eikö 3 vuotiaalta saa kysyä mitä ruokaa se haluaa tänään??

["mä"]

Mun lapsi haluu tänään perunamuussia ja punajuurta, kaverini siihen tokas, ettei noin pieni päätä.
What? Mun mukula kyllä saa haluamansa!
Eikä hän kyllä aina päätä mitä syötäis.... saahan sitä joskus kysyy?

 

[Minni:)]

Kyllä voi 3-veeltä kysyä mielipidettä ja antaa sen tehdä pieniä päätöksiä/valintoja. Eri juttu on kysyä haluatko syödä muussia vai makaroonia ja lapsi saa valita, kuin et antaa lapsen syödä vain jäätelöä, koska lapsi haluaa. Ja jos lapsi ilmottaa jo aamusta et haluisi syödä päivälliseks muussia ja lihapullia, niin aivan hyvin voi joskus sitten syödä sitä. Eri juttu taasen jos on jo ostanut jotain muuta ja pitäis lähteä tekemään ylimääräistä reissua kauppaan lapsen toiveen takia. Sillon voi selittää et nyt ois tätä ja voidaan syödä lapsen toivomaa ruokaa vaikka huomenna. Kyllä lapsen toiveita voi ja pitääkin kuunnella ja joskus toteuttaakin ne. Pompotuslinja onkin sit ihan toinen juttu.

 

[komppimomppi]

kyllä mäkin joskus kysyn, että mitä tänään haluaisit ja jos toive on järkevä, niin kyllä sen toteutan. ja välipalalla usein kysyn kahdesta vaihtoehdosta kumpaa haluaa mieluummin... milläs ne lapset muuten oppii tekemään valintoja, jos eivät ikinä saa sitä harjoitella!

 

[Öyh]

No onhan näitä. Yks mamma kyseli lapseltaan mitä haluaa syödä. Lapsi siihen: "Perunavelliä". Äiti: "Ai TAAS perunavelliä!" Kumpikohan tuossa on äiti, kumpi lapsi?!

Eri asia joskus kysyä, ja tehdä niinkun lapsi haluaa. Mutta se, että lapsen mukaan tehdään nuo päätökset aina, on tosi kyseenalaista.

 

[Neilee harmaana]

Saa kysyä. Itsekin kyselen usein lapsilta, mitä tahtovat.

Mutta tosiaan on sitten eri asia suostunko kaikkeen. Näiden kahden asian ero olisi hyvä tajuta.

 

[Kumikameli]

Kyllä voi 3-veeltä kysyä mielipidettä ja antaa sen tehdä pieniä päätöksiä/valintoja. Eri juttu on kysyä haluatko syödä muussia vai makaroonia ja lapsi saa valita, kuin et antaa lapsen syödä vain jäätelöä, koska lapsi haluaa. Ja jos lapsi ilmottaa jo aamusta et haluisi syödä päivälliseks muussia ja lihapullia, niin aivan hyvin voi joskus sitten syödä sitä. Eri juttu taasen jos on jo ostanut jotain muuta ja pitäis lähteä tekemään ylimääräistä reissua kauppaan lapsen toiveen takia. Sillon voi selittää et nyt ois tätä ja voidaan syödä lapsen toivomaa ruokaa vaikka huomenna. Kyllä lapsen toiveita voi ja pitääkin kuunnella ja joskus toteuttaakin ne. Pompotuslinja onkin sit ihan toinen juttu.

Juurikin näin! Usein kysyn 3v mielipidettä kaupassa että mitäs syötäisiin. Poika sitten ehdottaa jotain tyylillä, kalaa, lihapullia tms, ihan normi ruokia siis ehdottaa. Joskus pyytää pizzaa niin voidaan vaikka tilata/tehdä itse/pakaste pizzaa ostaakin - tosin se saattaa olla että vasta vaikka viikonloppuna sitten sitä pizzaa syödään.
Vähän aikaa sitten lapsi pyysi kaupassa kalaa, ei siinä sitten kun kalatiskille valitsemaan -> valitsi silakkafileitä, söi sitten niitä innolla kun kotona ne paistettiin.

Eriasia sitten jos lapsi vaatii jotain tiettyä eikä suostu mihinkään muuhun ruokaan.

 

[Laulava Lomittaja]

Meillä on kerran viikkoon päivä,jolloin yksi lapsista saa esittää toiveensa ruuasta (ei ole tyyliin hese,pitsa...)ja se tehdään.

Tottakai saa lapselta ja joskus se on hyväkin kysyä pieniä päätöksiä..

