Mä en enää tiedä mitä tehdä, olen väsynyt. *tapahtui kerhossa*

["alkup"]

Kyse ei ole viikko-ohjelmasta. Terapiat suoritetaan hoidon yhteydessä, tutkimukset ovat kesken. ELTO:n ryhmässä on kerran viikossa, jos sattuu hoitopäivä siihen osumaan. Ja lapsi menee kerhoon JOS sattuu vapaapäiville osumaan.

Mä en ymmärrä teidän ajatusta siitä, että lapsi pitää eristää normaalista elämästä, lastenpsykologin suositus kuitenkin on että puheenkehityksen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen kannalta on suotavaa että lapsi käy myös kerhossa. Mitä luulette lapsen ajattelevan siitä että hänet eristetään kokonaan ryhmästä, ja ei päästetä sisarustensa mukana esim tuonne kerhoon???
Ihme ajattelua.

Kerhotädit antoivat palautteen lapsen kuullen.

 

["tanita"]

eikö puhe kehity tuolla päiväkotiryhmässä?Eikö siellä opi sosiaalisia taitoja?Ei lapsesi ole se ainoa tuossa ryhmässä.Ihan normaalia elämää se siellä integroidussa ryhmässäkin on,osahan siellä on ihan tavallisia lapsia,vai pieni osa niitä erityisiä.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";29152728]Mä en ymmärrä teidän ajatusta siitä, että lapsi pitää eristää normaalista elämästä, lastenpsykologin suositus kuitenkin on että puheenkehityksen ja sosiaalisen käyttäytymisen kehittymisen kannalta on suotavaa että lapsi käy myös kerhossa. Mitä luulette lapsen ajattelevan siitä että hänet eristetään kokonaan ryhmästä, ja ei päästetä sisarustensa mukana esim tuonne kerhoon???
Ihme ajattelua.[/QUOTE]

Minä en ymmärrä, miksi eristät lapsen normaalista elämästä telkeämällä hänet koko illaksi yksin huoneeseensa. Ehkä se puhekin kehittyisi vähän paremmin ilman tuollaisia rangaistuksia.

Jos kerhoa on keskimäärin kahden viikon välein, niin se on kyllä hyvin irrallinen kokemus lapselle. Tee kahdestaan jotain spesiaalia lapsen kanssa vaikkapa sen aikaa, se voisi tehdä suhteellenne hyvää.

 

["Huhhuh"]

Telkiessään lapsen huoneeseen illaksi. Ei tarvi enempää siitä jauhaa. Kiusaamistahan se on. Sääntö: minuutti/ikävuosi jäähyä. Kiva asia päiväksi pois noin pieneltä.
Tää lapsi on pieni lapsi. Kasvatus on äärimmäisen vaikeaa muutenkin, entäs jos lapsi on erityislapsi.
Varmaan äiti haluaa myös lepoa ja laittaa lapsen kerhoon, suodaan se hänelle.
Ap, ottakaa palaveria ja palkitsemista lapsen kanssa kerhossa, kyllä hän sielä pärjää ja oppii olemaan vielä, erittäin hyvää ryhmäharjoitusta. Pitäkää toisinaan vapaapäiviä sieltä kuitenkin, tilanteen mukaan.
Tsemppiä!

 

["alkup"]

Uskomaton negatiivinen palaute ryöppy väsyneelle raskaan päivän reagoinnista.

Onneksi täällä on täydellisiä superäitejä jotka tekee aina kaiken oikein. Onnea teille.

 

[Pinki]

[QUOTE="alkup";29152854]Uskomaton negatiivinen palaute ryöppy väsyneelle raskaan päivän reagoinnista.

Onneksi täällä on täydellisiä superäitejä jotka tekee aina kaiken oikein. Onnea teille.[/QUOTE]
Apinasuodatin vain päälle, täällä suurin osa äideistä ei osaa aavistaakkaan, kuinka iso ja suuri asia on erityislapsen kanssa pärjääminen.

Koitahan jaksaa, mutta ota nyt se ipana huoneestaan iltapalalle ja sovitte asian. Lapsi pyytää anteeksi käytöstään ja myös sinä huutamistasi. Tsemppiä :hug:

 

["alkup"]

Koitahan jaksaa, mutta ota nyt se ipana huoneestaan iltapalalle ja sovitte asian. Lapsi pyytää anteeksi käytöstään ja myös sinä huutamistasi. Tsemppiä :hug:

Näin on jo tehty.

Sellaisten on helppo neuvoja ja negatiivista palautetta antaa, joilla ei oikeasti ole tietoa elämän raskaudesta tällaisen lapsen kanssa....
Ei ole helppoa yhdistää vuorotyötä ja lapsia, varsinkaan yhtä erityislasta samaan yhtälöön, ja olla vielä joka päivä energinen, virkeä ja johdonmukainen...

 

[HippuTAR]

:hug:

Hae se lapsi sieltä huoneesta pois, rangaistus on kohtuuton.
Mullakin on erityislapsi ja joskus tulee määrättyä väsyneenä kohtuuttomia rangaistuksia vaikka pyrinkin sitä välttämään. Mutta silloin pitää vaan osata sitte myöntää se itselleen ja lapselle ja sopia asiat.

