Aika huolestuttavaa, että jotkut vie lapsensa jo vuoden ikäisenä hoitoon, koska eivät jaksa/halua olla lapsen kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
tässä esimerkki Äiti lähtee nyt töihin, moi! | Vantaan Sanomat (linkki bongattu facebookista lahden alueen äideistä, viesteissä muutama myöntääkin vieneensä lapsen hoitoon pienenä, koska on mieluummin töissä kuin kotona)

Mä ymmärrän, että lapsi viedään hoitoon pienenä, jos rahasta on niin tiukkaa, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Mutta jos perusteet pienen lapsen hoitoon viemiseen on se, että äiti ei "jaksa" olla kotona, niin aika hurjalta tuo kuulostaa. Väkisinkin sitä miettii, miksi sitten tehdä lapsia, jos niiden kanssa ei haluta olla edes niitä ensimmäisiä vuosia?

Olen töissä päiväkodissa lastenhoitajana ja meidän päiväkodissa onneksi se tilanne, että pieniä ei oteta montaa, koska syliä ei vaan riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Se yksi vuoden ikäinen kun vie oikeasti yhden hoitajan huomion kokonaan ja meillä näitä pieniä ei jätetä "oman onnensa nojaan". Toista se on kuitenkin isommissa ryhmissä, joissa saattaa olla useampi vuoden ikäinen. Aika hurjaa on se, että joku laittaa lapsensa mieluummin päiväkotiin kuin hoitaa itse kotona -jos se siis on taloudellisesti kuitenkin mahdollista.
 
Mä vein esikoisen 1v3kk iässä, koska halusin. Syy oli itsekäs, rahaa olis ollut kotona oloon, mutta en jaksanut sitä. Valitsin osa-aikaisen työn ja lapselle 10 hoitopäivää kuussa. Se oli siinä tilanteessa hyvä ratkaisu. Päiväkotiin en tosin vienyt. Seuraavien kanssa olen jotenkin osannut olla kotona ja jopa nauttia siitä. Nyt pienin 2,5v ja katras kotihoidossa. Kamala ajatus, että kohta pitäs mennä töihin.
En tiedä mikä mun pointti oli, ehkä se, että silloin jos oikeasti kokee, ettei jaksa olla kotona, niin muitakin vaihtoehtoja on kuin ma-pe 8-10 h päivässä.
 
Mä en ihan vuoden ikäistä vieny, mutta 1,5v:n vaikka ei ollu taloudellisesti pakko. Ajatella! Sisarusryhmä vaikutti kivalta vaihtoehdolta jossa ei siis kauheasti ole noita pienimpiä. En tiedä millaista pienten ryhmissä on joten siihen on vaikea ottaa kantaa. :)

Nyt odotan toista ja suunnitelmien mukaan hän on myös 1,5v kun menee päivähoitoon. Tällä kertaa olemme suunnitelleet alustavasti, että palkkaamme kotiin hoitajan tai sitten pph jostain läheltä. :) Mutta väännetään vielä vähän kättä miehen kanssa tästä eli katsotaan nyt.

Hyvä kirjoitus. :)
 
[QUOTE="lissu";27232326]Yyh yyh. Parempi töissä veroja maksamassa kuin kotona kattoon syljeskelemässä.[/QUOTE]

Ei, vaan siellä kotona ollaan ja hoidetaan sitä omaa lasta, ei syljeskellä kattoon ;)
 
Mun on vaikea ymmärtää miten töihin meneminen olisi jotenkin arkea helpottava ratkaisu. Itse palasin töihin lapsen ollessa 1v 3kk täysin taloudellisista syistä. ja koin sen kyllä todella väsyttäväksi, lapsi nukkui huonosti ja oli usein kipeänä eli ei todellakaan mikään helpottava asia.
 
[QUOTE="vieras";27232359]Omituinen asenne äideillä, jotka tähän on kommentoineet :O[/QUOTE]

Jaa. Tuo kirjoitus oli vaan hauska, niin kotoisan kuuloinen... :D (mikä ei tarkoita että veisin 1v:n hoitoon koska en jaksa häntä)
 
Joo siis omalla tavallaan hauskahan tuo kirjoitus oli, ja kyllä minustakin on ollut ihan mukavaa vaihtelua kun menin takaisin töihin ja laitoin 1v7kk ikäisen tyttöni hoitoon,mutta ihan vaan sen rahan takia. Mielelläni olisin ainakin sen puolivuotta ollut vielä kotona.
Tänään aloitti 10kk ikäinen tyttö meidän tytön ryhmässä ja kiitin luojaa että tein ratkaisun jäädä hoitamaan lasta kotiin äitiysloman jälkeen vaikka pirun tiukkaa on välillä ollut.
 
Millä tavalla omituinen?
Minusta on aina ollut omituinen ajatus, että on vain yksi tapa olla "hyvä" äiti.

No minusta on omituista olla välinpitämättömällä asenteella pientä lasta kohtaan, joka laitetaan hoitoon, koska oma äiti tai isä ei halua olla hänen kanssaan, vaan menee mieluummin töihin.

Kyllä ne pienet on valitettavasti aika reppanoita tuolla päiväkodissa, vaikka täydellä sydämellä voin sanoa, että kaikkemme teemme, jotta heillä olisi hyvä olla. Mutta aika surullista on katsoa pientä, joka jatkuvasti pyrkii eteiseen katsomaan, onko äiti tai isä jo tullut hakemaan. Saati sitten kuunnella väsyneen pienen ihmisen itkua, kun ei saa nukuttua päiväkodissa kunnon unia.
 
