkokemuksiin.

 

["eee"]

Kertoi kaikkea mitä siel tarjotaan lapsille. Miten ihanaa ja idyllistä niillä on.
On harrastus mahdollisuudet että monta aikuista tukena. Rahasta ei sillain uupelo kuin yksinhuoltajilla yms.
On maaseutu asumista. On omat huonett ja lelut kaikilla. On prinsessa juttuja tytöillä ja pojilla pelit ja vehkeet.
On aina se kiinnostunut aikuinen läsnä.

Mä olen tääll surrut kun en omille voi edes tuota tarjota.
Meil ei ole maalaismaisemia tai luontoa. Ja jos joku ehdottaa että lähtekää retkelle niin ei käy. Se ei todellakaan ole sama asia.
Lapsilla ei ole leluja oikeastaan. ei mitään hello kittyä tai pojalla viimesempiä keräily juttuja.
Meillä ei mummoloita eikä muita aikuisia tukena arjessa.
Mä annan kaikkeni lapsille ja silti olen todella pettynyt itseeni kun en enempää ole voinut panostaa lapsiini ja antaa heille huomiotani jakamattomasti.


Olen todella katkera kun en kykene olemaan tarpeeksi juoppo tai muuten kykenemätön jotta lapseni saisi elämäänsä paremmat eväät joltain muulta taholta kun itse en siihen kykene näin normaalina äitinäkään.
Jos olisin huoono voisi lapseni saada hyvät olot tuollaisessa paikassa.

Ja tiedän mitä ne lapset ovat kärsineet ennen tuone pääsyä. Mutta minusta kaikille pitäisi olla tuollainen mahdollisuus.
Hyvään elämään.

Öö, miksei retkelle lähteminen käy? :O

 

["Riina"]

Itse olen asunut lapsuudessani n. 10 vuotta SOS-lapsikylän alueella Savon suunnalla. Toinen vanhemmistani oli töissä siellä, joten vietin tiivistikin aikaa siellä asuvien lasten kanssa. Nyt kaupungissa jo pitkään asuneena osaan antaa paljon arvoa sille turvallisuudentunteelle ja yhteisöllisyydelle joka siellä oli läsnä. En osaa ottaa kantaa siihen, kenen sinne pitäisi ns. päästä tai joutua, mutta se lämminhenkisyys ja kaikki yhteinen toiminta oli omaa luokkaansa, josta minäkin sain osani, vaikka asuinkin oman perheeni kanssa naapurissa. Toimintaa oli paljon, lämmöllä muistelen näitä hetkiä vieläkin

 

[a..p]

Jossain lehdessä (Me Naise, Anna, tms.) oli juuri juttu naisesta joka oli tehnyt viisi lasta (aloittanut jo alaikäisenä), ei ollut koskaan ollut töissä ja sitten oli alkanut väsyttää kun oli niin paljon lapsia (miehestä erosi kai kolmannen lapsen jälkeen). Olivat päässet sitten tuollaiseen SOS-lapsikylään asumaan koko perhe.

Kyllä minuakin vähän vitutti ettei minun lapsilleni tuollaista tarjota: Asuminen siellä, ruuat, ammattilaisten tuki jne.. Vaan siksi että olen tehnyt sen verran lapsia kuin jaksan hoitaa ja myös tienannut itse rahat niiden hoitamiseen.

NIINPÄ!!

tätä tarkoitin. itsellä huutava pula tuesta. pyytänyt olen.

 

[tukea]

NIINPÄ!!

tätä tarkoitin. itsellä huutava pula tuesta. pyytänyt olen.

Jos et saa apua kunnalliselta puolelta, voisitko kokeilla pyytää apua järjestöpuolelta? Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran paikallisen yhdistyksen kautta voisit saada vertaistukea tai keskusteluapua. Seuran sivuilta löytyvät paikalliset yhdistykset, joilla voi olla tarjottavanaan erilaisia vertaistuki- ja virkistysmahdollisuuksia.

SPR:llä on myös erilaista tuki- ja aputoimintaa eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Samoin Mieli Maasta ry tarjoaa vertaisryhmätoimintaa. Tai ehkä jo ensiavuksi auttaisi virtuaalinen keskusteluapu samaa kokevien/kokeneiden kanssa. Tällaisia sivustoja ovat esimerkiksi apua.info ja tukinet.fi.

 

[a---p]

Jos et saa apua kunnalliselta puolelta, voisitko kokeilla pyytää apua järjestöpuolelta? Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran paikallisen yhdistyksen kautta voisit saada vertaistukea tai keskusteluapua. Seuran sivuilta löytyvät paikalliset yhdistykset, joilla voi olla tarjottavanaan erilaisia vertaistuki- ja virkistysmahdollisuuksia.

SPR:llä on myös erilaista tuki- ja aputoimintaa eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Samoin Mieli Maasta ry tarjoaa vertaisryhmätoimintaa. Tai ehkä jo ensiavuksi auttaisi virtuaalinen keskusteluapu samaa kokevien/kokeneiden kanssa. Tällaisia sivustoja ovat esimerkiksi apua.info ja tukinet.fi.