 

[Käppers]

[QUOTE="alkup";29152854]Uskomaton negatiivinen palaute ryöppy väsyneelle raskaan päivän reagoinnista.

Onneksi täällä on täydellisiä superäitejä jotka tekee aina kaiken oikein. Onnea teille.[/QUOTE]

Minulla on kaksi erityislasta. Uskon siis, että voin sinua neuvoa. Oletko itse ottanut selvää siitä, miten sinun tulisi toimia lapsesi kanssa? Kirjoja ja oppaita löytyy kyllä.

 

[Nellien]

Lapsella on jonkinsorttinen keskittymisongelma ja puheentuottamisessa ongelmia, jonkin sorttista aistiyliherkkyyttäkin on. Vilkaskin on. Tutkimukset aiheesta kesken. On puheterapiaa, toimintaterapiaa, hoidossa pienryhmässä erityislastentarhaopettajan kanssa, on lastenpsykologikäyntejä jne jne jne.

Pääsääntöisesti ihana ja suloinen lapsi. Ja tottakai rakastan häntä täydestä sydämestäni. On vain välillä mahdoton vilkkautensa kanssa. Jotenkin sitä on jo itse oppinut elämään asian kanssa ja kun tietää tilanteet joissa mopo karkaa käsistä, osaa myös ennakoida. Ihmisten katseet tuntuvat pahalta, ihmisten kommentit kurittomasta ja huonosti kasvatetusta lapsesta tuntuvat vielä pahemmalta.

Tänään kerhosta kun hain lapsia, hoitajat pyysivät keskustelemaan. Lapsella ei tänään korvia ollenkaan. Oli kaiken kukkuraksi pissannut koko vessan lattian. Pönttöön ei ollut osunut
Toki kerhotädit eivät olleet tienneet näistä lapsen "ongelmista". Kerhossa sujunut pääsääntöisesti hyvin eikä moitteita ole tullut. Nyt jotenkin ymmärsin että jos lapsenkäytös ei muutu, hän ei ole tervetullut kerhoon enää. Ei toki ole kuulemma ainut vilkas ja rauhaton lapsi mutta ainut joka pissaa (tämän yhden kerran) vessan lattialle...
Itku meinasi tulla kun kuuntelin kerhotätien saarnaa aiheesta. Nieleskelin kyyneliä. Mä en tiedä mitä tehdä enää tuon lapsen kanssa.

Siinä kun kerhotädit kertoivat päivästä, lapsi levottomasti hyppeli ja naureskeli vain, toki tiedän että kun lapsi on hermostunut ja "pelkää", hän näyttää ilkikuriselta. Tuntui pahalta. Ja tuntuu edelleen.

Mitä helvettiä mä teen ton rakkaan lapseni kanssa???? Mä en jaksa enää. Mä haluan tavallisen ja rauhallisen lapsen. Mä en kestä. Parin vuoden päästä alkaa koulu, ja jos nyt kerholaisena on tällaista, mitä se on koulussa???

Kyyneleet valuu....

adhd, pyytäkää medikinet resepti heti ku pääsette neurologille ja diagnoosiin asti.

ite kuule välillä painin samanlaiste asioiden kanssa ja lapsella on ikää 9v

 

[nellien]

eikä toi tohon lopu,tulee kuule ls ilmoituksia ja vaikka mitä paskaa,eikä ne tavis lasten vanhemma tuu ymmärtää,aika harvat ymmärtää mistä on kyse. toisesta korvasti sisään ja toisesta ulos! sä oot hyvä äiti lapsen käytös ei ole sun syytä. sun ei auta muuta ku kestää,ei tosta hetkeen helpotu. ite jouduin omat opinnot jättää tauolle koska lapsi ei pysty keskittyy koulussa jos on ip:ssäkin! näin ikää 9vuotta ja äiti joustaa ja joustaa ku yhteiskunta ei järjestä edes samoja asioita ku tavis lapselle

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";29152878]Näin on jo tehty.

Sellaisten on helppo neuvoja ja negatiivista palautetta antaa, joilla ei oikeasti ole tietoa elämän raskaudesta tällaisen lapsen kanssa....
Ei ole helppoa yhdistää vuorotyötä ja lapsia, varsinkaan yhtä erityislasta samaan yhtälöön, ja olla vielä joka päivä energinen, virkeä ja johdonmukainen... [/QUOTE]

Minä annoin edellisellä sivulla negatiivista palautetta, sanoin rangaistusta kohtuuttomaksi ja ihmettelin, miksi IHMEESSÄ lapsi on kaiken päälle kerhossakin. Käskin myös katsoa peiliin. Pysyn sanoissani. Mielestäni olet ulapalla siitä, mitä lapsesi tarvitsee ja miten hänen kanssaan tulisi toimia.