[QUOTE="vieras";27232359]Omituinen asenne äideillä, jotka tähän on kommentoineet :O[/QUOTE]

Ei ole. Monet vaan ymmärtävät, että perheet ja äidit ovat erilaisia. Miä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
 
[QUOTE="vieras";27232406]No minusta on omituista olla välinpitämättömällä asenteella pientä lasta kohtaan, joka laitetaan hoitoon, koska oma äiti tai isä ei halua olla hänen kanssaan, vaan menee mieluummin töihin.

Kyllä ne pienet on valitettavasti aika reppanoita tuolla päiväkodissa, vaikka täydellä sydämellä voin sanoa, että kaikkemme teemme, jotta heillä olisi hyvä olla. Mutta aika surullista on katsoa pientä, joka jatkuvasti pyrkii eteiseen katsomaan, onko äiti tai isä jo tullut hakemaan. Saati sitten kuunnella väsyneen pienen ihmisen itkua, kun ei saa nukuttua päiväkodissa kunnon unia.[/QUOTE]

Ei se ole välttämättä välinpitämättömyyttä. Ainakin itse olin ekan aikaan todella epävarma omasta äitiydestäni. Joka tuutti laulaa virikkeistä yms yms. Eli minä en luottanut itseeni, enkä siksi nauttinut kotona olosta. Minusta "ammattilaiselta" aika putkinäköistä ajattelua. Oletko koskaan miettinyt mikä siinä hoitoon tuomisen taustalla voi olla? Itse ainakin olin kova syyllistämään itseäni ja kärsin varmaan jonkinasteisesta mesennuksestakin eli kotona olo oli kovaa itsensä tarkkailua.
 
[QUOTE="vieras";27232406]No minusta on omituista olla välinpitämättömällä asenteella pientä lasta kohtaan, joka laitetaan hoitoon, koska oma äiti tai isä ei halua olla hänen kanssaan, vaan menee mieluummin töihin.

Kyllä ne pienet on valitettavasti aika reppanoita tuolla päiväkodissa, vaikka täydellä sydämellä voin sanoa, että kaikkemme teemme, jotta heillä olisi hyvä olla. Mutta aika surullista on katsoa pientä, joka jatkuvasti pyrkii eteiseen katsomaan, onko äiti tai isä jo tullut hakemaan. Saati sitten kuunnella väsyneen pienen ihmisen itkua, kun ei saa nukuttua päiväkodissa kunnon unia.[/QUOTE]

Pitäisiköhän sitten teidänkin vaan sitten keskittyä siihen työntekoon vaan. Itse olen ollut pienten puolella päiväkodissa töissä eikä se tuollaista ollut. Pitääkö tätä joka päivä täällä hokea!
 
[QUOTE="vieras";27232406]No minusta on omituista olla välinpitämättömällä asenteella pientä lasta kohtaan, joka laitetaan hoitoon, koska oma äiti tai isä ei halua olla hänen kanssaan, vaan menee mieluummin töihin.

Kyllä ne pienet on valitettavasti aika reppanoita tuolla päiväkodissa, vaikka täydellä sydämellä voin sanoa, että kaikkemme teemme, jotta heillä olisi hyvä olla. Mutta aika surullista on katsoa pientä, joka jatkuvasti pyrkii eteiseen katsomaan, onko äiti tai isä jo tullut hakemaan. Saati sitten kuunnella väsyneen pienen ihmisen itkua, kun ei saa nukuttua päiväkodissa kunnon unia.[/QUOTE]

Ja täällä vain suurin osa pilkkaa, naureskelee ja vähättelee. Sairasta porukkaa joilta pitäisi lapset viedä pois niille jotka niitä oikeasti jaksavat.
 
[QUOTE="vieras";27232438]Mutta muistiko kukaan ajatella sitä lasta, mikä hänelle sopii?[/QUOTE]

Eiköhän kaikki jurikin ajattele sitä lasta. Tiuskiva, väsynyt, huonosti voiva äiti tuskin on lapselle se paras. Joillekin se kotona olo ei vaan sovi ja voi aiheuttaa jopa masennusta ja itsetuhoisuuttakin pahimmillaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
[QUOTE="jep";27232446]Ja täällä vain suurin osa pilkkaa, naureskelee ja vähättelee. Sairasta porukkaa joilta pitäisi lapset viedä pois niille jotka niitä oikeasti jaksavat.[/QUOTE]

Vakava asia. Lapsen hyvinvointi kuten myös koko perheen hyvinvointi. Ei ole vainnyhtä tapaa.
 
[QUOTE="vieras";27232438]Mutta muistiko kukaan ajatella sitä lasta, mikä hänelle sopii?[/QUOTE]

Hmm. Meillä esikoinen aloitti päivähoidon 1v10kk ikäisenä, kakkonen 1,5v ja kolmonen näillä näkymin tulee aloittamaan 2v2kk iässä. Jokainen nimenomaan siksi että se on koettu lapselle tärkeäksi, jokaisen kohdalla vanhempi olisi voinut - ja halunnutkin- jatkaa kotihoitoa.

Eli eiköhän tuota olla lapsenkin kannalta ajateltu.
 

Yhteistyössä