Jos oman kropan kunto raskauden jälkeen häiritsee, niin miksi ette tee asialle jotain!

[äiti muutamalle]

mulla ei yksinkertaisesti ole aikaa syödä. mä en ymmärrä, miten monen lapsen äidit ehtii lihoa, koska vaikkei ehdi kuntoillakaan, se on totta, niin mä en ainakaa ehdi syömään kun pidän kämpän siistinä ja lapset puhtaissa vaatteissa ja ruuassa. oon laihtunu 10 kiloa alle ihannepainon kolmannen synnytyksen jälkeen, kun aina kun meinaan syödä, jollain on jotain asiaa tai roikutaan hihassa, helpommalla pääsen kun en syö, tulee vähemmän tiskiäki

 

[rietas]

Missä sanoin, että puhuin itsestäni? Minä puhun tuosta ap:n logiikasta, jossa ihmeteltiin, miten terveellinen ruoka muka vie enemmän aikaa kuin epäterveellinen ja lihottava. Ymmärrätkö?

No toivottavasti tämä kohderyhmä ymmärtää, että voi ottaa itseensä tuosta kommentistani

Pointtia se ei silti muuta miksikään, vai mitä?

 

["tiimarinvihko"]

Mä olen tosi hoikka. Varmaan just just normaalipainon rajoilla. Mulla vatsanahka on todellakin nahkaa ja miljoonista arvistakin voi päätellä että nahka on niin pahasti venynyt että se ei kuntoilulla siitä parane. Myös tissit on kuin tyhjät pussit, milläs kuntoilulla niihin sais täytettä? ;p

 

[näin]

Väsyneenä ei jaksa. Jos onnistuu saamaan päivässä tunnin omaa aikaa, niin silloin tärkeintä on saada nukkua.

 

[Oisku]

No sittenhän sä et kuulu tuohon ap:n kohderyhmään, vai mitä?

Onko joku väittänyt niin? Mä kommentoin vain tuohon "mene lapsen kanssa reippaalle vaunulenkille" osioon. Ei onnistu meillä.

 

[säpäle]

No toivottavasti tämä kohderyhmä ymmärtää, että voi ottaa itseensä tuosta kommentistani

Pointtia se ei silti muuta miksikään, vai mitä?

No kyllä se muuttaa juuri sen aloitusviestin pointin "terveellisesti syöminen ei varmasti vie enemmän aikaa kuin epäterveellisesti syöminen", vai miten se meni.

Ja jos puhutaan esimerkiksi niistä esikoisten äideistä, niin eihän se lapsi silloin vielä niitä einespizzoja ja makkaraperunoita syö, vai mitä?

 

[joten]

Väsyneenä ei jaksa. Jos onnistuu saamaan päivässä tunnin omaa aikaa, niin silloin tärkeintä on saada nukkua.

joten sun pitäs kaiken järjen mukaan olla laiha. vai syödäkö jaksat?

 

["nih"]

Mulla on hyvin nukkuvat lapset mutta sä otat tässä taas kerran oletuksena sen että lapsia on se yksi kappale. Tervetuloa lenkkeilemään vaikka noiden meidän muksujen kanssa. Nuorempi kohta 2-vuotias ei ole istunut suosiolla rattaissa puoleen vuoteen. Vauvanakaan ei nukkunut vaunuissa, vain sisällä. Nykyään se kirkuu ja potkii kun yrittää laittaa rattaisiin, ja sen tappelun jälkeen kitisee kunnes saa kävellä taas. 4-v sentään suostuu aina joskus seisomaan seisomalaudalla. Mutta kunnon kävelylenkki on aika utopiaa "koska mennään leikkikentälle" "ei mennä kierrosta ensin" "joko pysähdytään" höpötyksen keskellä. Eli ulkoilu lasten kanssa tarkoittaa seisomista leikkikentän reunalla. Tänä talvena kun ei noita lumitöitäkään ole ollut tehtävänä.