Enpä ole tälläisiä tajunnut. Kiitos

 

[Phoebsi]

NIINPÄ!!

tätä tarkoitin. itsellä huutava pula tuesta. pyytänyt olen.

Sun ja muiden samalla tavalla ajattelevien kannattaisi varmaan sitten nähdä myös se todellisuus, mistä nämä lapset ovat sinne lapsikyliin joutuneet. Ja kyllä, ihan ovat joutuneet.

Kuten mun nuorin biologinen siskoni on nyt sijaisperheessä ja asuu siellä aikuisuuteensa asti. Ja sillä perheellä on tarjota hänelle kaikki se tarvittava maallinen hyvä jota sinäkin haikailet lapsellesi. Mutta vaikka sijaisvanhemmat ovat ihania, itsensä likoon laittavia ja turvallisia aikuisia, he eivät ole siskoni vanhempia. Ja siskoni on se sijaislapsi, jollaista moni edelleen kovasti kavahtaa

 

[masuilija.]

tulinpa vielä noille pään aukojille vastaamaan. mitähän se sun persettä kaivelee kuinka kirjotan? voin kertoa että se voipi johtua myös murteesta ja meillä ainakin tuo masuilu tarkoittaa raskaana olemista, en tiedä mitä se teillä tarkoittaa, mutta mitä pahaa raskaana olemisessa on'? kuinka voitte olla noin ilkeitä. väitän että kun minun epäkohtani on tämä kirjoitustaidon "puute" niin kyllä teiltäkin jotain löytyy mistä ilkkua ette ole mitään neiti/herra tädellisiä. onko tylsä elämä kun pitää tarttua joka pieneenkin asiaan.

 

[Saraldo]

Ap, oletko koskaan ajatellut, että ehkäpä lapsesi eivät edes kaipaa sitä kaikkea, mitä ehkä ajattelet heidän kaipaavan? Voisitko uskoa, että ehkäpä he ovat ihan tyytyväisiä olotilaansa? Usein meistä aikuisista tuntuu, että lapsilta puuttuisi jotain, vaikka todellisuudessa he eivät edes paljoa vaadi. Kirjoituksistasi päätellen sä välität lapsistasi ja ajattelet heidän parastaan, ehkäpä sä äitinä olet juuri heille sitä parasta .

 

[a---p]

Ap, oletko koskaan ajatellut, että ehkäpä lapsesi eivät edes kaipaa sitä kaikkea, mitä ehkä ajattelet heidän kaipaavan? Voisitko uskoa, että ehkäpä he ovat ihan tyytyväisiä olotilaansa? Usein meistä aikuisista tuntuu, että lapsilta puuttuisi jotain, vaikka todellisuudessa he eivät edes paljoa vaadi. Kirjoituksistasi päätellen sä välität lapsistasi ja ajattelet heidän parastaan, ehkäpä sä äitinä olet juuri heille sitä parasta .

kiitos .

 

[pisti vihaksi]

Jossain lehdessä (Me Naise, Anna, tms.) oli juuri juttu naisesta joka oli tehnyt viisi lasta (aloittanut jo alaikäisenä), ei ollut koskaan ollut töissä ja sitten oli alkanut väsyttää kun oli niin paljon lapsia (miehestä erosi kai kolmannen lapsen jälkeen). Olivat päässet sitten tuollaiseen SOS-lapsikylään asumaan koko perhe.

Kyllä minuakin vähän vitutti ettei minun lapsilleni tuollaista tarjota: Asuminen siellä, ruuat, ammattilaisten tuki jne.. Vaan siksi että olen tehnyt sen verran lapsia kuin jaksan hoitaa ja myös tienannut itse rahat niiden hoitamiseen.

Mä näin punaista kun tuon tekstin luin. Nytkin tulis painokelvotonta tekstiä. Miksi ei ihan tavallisille perheille, joilla ei ole tukiverkkoa, voisi tarjota tuollaista "palvelua" esim. viikonlopuksi?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24285545] Onhan adoptiotakin varten kaikki ns."soveltuvuusseurannat". Saisi olla sijaiskodeillakin vielä sijoituksen jälkeenkin.[/QUOTE]

kyllä mun lapsuudenkodissaainakin sossut edelleen seuraavat mitä mun vanhempien luona tapahtuu ja tapaavat säännöllisesti sijoitettuja lapsia.

mitä tulee siihen että sijaisperheet ovat hirveitä paikkoja, aina ei valitettavasti niiden sijoitettujen lasten juttujakaan voi ottaa todesta. tai voi mutta ei ehkä pitäisi.
minullakin on ollut sijoitettu "veli" joka kertoi jokapaikassa sossuja, vanhempiaan ja koulua myöten siitä kuinka meillä ei saa ruokaa, vaatteita tai mitään muutakaan ja vain lukitaan huoneisiin ja suunnilleen piestään henkihieveriin päivittäin. eikä saa polttaa edes tupakkaa.
juupa juu, varmasti olisin huomannut jos meillä ei olisi saanut ruokaa, tai jos iltaisin olisi ollut pieksäjäiset eikä meillä ollut ovissa lukkoja...