 

["vieras"]

Juu, tulehan sinäkin sitten parin vuoden päästä kertomaan, millainen päätös oli antaa lapsi päättää omat ruokailunsa...

Meillä lapsi syö mitä muutkin. Joskus viikonloppuna tai juhlapäivänä voidaan tehdä jotain spesiaalia ja lapsi voi päättää, mutta pääsääntöisesti se päättää, joka sen ruoan maksaa ja tekee

 

["a.p"]

Kiitos vastauksista

 

["vierailija"]

Mä kysyn useinkin jos on jääkaapissa esim. jauhelihaa,"syötdäänkö jauhelihakeittoa,-mureketta vai -kastiketta?" En kysy mitä syötäis kun vastaus olis kuitenkin "suklaatia ja jäätelöä!" tyyppinen ehdotus. Jos kaupassa kalaa pyytäis,voisin ostaakkin,jos en olisi jo muuta suunnitellut

 

[bhnik]

[QUOTE="vieras";26198678]Juu, tulehan sinäkin sitten parin vuoden päästä kertomaan, millainen päätös oli antaa lapsi päättää omat ruokailunsa...
[/QUOTE]

Kyllä meillä kasvoi ihan kaikkiruokainen ja normaali lapsi vaikka saikin päättää ja esittää toiveita et mitä syötäis, kyllähän lapsikin on edelleen ihminen ja kyllä mulla ainakin tekee joskus mieli just jotain tiettyä ruokaa ninku kaikilla muillakin ihmisillä ni miksei lapsetkin sais sanoa oman mielipiteensä ja tehdä valintoja c:

 

[Eedla]

Kyllä mä ainaki joskus kysyn.

 

[Anonyymitär]

Ilman muuta voi joskus kysyä, eihän se tarkoita sitä että lapsen tarvitsisi ihan joka kerta antaa päättää mitä syödään.

 

["vieras"]

Kyllä on osalla kummallisia mielipiteitä. Sellaisia vaihtoehtoja annetaan, joissa on ihan sama minkä lapsi valitsee. Ehdotuksia voi muutenkin kysellä ja sitten valita se, jos on järkevä ehdotus. Ei pitäisi lapsen siitä mennä pilalle.

 

[jepsss]

vaikka kysyy lapselta muuten vain mielipidettä ei tarkoita sitä että lapsi päättää mitä ruokaa tehdään.. ja tohon TAAS perunavelliä.. jospa niillä oli juuri ollut sitä? kuuntelitko loppuun asti? ja lapsi haluais syödä sitä taas? lapsihan sitä ei päätä..

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26198923]Kyllä on osalla kummallisia mielipiteitä. Sellaisia vaihtoehtoja annetaan, joissa on ihan sama minkä lapsi valitsee. Ehdotuksia voi muutenkin kysellä ja sitten valita se, jos on järkevä ehdotus. Ei pitäisi lapsen siitä mennä pilalle.[/QUOTE]
Eikun luin huonosti. Tätähän mieltä lähes kaikki olivat .

 

["vieras"]

Kyllä meillä kasvoi ihan kaikkiruokainen ja normaali lapsi vaikka saikin päättää ja esittää toiveita et mitä syötäis, kyllähän lapsikin on edelleen ihminen ja kyllä mulla ainakin tekee joskus mieli just jotain tiettyä ruokaa ninku kaikilla muillakin ihmisillä ni miksei lapsetkin sais sanoa oman mielipiteensä ja tehdä valintoja c:

No lue se mun kommentti loppuun, äläkä lainaa ensimmäistä lausetta ja kritisoi sitä! En todellakaan ymmärrä, että lapsen annetaan päivittäin päättää mitä suuhunsa laittaa, mutta saa sitä nyt joskus lapsen huomioida ruokaa päättäessä. On vissi ero, päättääkö lapsi aina, vai spesiaalitilanteissa.

 

[ei meillä kyllä...]

Meillä johtaja päättää mitä ruokaa syödään, eli mieheni. Lapsilla ei ole sananvaltaa tai määräämisoikeutta niin kauan kun ovat alle 18 ja asuvat meidän katon alla.

 

["mä"]

Meillä päättää se joka käy kaupassa ja tekee ruuan eli minä . Kerran viikossa on toivepäivä ja jos on kaupassa mukana ja auttamassa voi vaikuttaa siihen mitä ostetaan.