Mitä tulee pelkkään ruokavalioon niin sillä saa painoa pudotettua. Mutta jos kiinteytyä haluaa niin liikunta on välttämättömyys. Samoin liikunta helpottaa painonhallintaa muutenkin.

Miksi siellä leikkikentällä pitää seistä? Tarkoitan, että nämäkin on juuri niitä tekosyitä. ei siinä mitään jos ei huvita eikä halua ja on sinut kroppansa kanssa, silloinhan ongelmaa ei ole. Mutta ihmiselle joka on tarpeeksi virkeä miettiäkseen ulkonäköään ja on siihen tyytymätön, löytyy niitä vaihtoehtoja rajattomasti. Esim leikkipuistossa voi juosta lasten kanssa, heitellä lapsia lumikasaan, vetää pulkalla, tehdä pakaralihaksia penkillenousuilla, vatsoja/käsiä kiipeilytelineen tangolla, jalkoja keinulaudassa lapsen kanssa, nostella lapsia ilmaan...

 

["vieras"]

Mua harmittaa menetetty litteä vatsa. Kertokaa jos voin kotikonstein tehdä jotain venyneille vatsalihaksille!
Tuskin koskaan leikkautan niitä, vaikka kuinka harmittaisi.

 

["kohta kahden äiti"]

Muakin haluttais tietää, että kuka aloittajalle on jatkuvasti valittanut läskeistään ja selluliiteistään, mulla nimittäin sellaisia valittajia ei ystäväpiiristäni löydy. Enemmän sitä osataan nauraa sille maharepulle ja niille makkaroille, sehän on vaan elämisen ja raskauden mukanaan tuomia muutoksia, ihan normaalia elämää siis! enemmän mua huolettais ystävät, jotka on timmissä kunnossa 3kk synnytyksen jälkeen. He kun ovat yleensä lopettaneet imetyksen samantien, kun "maito vaan loppui". No tottakai se loppuu, jos laihduttaa! Eli heillä oma kroppa ja kilot menee lapsen ravinnon edelle ja se on musta huolestuttavampaa kuin muutama ylikilo.

 

["vieras"]

Ja sitten tuo ap:n viestissä oleva syömisjuttu. Kyllä minun logiikallani on sata kertaa helpompaa lämmittää se einespizza tai nakata uuniin nakkeja ja ranskalaisia, kuin kuoria ja pilkkoa kasviksia ja salaattiaineksia.

kaupan pakasteallas on pullollaan valmiiksi pilkottuja kasvissekoituksia. Broilerisuikaleet pannuun, kasvispussi sekaan ja vähän jotain maustekastiketta lisukkeeksi. aikaa menee muutama minuutti

 

[FreeFall]

[QUOTE="tiimarinvihko";25445662] Myös tissit on kuin tyhjät pussit, milläs kuntoilulla niihin sais täytettä? ;p[/QUOTE]

Mulla kävi samoin, rasvat kun tippui niin tissit hävisi savuna ilmaan. Mut salilla ne sai "taiottua" takaisin, rintalihasta kasvattamalla. Eikun penkkiä tekemään

 

[säpäle]

[QUOTE="vieras";25445699]Mua harmittaa menetetty litteä vatsa. Kertokaa jos voin kotikonstein tehdä jotain venyneille vatsalihaksille!
Tuskin koskaan leikkautan niitä, vaikka kuinka harmittaisi.[/QUOTE]

No tottakai sinun pitää vatsalihakset leikkauttaa, jos se kerran harmittaa. Turha valittaa ja keksiä tekosyitä! Nih!

 

[rietas]

No kyllä se muuttaa juuri sen aloitusviestin pointin "terveellisesti syöminen ei varmasti vie enemmän aikaa kuin epäterveellisesti syöminen", vai miten se meni.

Ja jos puhutaan esimerkiksi niistä esikoisten äideistä, niin eihän se lapsi silloin vielä niitä einespizzoja ja makkaraperunoita syö, vai mitä?

Niin, puhutaanko nyt sinusta, jostakin yhden lapsen äidistä, monen lapsen äidistä vai mistä?

