Täyttä helvettiä olla koulutettu, työssäkäyvä ja tienaava äiti tällä paikkakunnalla!

[alkper]

En nyt tarkoittanut alleviivata tai korostaa koulutusta ylemmyydentunnossani, vaan ihan siitä syystä, että mm. koulutuksestani johtuen arkeni rytmittyy hyvin eri tavalla kuin muilla kyläläisillä, ikäisilläni naisilla ja sitä pidetään kummallisena. Kyse ei nyt ollut siitä, että pitäisin itseäni parempana.

Ja ei, en ole kovin hanakasti yrittänyt tuoda itseäni tykö tai tutustua, koska mulla on työ ja omat jutut, aika ei vain riitä. Ja vaikka riittäisikin, niin ei välttämättä kiinnosta. Olen silti kohtelias ja mukava muille ja hoidan sosiaalisen kanssakäymisen asiallisesti

Mielestäni meillä olisi oikeus tulla kohdelluiksi normaalisti, vaikka en osallistukaan mammakerhoihin tai leivo myyjäisiin. Meillä on kuitenkin oma elämä, jota haluamme elää, emme halua käyttää sitä kylätoimikunnan juttuihin. Minusta se on ihan normaalia niin.

 

[ilman kategoriaa]

Miten koulutustaso vaikuttaa mielenkiinnonkohteisiin? Minä olen nuori aikuinen ilman ammattia, kotona lapsen kanssa, enkä silti ole kiinnostunut mammakerhoista, käsitöistä, leipomisesta, talkoista ynnä muusta. Pitäisikö koska olen vähän koulutettu (lukio vain takana)?
Itse aiheeseen: oletko muuttanut minun kotikuntaani? Sellainen kamala paikka jossa kaikki tuntee toisensa ja sinne on jämähtänyt monta sukupolvea! Itse lähdin heti lukion älkeen pois.

 

[silvia plath]

Kaupungeissa on myös asuinalueita, joissa asuu pääasiassa sellaisia, jotka ovat asuneet monta sukupolvea samalla paikkakunnalla. Itse asiassa lähes kaikki työkaverini tuolla pienellä paikkakunnalla olivat jostain muualta muuttaneet.

Mistä johtuu, että samalla paikkakunnalla aina asunut ja monen sukupolven takaa, usein juoruaa ja kyttää ja levittää huhuja muualta tulleista ja käyttäytyy kuin olisi jotain vikaa päässä?

 

["vieras"]

Minä asun keskikokoisessa kaupungissa jossa piirit eivät todellakaan ole pienet.

Ja silti kuulen kavereiden kautta että minusta liikkuu juttua miten huono äiti olen koska käyn töissä, teen pitkiä päiviä ja nosta aika kovaa palkkaa. Mies taas opiskelee kotona, käy välillä tenttimässä kursseja läpi ja hoitaa 2-vuotiasta poikaamme.

Eniten ärsyttää että tätä juttua levittävät niin kutsutut kaverini ja tuttavat. Välillä saatan törmätä johonkin tutun tuttuun joka "tietää" miten karmea äiti ja huono ihminen olen kun satun tienaamaan siinä määrin että pystyn elättämään koko perheeni kevyesti ja samalla antamaan lapsen isän olla koti-isänä mikä taas on miehelleni erittäin mieluista. Jos mieheni saisi valita niin hän olisi koti-isänä vielä monta vuotta. Koko perheemme on kuulema täysin vinoutunut ja lapsi traumatisoitunut ja ties mitä.

ketään tuskin haittaisi jos mies tekisi kovasti töitä ja itse hilluisin kotona tenttikirja toisessa kädessä toisella kädettä lasta leikittäen.

Että sattuu sitä isommissakin kaupungeissa. Voin vaan kuvitella pienempien paikkakuntien tilanteen jota kansoittaa nämä perinteisen perheidyllit uskonnollisilla arvoilla höystettynä...

 

[alkper]

[QUOTE="vieras";23202334]Aina ei voi tietää ammatin perusteella mikä on koulutukseltaan. Esim. sukulaiseni oli akateeminen mutta töissä grillillä.[/QUOTE]

Näinhän se on, mutta kun kyse ei olekaan niistä muutamista kylän yksittäistapauksista, vaan siitä, että suurin osa on duunareita, johtuen kunnan tehtaasta (asukkaat työläisiä) ja palveluista (hoitokodin, kaupan jne. henkilökunta). Muuta täällä ei sitten oikein olekaan. En toki voikaan tietää jokaikisen ammattia tai taustaa, mutta kuntatietojen ja tilastojen mukaan tämä on duunarikylä.

