Uskotteko että jokaiselle on se oikea?

Scarlett O Harava

Tunnettu jäsen
17.08.2004
61 304
187
63
Mä en usko. Mut ainakin on tarkootettu elämään ilman kumppania, niin se vain on. Ja varmasti on muitakin joille ei vain ole sitä vastaparia, ei ketään sopivaa.
 
En mä tiedä. Kaunis ajatushan se on, ja olen ainakin ennen uskonut siihen.
Mutta sittemmin olen tajunnut, että mä oon elänyt jo 32 vuotta eikä mun kohdalle ole tullut sitä oikeaa, joten alkaa jo usko hiipumaan. Ehkä sitten vaan on niin, että me muutamat ollaan jääty junasta siinä kohtaa kun sielunkumppaneita on jaettu. Katkeraa, mutta pakko se kai on sitten niellä.
 
Jokaiselle on monta oikeaa. Yhtä ainoaa töydellistä ei varmaankaan ole, mutta useita sellaisia on, joiden rinnalla voi elää hyvän elämän. Toisaalta - kumppani ei ole mun mielestäni mikään hyvän elämän edellytys, niin kuin ei lapsetkaan. Jokainen elää omannäköisensä elämän.

Mitä sinuun tulee - älä nyt hyvä ihminen heitä kirvestä kaivoon. Sä olet nuori vielä, ja onhan sulla jo kumppaneita ollutkin. Et siis ole koko elämääsi ollut yksin.
 
Mä kyllä uskon, että on olemassa Se Oikea. Mulle niitä on osunut jopa kaksin kappalein, eka oli mies, mutta eihän niiden kanssa voi elää, ja toka oli nainen, mutta eihän mun kanssa voi elää :D
Ei vaan, kumpaistakin rakastin aikanaan valtavasti, ja tämän jälkimmäisen kanssa tunne on pysynyt samana siitä huolimatta, että elämä on iskenyt molempia lekalla päähän useammin kuin kerran.

Se vaan on niin, että jonkun ihmisen lähellä on hyvä ja rauhallinen olla, helppo hengittää, ja sitä jää kaipaamaan ikiajoiksi jos tapahtuu jotain sellaista, mikä estää yhdessäolon.
 
Mitä sinuun tulee - älä nyt hyvä ihminen heitä kirvestä kaivoon. Sä olet nuori vielä, ja onhan sulla jo kumppaneita ollutkin. Et siis ole koko elämääsi ollut yksin.

Mulla on nyt niin mennyt usko miehiin ja parisuhteeseen, että ei jaksa enää kiinnostaa. Kuka jaksaa paskaa kerta toisensa jälkeen.
 
En mä usko siihen. Mun mielestä jokainen tekee itse rakkaastan "sen oikean". Tuollaiseen uskominen just saa ihmiset eroamaan: toisen virheet tai mahdolliset vastoinkäymiset nähdään heti siten, että "ei tää ollutkaan se oikea". Parisuhde tarkoittaa kompromissejä.

Enkä tosiaan usko siihen, että joku on "tarkoitettu elämään ilman kumppania".
 
Mä uskon siihen vasta sillon jos sellanen ihminen tulee kohdalle joka voisi olla Se Oikea. Kerran olen elämäni aikana seurustellut ja voin hyvin elää loppuelämäni yksin.

Mielummin yksin kun huonossa seurassa. Paitsi jos se hyvä seura joskus tulee vastaan ja asiat vaan loksahtaa paikoilleen :)
 
En silleen usko, että suurta rakkautta ensi silmäyksellä -tyyppi olisi jokaiselle. Enkä ymmärrä täydellisen parin etsimistä, kun kukaan ei ole täydellinen, ei se täydellisen parin hakijakaan. Jos semmoinen sattuu kohdalle, hienoa. Mutta mukavaa ja rakkautta voi olla vähemmän täydellisenkin kanssa kun tajuaa elämän realiteetit. Aika harva on niin vaikea tapaus ettei kukaan sen kanssa pärjäis.

Mun korvaan "mut on tarkoitettu elämään yksin" kuulostaa samalta kuin "en kykene sietämään epätäydellisyyttä kumppanissani".
 
Aloin uskomaan 15 vuotta sitten kun löysin hänet... ;) Paras mies ikinä ja hyvin menee edelleen. :) Sitä ennen mulla oli muutama "väärä" ;) mutta nyt ei ole ollut tarvetta eikä kiinnostusta vaihtaa. Tämä ei enää vaihtamalla parane. :D
 
Onni ei tule etsien, se tulee eläen.

Lopeta miehen etsiminen, pane haku pois päältä, älä edes ajattele miehiä - niin kohta sulla on useampi uros kimpussa. Tai niin mulle ainakin kävi.

No en tätä viimeisintä ihastusta mitenkään ettinyt, en mä ettinyt ketään. Mä vain tykästyin tuttuun ihmiseen, mutta se oli virhe.
 
Oletko koskaan ajatellut, että niillä, jotka paraikaa seurustelevat onnellisesti, on suurimmalla osalla lukuisia virheitä takanaan. Aika harva kuitenkin on suhteessa teini-ihastuksensa kanssa.
 
Onni ei tule etsien, se tulee eläen.

Lopeta miehen etsiminen, pane haku pois päältä, älä edes ajattele miehiä - niin kohta sulla on useampi uros kimpussa. Tai niin mulle ainakin kävi.

Peesi. Minäkään en usko "siihen yhteen oikeaan", vaan eiköhän noita "oikeanlaisia" kumppaneita jokaiselle useampia ole. Minulle tällainen löytyi kun lakkasin etsimästä, löytyi lähempää kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan.:)
 
En mäkään usko siihen oikeaan. Jos maailmassa olisi vain yksi oikea, olisi aika pieni todennäköisyys että se edes sattuisi asumaan samassa maassa, tai että siihen ikinä törmäisi. Uskon että on enemmän ja vähemmän keskenään yhteensopivia ihmisiä.
 
Mä en usko. Mut ainakin on tarkootettu elämään ilman kumppania, niin se vain on. Ja varmasti on muitakin joille ei vain ole sitä vastaparia, ei ketään sopivaa.

Kirjoitat viisaasti!
Kaikille ei tosiaan löysy sitä oikeaa. Yritä vaan elämäsi yh:na, et sä vierellesi ketään löydä.
Hyväksy asia, ja voit käyttää energiaa johonkin muuhun.
Laita tummat vaatteet päälle ja mene vaikka pyöräilemään autotielle, vastaan tulijoiden kaistalle.
Tsemppiä!
 
Musta tuntuu, että jos alkaa odottaa jotakuta "oikeaa" niin varmaan saa olla yksin. Mäkin menin mieheni kanssa yksiin 15 vuotta sitten, enkä mitenkään voinut tietää, onko hän oikea mulle. Niin vaan ollaan kimpassa jatkettu, toivottavasti vielä pitkään :)

Mieheni ei suinkaan ole täydellinen, kuten en minäkään, mutta arki meillä sujuu hyvin ja rakkauttakin on. Ei ehkä maailman intohimoisinta, kaikennielevää rakkautta, mutta rakkautta yhtä kaikki. En osaa kuvitella elämää ilman häntä.

Sellaista rakkautta kun harlekiinikirjoissa taitaa olla tosi harvalla.
 

Yhteistyössä