Älä nyt hyvänen aika vedä tätä itseesi, kun yleisellä tasolla asiasta puhutaan

Esim. salaattia voi tehdä kerralla paljon, että on useammaksi päivää. Samoin vaikka jotain terveellistä keittoa -vaikka pakastaa. Sieltä mikroon, yhtä helppoa kuin sen roiskeläpän lämmityskin.

Tottakai asioista saa vaikeita, jos vähän viitsii keksiä mutkia matkaan

 

[säpäle]

Niin, puhutaanko nyt sinusta, jostakin yhden lapsen äidistä, monen lapsen äidistä vai mistä?

Älä nyt hyvänen aika vedä tätä itseesi, kun yleisellä tasolla asiasta puhutaan

Esim. salaattia voi tehdä kerralla paljon, että on useammaksi päivää. Samoin vaikka jotain terveellistä keittoa -vaikka pakastaa. Sieltä mikroon, yhtä helppoa kuin sen roiskeläpän lämmityskin.

Tottakai asioista saa vaikeita, jos vähän viitsii keksiä mutkia matkaan

Sinä tähän minut henkilökohtaisesti vedät, minä puhun yleisellä tasolla. Jos tässä väitetään, että kaikki on niin helppoa, niin miksi minä en saa siihen kommentoida ihan päivänselvillä esimerkeillä, vaikkeivät ne juuri minuun liittyisikään? Eikö tässä voida keskustella asioista, vai pitääkö tässä nyt verrata vain omia kokemuksia?

Minä siis alunperin kommentoin vain tuota yhtä ainoaa lausetta, josta olen kyllä eri mieltä. Onhan sekin ihan yleisesti tiedossa, että ne jotka töiden takia syövät epäsäännöllisesti ja kiireen kanssa, syövät yleensä epäterveellisemmin. Miksei sitä samaa faktaa voi käyttää myös tässä?

Eikä tässä keksitä mitään mutkia matkaan, vaan ne mutkat ovat monella pienen lapsen äidillä olemassa. Ei niitä tarvi keksiä. Tai no tähän keskusteluun minä niitä keksin, koska tämä keskustelu ei kosketa minua. Haittaakse?

 

["kuntoilija"]

[QUOTE="jahas";25444850]Mulla on kaksi lasta ja mies tekee pitkiä päiviä. Molemmat lapset ovat olleet allergisia ja huonosti nukkuvia. Puhut nyt ehkä yhden lapsen äideistä? Koska miten voisin mennä rattailla 3 vuotiaan ja vauvan kanssa? 3 vuotias jaksaa kyllä leikkipuistoon, mutta ei kauemmas. Ulkoillaan vaan omassa pihassa ja illalla kun mies tulee väsyneenä töistä, käyn pienellä kävelyllä koiran kanssa. En todellakaan tajua missä välissä pitäisi ehtiä kauas salille tai muihin harrastuksiin. Mieluusti nukkuisin jos saisin vapaata aikaa. Asuntolainan vuoksi miehen pitää tehdä pitkiä päiviä ja minun keskittyä lapsiin, ruuantekoon, pyykkeihin, siivoamiseen jne. Tosin mua ei kroppa niin haittaa, eipä ole jaksanut siihen perehtyä.[/QUOTE]

Kyllä kotona voi treenata tehokkaasti, vaikka lasten kanssa. Itse treenaan lähes vain kotona (lukuunottamatta uintia n. kerran viikossa, käyn pikaisesti ennen töitä). Esim. perus lihaskuntoliikkeet ovat tehokkaita: kyykkyjä, punnerruksia, leuanvetoja, vatsalihaksia. Aerobiseen treenin saa vaikka hyppimällä hyppynaurua tai tekemällä haarahyppyjä (käytä mielukuvitusta, tai hanki esim. crosstrainer).

Arjen askareet ja siivoaminen on kyllä hyvää hyötyliikuntaa joten et välttämättä tarvitse kuin 30 min lihaskuntoharjoittelua 3 kertaa viikossa! Siihen on kenellä vaan aikaa.