 

["vieras"]

Näinhän se on, mutta kun kyse ei olekaan niistä muutamista kylän yksittäistapauksista, vaan siitä, että suurin osa on duunareita, johtuen kunnan tehtaasta (asukkaat työläisiä) ja palveluista (hoitokodin, kaupan jne. henkilökunta). Muuta täällä ei sitten oikein olekaan. En toki voikaan tietää jokaikisen ammattia tai taustaa, mutta kuntatietojen ja tilastojen mukaan tämä on duunarikylä.

ääää.. so?

 

[alkper]

Miten koulutustaso vaikuttaa mielenkiinnonkohteisiin? Minä olen nuori aikuinen ilman ammattia, kotona lapsen kanssa, enkä silti ole kiinnostunut mammakerhoista, käsitöistä, leipomisesta, talkoista ynnä muusta. Pitäisikö koska olen vähän koulutettu (lukio vain takana)?
Itse aiheeseen: oletko muuttanut minun kotikuntaani? Sellainen kamala paikka jossa kaikki tuntee toisensa ja sinne on jämähtänyt monta sukupolvea! Itse lähdin heti lukion älkeen pois.

No ei tietenkään aina vaikutakaan, mutta onhan tästä tehty tutkimuksia, että jonkinlaista korrelaatiota on tässäkin asiassa. Mutta ne nyt ovatkin vain keskiarvoja eikä niistä tarvitsekaan omalla kohdalla välittää. Mutta juu, off topic.

 

["vieras"]

Näinhän se on, mutta kun kyse ei olekaan niistä muutamista kylän yksittäistapauksista, vaan siitä, että suurin osa on duunareita, johtuen kunnan tehtaasta (asukkaat työläisiä) ja palveluista (hoitokodin, kaupan jne. henkilökunta). Muuta täällä ei sitten oikein olekaan. En toki voikaan tietää jokaikisen ammattia tai taustaa, mutta kuntatietojen ja tilastojen mukaan tämä on duunarikylä.

Mutta he ovat ihmisenä aivan samalla viivalla kuin sinäkin.

 

["vieras"]

Tuota... jotenkin kuulostaa ristiriitaiselta toi tilanne. Jos olet niin trendikäs, miksi välität trendittömien kyräilystä? Etkö muka osannut arvata tilannetta, kun muuttoa suunnittelitte?
Uskon, että ajan myötä tilanne helpottaa, kunhan tottuvat teihin. Tosin se vaatii jonkin verran myös sinun panostasi eli osallistumista joihinkin rientoihin. Oletan, että on sen verran pieni paikkakunta kyseessä, että kaikki suurinpiirtein tuntevat toisensa ja ovat jopa sukua keskenään. Ovat asuneet aina, jopa sukupolvien ajan samalla paikkakunnalla. Kun siltä kantilta ajattelee, te olette uusia ja eksoottisia ja kiinnostavia. Jos kiinnostuksen kohde torjuu yhteydenotot, auttamatta häntä pidetään ylpeänä.

Tiedän, mistä puhun, sillä olen itse kotoisin pieneltä paikkakunnalta. Me henki on vahva ja naapuriapu kukoistaa, joskus jopa ärsyttävyyksiin asti.

 

[alkper]

[QUOTE="vieras";23202449]ääää.. so?[/QUOTE]

Niin no ei mitään sen kummempaa. Vastasin vain kommenttiin ja kerroin, mistä olen saanut tietoni siitä, mitä ihmiset tällä kylällä tekevät työkseen. Perustan tietoni siis tilastoihin, joiden mukaan tällä kylällä suurin osa on duunareita, vaikka en voikaan tietää joka ikisen taustaa.

 

[silvia plath]

No ei tietenkään aina vaikutakaan, mutta onhan tästä tehty tutkimuksia, että jonkinlaista korrelaatiota on tässäkin asiassa. Mutta ne nyt ovatkin vain keskiarvoja eikä niistä tarvitsekaan omalla kohdalla välittää. Mutta juu, off topic.

On vai? Eipä ole koskaan osunut silmään. Ja minä sentään luen paljon lehtiä ja tieteellisiä julkaisuja.
Jopa äidinkielenopettaja lukiossa rauhoitteli minua ennen kirjoituksia, että kun on hyvä yleissivistys, ei tarvitse yhtään hermoilla...

laitahan linkkiä noihin tutkimuksiin?

 

[silvia plath]

Mikä sinun koulutus itse asiassa on?