 

["noh"]

En kyllä kysyisi,vaan tekisin sitä ruokaa mitä kaapista löytyy.
Sitäpaitsi 3-vuotias (uhmaikä päällä?) tuntee turvaa siitä että päätökset tärkeistä asioista tekee äiti.
Lapselle ei pidä antaa liian isoa vastuuta,se ahdistaa lasta. Sitäpaitsi luuleeko ap OIKEESTI että 3-vuotias tietää mitä haluaa? Uhmaikäinen on usein niin sekaisin, että halut voi vaihtua minuutin välein.

Eli kaverisi on kyllä valitettavasti ihan oikeassa!

 

["joku"]

Saa, meillä kysytään useastikin 4v kaupassa mitä haluaa ruuaksi tänään kun mä en itse jaksa miettiä mitä sitä tekis. Meidän tyttö kyllä tietää mikä on ruokaa ja mikä on välipalaa/herkkua niin hän osaa ihan järkevästi ehdottaa eri ruokia. Hänen omia suosikkeja ovat mm. kaikki itämaiset ruuat joissa on riisiä, grillattu kana, erilaiset kokoliha pihvit ja savustettu lohi.

 

[Jellonainen]

No onhan näitä. Yks mamma kyseli lapseltaan mitä haluaa syödä. Lapsi siihen: "Perunavelliä". Äiti: "Ai TAAS perunavelliä!" Kumpikohan tuossa on äiti, kumpi lapsi?!

Eri asia joskus kysyä, ja tehdä niinkun lapsi haluaa. Mutta se, että lapsen mukaan tehdään nuo päätökset aina, on tosi kyseenalaista.

Meilläkin käy usein noin, kun kysyn mitä lapset haluaisivat. "Makaronilaatikkoa!" on se yleisin vastaus, ja minä saatan ihmetellä että taasko. Ei se silti tarkoita että meillä sitä aina syötäisiin, mutta lähinnä sitä ihmettelen miten lapset jaksaisivat syödä sitä viikosta toiseen. (Selvennykseksi, teen makaronilaatikkoa pari kertaa kuussa ja niin ison satsin, että syömme sitä pari päivää ja minulle jää evääksikin annos.)

 

[viisikymppinen isoäiti]

tottakai lapseltakin saa kysyä, että mitä haluaa syödä. mutta se ei tarkoita sitä, että lapsi päättäis kaikista aterioista.

 

[Madicken04]

[QUOTE="vieras";26199034]No lue se mun kommentti loppuun, äläkä lainaa ensimmäistä lausetta ja kritisoi sitä! En todellakaan ymmärrä, että lapsen annetaan päivittäin päättää mitä suuhunsa laittaa, mutta saa sitä nyt joskus lapsen huomioida ruokaa päättäessä. On vissi ero, päättääkö lapsi aina, vai spesiaalitilanteissa.[/QUOTE]

Sanoiko ap että lapsi päättää aina mitä heillä syödään?

Itse mielelläni kuuntelen ja toteutan muiden perheenjäsenten toiveita ruuasta. Eilen tyttö sai päättää haluaako illalla tehtävän sämpylöitä ja pitsaa, halusi pitsaa ja sitä tehtiin. Yleensä annan vaihtoehdot mistä saa valita, joskus hänellä on omia toiveita ja niitä toteutan jos ne tuntuvat järkeviltä. Poika ei osaa puhua eikä pyytää, mutta toisinaan teen tarkoituksella niitä ruokia mistä tiedän hänen pitävän.

Ruuan laittajana viimekädessä päätän mitä laitan mutta joskus on itsekin kiva kuulla ideoita muilta kun itse ei keksi mitä laittaisi. Harvassa varmaan viimekädessä lienee ne perheet joissa lapsen pyynnöstä syödään kuutena päivänä viikossa pinaattilettuja ja pottumuussia siksi että 3v niin haluaa.

 

[Madicken04]

[QUOTE="noh";26673427]En kyllä kysyisi,vaan tekisin sitä ruokaa mitä kaapista löytyy.
Sitäpaitsi 3-vuotias (uhmaikä päällä?) tuntee turvaa siitä että päätökset tärkeistä asioista tekee äiti.
Lapselle ei pidä antaa liian isoa vastuuta,se ahdistaa lasta. Sitäpaitsi luuleeko ap OIKEESTI että 3-vuotias tietää mitä haluaa? Uhmaikäinen on usein niin sekaisin, että halut voi vaihtua minuutin välein.

Eli kaverisi on kyllä valitettavasti ihan oikeassa![/QUOTE]

Eli jos 3v sanoo haluavansa ruokaa mihin löytyy ainekset kotoa ja mikä maistuisi äidillekin noin kasvatusmielessä täytyy sitten kieltäytyä ja keksiä tilalle jotain muuta?