 

["sama"]

joten sun pitäs kaiken järjen mukaan olla laiha. vai syödäkö jaksat?

Olenkin normaalipainoinen (167 cm/59 kg) nyt, kun lapset ovat isompia, mutta vauvavuosina olin ylipainoinen raskausaikana kertyneiden kilojen takia. Kiloja kertyi, koska minun oli pakko syödä kokoajan, jotta raskauspahoinvointi pysyi edes jotenkuten aisoissa. Pahoinvointini loppui vasta synnytykseen. 10-15 ylimääräistä kiloa ei ihan hetkessä pudoteta. Palasin normaaleihin ruokatottumuksiini synnytyksen jälkeen, jolloin paino alkoi pudota pikku hiljaa. Ensimmäisen lapsen jälkeen kesti reilu puoli vuotta ja toisen jälkeen yli 8 kk, kun aloin mahtumaan taas entisiin vaatteisiin. Liikunnan puute kuitenkin jätti jälkensä. Lihakset vaihtuivat läskiksi ja selluliittiakin tuli.

Raskausaikana jouduin lopettamaan kaiken liikkumisen supistelujen ja liitoskipujen takia. Alapääni ei kestänyt edes kävelemistä ensimmäisiin kuukausiin synnytyksen jälkeen, saati sitten rajumpaa liikuntaa. Ja vaikka olisi kestänytkin, niin en olisi yksinkertaisesti jaksanut tehdä yhtään mitään. Unen tarve meni ykköseksi elämässäni. Olen aina tarvinnut paljon unta, joten yövalvomiset vauva-aikana oli aivan katastrofaalista aikaa.

Nyt saan taas nukkua 9 tunnin yöunet ja jaksan harrastaa liikuntaakin. Ymmärrän täysin niitä, jotka eivät vauva-aikana jaksa tehdä mitään ylimääräistä, kun sekin on jo saavutus, että selviää pakollisista velvollisuuksista.

Aika monella tuntuu olevan rajoittunut ymmärryskyky siihen, että tilanteet ovat erilaisia eri ihmisillä. Itsekin ihmettelin, ennen oman lapsen saamista, miksi naisille kertyy raskauskiloja. Enpä ihmettele enää. Suurin osa ihmisitä ei myöskään tunnu tajuavan, kuinka rankkaa ympärivuorokautinen raskauspahoinvointi voi olla. Vain itse sen kokeneet ymmärtävät asian vakavuuden.

 

["jepjep"]

No mä oon täddä nyt reilu 1v 7kk jumpannut, käynyt salilla ja lenkillä, seinäkiipeillyt ja tankotanssinut, mutta silti päätin tässä kuussa alkaa säästämään rahaa silikoneihin ja vatsanahan kiristykseen. Mä painan nyt 54kg ja oon 167cm pitkä, ja mun kroppa on musta vaatteet päällä lähes täydellinen, ja varmaan monen muunkin mielestä. Ongelma vaan on, että kun otan vaatteet pois, näytän lähinnä 70-vuotiaalta. Tissit roikkuu tyhjinä nännit melkeen navassa ja maha näyttää ylikasvaneelta albiino-rusinalta. Mun poika painoi syntyessään 4,83kg, joten maha "vähän" venyi raskauden aikana, joten se on nyt täynnä syviä uurteita joita ei rasvoilla ja jumppaamisella häivytetä. Tissit taas kasvoivat imettäessä kokoon 70i ja palautuivat sen jälkeen takaisin kokoon 70c, joten kaikki voivat kuvitella minkäaiset ryppyiset säkit jäi jäljelle.

Ja siksi marisen, että musta on kohtuutonta että mun kroppa meni yhdestä lapsesta näin pilalle, kun taas jotkut synnyttävät neljäkin lasta eikä se näy heissä yhtään mitenkään. Lastani rakastan silti ihan täydestä sydämestäni, siitä on turha kenenkään alkaa ukisemaan. Ei se silti poissulje sitä että mä vihaan nykyään vartaloani.