 

["vieras"]

Ja omalta kannaltasi helpommalla pääset, jos edes kerran leivot myyjäisiin. Jatkossa kieltäytyminen ei ole sen helpompaa, ehkä jopa päin vastoin, mutta olet ainakin sen kerran osallistunut. Jättämällä osallistumatta mihinkään dissaat heidän arvostamiaan asioita.
Enkä ymmärrä mitä sinun tai teidän kouluttuneisuusaste kuuluu tähän keskusteluun, miksi toit se esille. Mielenkiinnonkohteet voivat olla erilaisia, muttei se tarkoita, etteivätkö duunari ja korkeasti koulutettu voisi olla minkäänlaisissa tekemisissä. Jos he ovat yrittäneet kontaktia, sinä olet se joka käyttäytyy asiattomasti.
Yksi vaihtoehto on, että sivuutatte kaikki kontaktit ja elätte omaa eristäytynyttä elämäänne. Lasten kannalta se vain voi olla huono asia.

 

[alkper]

[QUOTE="vieras";23202476]Mutta he ovat ihmisenä aivan samalla viivalla kuin sinäkin.[/QUOTE]

Näin on. Vai sanoinko jossain vaiheessa, että eivät olisi? Nyt en ymmärrä taas tätä logiikkaa. Kunhan nyt vain totesin faktan, että tämä on pieni paikkakunta, jossa on pari kauppaa, vanhainkoti ja tehdas ja näin ollen ainoat työnantajat, ja tästä johtuen suurin osa kuntalaisista on näissä kyseisissä paikoissa töissä ja täten duunariammateissa. En ottanut kantaa millään tavalla heidän ihmisarvoonsa, vai otinko?

 

["vieras"]

Näin on. Vai sanoinko jossain vaiheessa, että eivät olisi? Nyt en ymmärrä taas tätä logiikkaa. Kunhan nyt vain totesin faktan, että tämä on pieni paikkakunta, jossa on pari kauppaa, vanhainkoti ja tehdas ja näin ollen ainoat työnantajat, ja tästä johtuen suurin osa kuntalaisista on näissä kyseisissä paikoissa töissä ja täten duunariammateissa. En ottanut kantaa millään tavalla heidän ihmisarvoonsa, vai otinko?

No kyllä viesteistäsi semmoinen paistaa läpi.

 

[silvia plath]

Voitko laittaa linkkiä noihin harrastuksiin ja koulutukseen liittyen? Koska ainakin oma kokemus on, että duunarit harrastavat kalliita moottoripyöräharrastuksia, taulutelkkareita, ym. ja korkeakoulutetut taas ihan jotain edullista ja halpaa, kuten kävely.

Sen sijaan jos tarkoitit jotain salijuttuja, niin eikö noita nyt harrasta kaikki ihan koulutukseen katsomatta.

 

["äiti"]

Jos oma asenne on ennakkoluuloinen ja yleistävä (leimaat koko kylän asukkaat homogeeniseksi massaksi), se näkyy ulospäin. Ihmiset eivät pidä perusteetta leimatuksi tulemisesta; ethän sinäkään pidä.

Jos ulospäin näkyy myös se, että pidät itseäsi niin tärkeänä, että yhteinen tekeminen kenenkään mielestäsi väärässä paikassa asuvan kanssa ei nappaa, ymmärrettävistä syistä ennakkoluulojesi kohteet katsovat sinua vähän pitkään.

Meillä korkeakoulutetuilla uranaisilla, jotka työn ja perheen ohella opiskelevat ja harrastavatkin, on aikaa naapuruston mammoille. Mistähän se johtuu?

 

[alkper]

On vai? Eipä ole koskaan osunut silmään. Ja minä sentään luen paljon lehtiä ja tieteellisiä julkaisuja.
Jopa äidinkielenopettaja lukiossa rauhoitteli minua ennen kirjoituksia, että kun on hyvä yleissivistys, ei tarvitse yhtään hermoilla...

laitahan linkkiä noihin tutkimuksiin?

Ymmärtänet, että en ala kaivaa sinulle nyt artikkeleita työllä ja tuskalla tietokannoista Voit tehdä sen itsekin ja etsiä jos kiinnostaa. Ei minulla ole nyt heittää viitteitä, muistan vain joskus lukeneeni joitain tutkimuksia aiheesta. Olen opintojeni ja työni puolesta lukenut satoja artikkeleita, että enpä nyt ihan voi ulkoa muistaa kaikkia

Ja juu, minäkin luen paljon tieteellisiä julkaisuja ja aina vaan tulee uutta, mikä ei ole osunut silmään. Itse asiassa, eipä taida tutkimatonta aihetta ollakaan

 

[Ihamieli]

Minuakin kiinnostaa nuo tutkimukset koulutuksen ja harrastusten välillä! Voitko vähän valottaa mitä niistä sanotaan? kysyy nim. käsitöitä, ruuanlaittoa ja puutarhanhoitoa harrastava tohtori