 

["vieras"]

Mä näin punaista kun tuon tekstin luin. Nytkin tulis painokelvotonta tekstiä. Miksi ei ihan tavallisille perheille, joilla ei ole tukiverkkoa, voisi tarjota tuollaista "palvelua" esim. viikonlopuksi?

siksi että tavallinen perhe kykenee hoitamaan lapsensa itsekin, kaikki eivät kykene.

ja jos lasten etu kiinnostaa tippaakaan, on vaan siedettävä se että se vanhempi saa niitä asioita siinä siivellä.

 

[kikatus]

[QUOTE="vieras";24285863]No esim. asunnon koko, vanhempien vakituiset työpaikat asioita, jotka eivät monessa aivan hyvässä perheessä vastaa vaatimuksia.[/QUOTE]
siis mitä?

moni tukiperhe joita tiedän niin perheen äiti on esim työttömänä. Mikäs sen parempi, pystyy olemaan läsnä kiireellisesti tuoduille lapsille koko ajan ja lapsia ei viedä muualle hoitoon.

Tasapainoinne, normiperhe riittää.

 

[masuilija.]

siis mitä?

moni tukiperhe joita tiedän niin perheen äiti on esim työttömänä. Mikäs sen parempi, pystyy olemaan läsnä kiireellisesti tuoduille lapsille koko ajan ja lapsia ei viedä muualle hoitoon.

Tasapainoinne, normiperhe riittää.

tässä puhuit tukiperheestä, mutta meidän perhekodissa ne vanhemmat tekivät tuota työkseen ja lisäksi oli vielä muitakin työntekijöitä. onhan noilla tukiperheilläkin monesti monia eriperheitä tuettavana eli voihan heidän aikansa suurimmalti osalta mennä tuohon eli se on heille työtä !

 

[kikatus]

tässä puhuit tukiperheestä, mutta meidän perhekodissa ne vanhemmat tekivät tuota työkseen ja lisäksi oli vielä muitakin työntekijöitä. onhan noilla tukiperheilläkin monesti monia eriperheitä tuettavana eli voihan heidän aikansa suurimmalti osalta mennä tuohon eli se on heille työtä !

viestissäsi et maininnut mitään perhekodeista, ainoastaan tukiperheistä, ja mainitsit kriteeriksi vaikutuisen työpaikan

edit: alkup lainaaman viesti olikin jonkun vieraan, sortsi!

 

["Vieras"]

tulinpa vielä noille pään aukojille vastaamaan. mitähän se sun persettä kaivelee kuinka kirjotan? voin kertoa että se voipi johtua myös murteesta ja meillä ainakin tuo masuilu tarkoittaa raskaana olemista, en tiedä mitä se teillä tarkoittaa, mutta mitä pahaa raskaana olemisessa on'? kuinka voitte olla noin ilkeitä. väitän että kun minun epäkohtani on tämä kirjoitustaidon "puute" niin kyllä teiltäkin jotain löytyy mistä ilkkua ette ole mitään neiti/herra tädellisiä. onko tylsä elämä kun pitää tarttua joka pieneenkin asiaan.

Joo, eiköhän sun oo paras keskittyä siihen masuiluun. Tuskin muuhun on kykyjä. Missä murteessa muuten lauseet aloitetaan järjestetään pienellä kirjaimella?

 

[masuilija.]

[QUOTE="Vieras";24289348]Joo, eiköhän sun oo paras keskittyä siihen masuiluun. Tuskin muuhun on kykyjä. Missä murteessa muuten lauseet aloitetaan järjestetään pienellä kirjaimella?[/QUOTE]

ihan tiedoksesi vain sinullekkin että en masuile enää ja nyt varmaan tulet kertomaan kuinka säälit lastani kun hänellä on näin vajaa äiti joka ei osaa edes kirjoittaa mun käy sääliks himisiä jotka tulee tänne kiusaamaan muita, eikös täällä ole tarkoituksena keskustella ketjun aiheesta ei siitä kuinka toiset kirjoittavat, en vaan ymmärrä mitä se sua vaivaa kuinka toiset kirjoittavat, kerrotko siis minullekkin ? ja kun et minua tunne niin et voi edes arvaillakkaan mihin minulla on kykyjä. oletko jotenkin katkeroitunut elämääsi kun tulet tänne pätemään? ja ihan tiedoksesi tulen jatkossakin täällä kirjoittamaan etkä saanut päivääni yhtään pilattu, ennemminkin hyvät aamunaurut ja kerroppa minulle mitä tarkoittaa lauseet aloitetaan järjestetään pienellä kirjaimella, hihihihi. jos olet aikuinen niin käyttäydy sen mukaisesti, jos olet vielä teini ymmärrän kyllä tämä sun angstailun