 

[näin]

[QUOTE="kuntoilija";25445788]

Arjen askareet ja siivoaminen on kyllä hyvää hyötyliikuntaa joten et välttämättä tarvitse kuin 30 min lihaskuntoharjoittelua 3 kertaa viikossa! Siihen on kenellä vaan aikaa.[/QUOTE]

Ei ole, jos on on univelkaa. Silloin se 30 minuuttia menee nukkumiseen. Ja kaiken lisäksi väsyneenä ei jaksa tehdä mitään fyysistä harjoittelua.

 

[rietas]

Hauskaa kyllä, että jos tällaiseen asiaan lähtee ehdottamaan ratkaisuja, ja niitä löytyy, niin jotkut oikein suuttuu siitä

 

[FreeFall]

Hauskaa kyllä, että jos tällaiseen asiaan lähtee ehdottamaan ratkaisuja, ja niitä löytyy, niin jotkut oikein suuttuu siitä

Mutta jos toteutettavissa oleva ratkaisu sattuisikin löytymään, tulisi huono omatunto kun siihen ei tartu. Helpompi on tyrmätä kaikki, ihan kaikki, mitä ehdotetaan.

 

[säpäle]

Hauskaa kyllä, että jos tällaiseen asiaan lähtee ehdottamaan ratkaisuja, ja niitä löytyy, niin jotkut oikein suuttuu siitä

Niin ja jos tällaiseen keskusteluun osallistuu esittämällä esimerkkejä, oletetaan, että henkilö puhuu itsestään ja ottaa kaiken itseensä. Hänen kommenttinsa voi myös ignoorata vastaamalla "etkö sinä nyt puhukaan itsestäsi, no sittenhän olemme samaa mieltä".

 

[rietas]

Ei ole, jos on on univelkaa. Silloin se 30 minuuttia menee nukkumiseen. Ja kaiken lisäksi väsyneenä ei jaksa tehdä mitään fyysistä harjoittelua.

Voisiko mieskin välillä valvoa, ettei se jää aina äidille se univelka? Tai ottaa vastuun lapsesta sekä silloin, kun äiti nukkuu univelkaa ja silloin kun äiti käy esim. jumpalla?

 

[Oisku]

[QUOTE="nih";25445695]Miksi siellä leikkikentällä pitää seistä? [/QUOTE]

Silloin kun olin kotiäitinä niin oikeastaan ainoat säännölliset aikuiskontaktit joita mulla mieheni lisäksi oli, olivat nimenomaan leikkikentillä. Siellä tapasin kaverit. Joten käytin mieluummin ajan henkisen terveyteni hoitamiseen kuin steppaamalla ylös-alas penkillä.

Uskon että jokainen meistä valittaa ajoittain jostain asiasta, jolle voisi tehdä jotain, mutta jolle ei jaksa, viitsi, halua tai mitä tahansa. Tekeehän ap:kin niin. Hän selvästikin kuuntelee jonkun valitusta omasta kropastaan, mutta mitä hän itse tekee? Valittaa siitä plussalla. Miksei hän tee asialle jotain? Hakisi sen ihmisen kanssan jumppaan, lenkille, uimaan, salille... On miljoona kertaa helpompi saada itsensä liikkeelle kun on joku kenen kanssa lähteä!

 

[rietas]

Niin ja jos tällaiseen keskusteluun osallistuu esittämällä esimerkkejä, oletetaan, että henkilö puhuu itsestään ja ottaa kaiken itseensä. Hänen kommenttinsa voi myös ignoorata vastaamalla "etkö sinä nyt puhukaan itsestäsi, no sittenhän olemme samaa mieltä".

Voi anteeksi, että ymmärsin sua väärin :flower: ja :hug:

Riittäiskö tämä, jotta voitais jatkaa ihan aiheesta, vai vieläkö vellotaan tässä sun pahastumisessasi? Tai hei, tehdään siitä oma ketju, niin pysyy tämä ketju oikeassa asiassa, jooko?