 

[Ihamieli]

Ymmärtänet, että en ala kaivaa sinulle nyt artikkeleita työllä ja tuskalla tietokannoista Voit tehdä sen itsekin ja etsiä jos kiinnostaa. Ei minulla ole nyt heittää viitteitä, muistan vain joskus lukeneeni joitain tutkimuksia aiheesta. Olen opintojeni ja työni puolesta lukenut satoja artikkeleita, että enpä nyt ihan voi ulkoa muistaa kaikkia

Ja juu, minäkin luen paljon tieteellisiä julkaisuja ja aina vaan tulee uutta, mikä ei ole osunut silmään. Itse asiassa, eipä taida tutkimatonta aihetta ollakaan

Voitko sitten referoida ne tulokset, ihan oikeasti kiinnostaa.

 

["äiti"]

Tuosta edellisestä viestistäni puuttuu, että meillä helsinkiläisillä korkeakoulutetuilla mammoilla

 

[Ihamieli]

[QUOTE="äiti";23202602]Tuosta edellisestä viestistäni puuttuu, että meillä helsinkiläisillä korkeakoulutetuilla mammoilla[/QUOTE]

Ja espoolaisilla

 

[paskanen nauru]

No eihän ap voi ymmärtää duunarien elämää, kun ei halua osallistua siihen mitenkään. Odotahhan ap kun poikasi kasvaa ja jos asutte vielä siellä tuppukylässä, niin poikasi kasvun myötä joudut avartamaan tuota näkökulmaasi kun joudut paikallisten kanssa tekeimisiin.

 

["vieras"]

Ymmärrän tilannettasi paremmin kuin hyvin. Muutimme miehen kanssa isommasta kaupungista minun työpaikan perässä hikiselle, alle 3000 asukkaan paikkakunnalle. Tutustuin hyvin työkavereihini, jotka olivat tulleet muualta Suomesta ja osa on edelleen viidentoista vuoden jälkeen ystäviäni.

Vaikka osallistuin aktiivisesti tapahtumiin ja esim. kansalaisopistoon kursseille ja jumppakerhoihin ja -LUOJANI - yritin tutustua ihmisiin, en päässyt koskaan tutustumaan varsinaisiin "alkuasukkaisiin". Jutut ja huhut liikkuivat kyllä valonnopeudella. Huvittavinta oli kun menin tutustumaan esikoisen kanssa tulevaan päiväkotiin, oli täysin minulle tuntemattomalla ihmisellä tieto siitä kuka olen, mistä tulen ja mitä olen ammatiltani (ammatti ei ole sama, mitä tein kylällä työkseni). Eli jonkun edellä olleen kommentti Pohjois-Savon pienistä kunnista pitää paikkansa!

 

[alkper]

[QUOTE="äiti";23202584]Jos oma asenne on ennakkoluuloinen ja yleistävä (leimaat koko kylän asukkaat homogeeniseksi massaksi), se näkyy ulospäin. Ihmiset eivät pidä perusteetta leimatuksi tulemisesta; ethän sinäkään pidä.

Jos ulospäin näkyy myös se, että pidät itseäsi niin tärkeänä, että yhteinen tekeminen kenenkään mielestäsi väärässä paikassa asuvan kanssa ei nappaa, ymmärrettävistä syistä ennakkoluulojesi kohteet katsovat sinua vähän pitkään.

Meillä korkeakoulutetuilla uranaisilla, jotka työn ja perheen ohella opiskelevat ja harrastavatkin, on aikaa naapuruston mammoille. Mistähän se johtuu?[/QUOTE]

Niin, jokainen tietänee parhaiten ajankäyttönsä. Mulla ei oikein liikene aikaa naapuruston mammoille, koska mieluummin lähden pitkäaikaiseen, rakkaaseen harrastukseeni kuin leivon myyjäisiin. Se on elämää se. Mutta onko se, että ei jaa elämäänsä naapureiden kanssa, syy kyräillä? Luulisi ihmisten ymmärtävän, että jokainen elääm omaa elämäänsä ja käyttää aikansa miten parhaaksi katsoo ja aina ei aika riitä.

En pidä itseäni tärkeänä ja en ajattele niin, että yhdessätekeminen väärässä paikassa asuvan kanssa ei nappaa. Tuollainen yhdessätekeminen ylipäänsä vain ei ole mun juttu. Sitä muiden on vaikea kai ymmärtää, kuten ilmeisesti sinunkin.

Onko tosiaan niin, että tullakseen kohdelluksi asiallisesti ei saa elää omaa elämää, vaan pitää osallistua kaikkeen ja jakaa elämänsä kaikkien kanssa?