Minullakin on erityislapsi ja hänellä pienellä ikäerolla syntynyt muutenvain vilkas pikkuveli. Mies on vuorotöissä ja paljon poissa paikkakunnalta. Muutenkin ollut aika hankalaa jo monta vuotta erinäisistä syistä. Rankkaa on, mutta sellaista se elämä nyt vain joskus on. Lakkaa säälimästä ja puolustelemasta itseäsi ja mieti ihan tosissasi, mitä täällä on neuvottu. Ihan valideja neuvoja olet saanut.

 

["Vieras"]

Hoidon lisäksi lapsi ei tarvi kerhoa.

Toiseksi sinun olisi kannattanut heti kerhon alussa kertoa se mitä kerroit tänään.
Toivottavasti hoidossa hoitaja tietää myös saman.
Asioiden salailu tuo ongelmia.

 

[nellien]

[QUOTE="vieras";29153001]Minä annoin edellisellä sivulla negatiivista palautetta, sanoin rangaistusta kohtuuttomaksi ja ihmettelin, miksi IHMEESSÄ lapsi on kaiken päälle kerhossakin. Käskin myös katsoa peiliin. Pysyn sanoissani. Mielestäni olet ulapalla siitä, mitä lapsesi tarvitsee ja miten hänen kanssaan tulisi toimia.

Minullakin on erityislapsi ja hänellä pienellä ikäerolla syntynyt muutenvain vilkas pikkuveli. Mies on vuorotöissä ja paljon poissa paikkakunnalta. Muutenkin ollut aika hankalaa jo monta vuotta erinäisistä syistä. Rankkaa on, mutta sellaista se elämä nyt vain joskus on. Lakkaa säälimästä ja puolustelemasta itseäsi ja mieti ihan tosissasi, mitä täällä on neuvottu. Ihan valideja neuvoja olet saanut.[/QUOTE]

kuule se on hyvä päteä,mikäs erityisyys sun lapsella on ja mtien se näkyy arjessa? kato kun oikeasta on erityistä tuke tarvitsevia haastavai lapsia sitten on erityistä tukea tarvitsevia HAASTAVIA lapsia. veikkaan että sun ja ap:n lapsetkin on aika erilaisia.

mun lapsella on adhd ja hän tarttee joka hetki valvontaa erinäisistäsyistä. voin ymmärtää ap:ta hyvin

 

["vieras"]

kuule se on hyvä päteä,mikäs erityisyys sun lapsella on ja mtien se näkyy arjessa? kato kun oikeasta on erityistä tuke tarvitsevia haastavai lapsia sitten on erityistä tukea tarvitsevia HAASTAVIA lapsia. veikkaan että sun ja ap:n lapsetkin on aika erilaisia.

mun lapsella on adhd ja hän tarttee joka hetki valvontaa erinäisistäsyistä. voin ymmärtää ap:ta hyvin

Näkyy arjessa ESIM niin, että lapsen rinnalla on oltava KOKO AJAN. Aina, kaikkialla. Mikäs sinä olet sanomaan, millainen kenekin lapsi on? Vai meinaatko, että kaikki erityislasten äidit/isät on yhtä hukassa, kuin esim ap...? Onko ihan poissuljettu ajatus, että jotkut meistä oikeasti pärjäämme lastemme kanssa, vaikka ovatkin haastavia/erityisiä?

 

["vieras"]

Mä olen samaa mieltä siitä, että tuo kerho taitaa olla liikaa lapselle, kun muutenkin joutuu juoksemaan eri paikoissa ja aina sopeutumaan eri ihmisiin ja ryhmiin.

Sen sijaan ymmärrän hyvin reaktiosi lapsen temppuiluun kerhossa. Meillä ihan normi lapsi, joskus 4-vuotiaana kokeili myös noita pissajuttuja, ihan kotosalla. Ensimmäisellä kerralla pidin puhuttelut ja normi jäähyt. Ei auttanut...Poika toisti saman pissatempun (oli pissannut vessassa pitkin seiniä ja lattioita, ihan hupimielessä ilmeisesti) ja jumalauta, että sain sellaisen kohtauksen että oksat pois. Poika sai sllaiset karjunnat niskaansa, joutui luutuamaan pissansa ja taisi hänkin viettää loppuillan omassa huoneessaan... enkä todellakaan pyydellyt yhtään mitään anteeksi, vaan pidin vielä seuraavana päivänäkin puhuttelut lapselle. Eipä ole sen jälkeen noita tyhmyyksiä enää toistanut, vaan vessa-asioinnit on sujunut siististi. Joskus on vaan ihan pakko laittaa lapsi ruotuihin, eikä se kaikilla lapsilla onnistu lässyttämällä.

 

["Hmmmmm"]

Jatkon kannalta, kerhoissa, hoidossa, koulussa jne KERRO lapsen tausta ensin, heti! Se on lapsen etu. Ei se erityislapsen kanssa toimi niin, että lapsi voi "jossain olla tavallinen lapsi" jos jätät asiat kertomatta. Ei ollenkaan.

Toisekseen, lopeta se kerho ja ota säännöllisyyttä päivähoitoon. Meilläkin on erityislapsi ja nimenomaan se säännöllisyys on kaiken a ja o. Rutiinit tekee elämästä helpompaa, ne lapsikin oppii. Eikö teille ole päiväkodissa siitä puhuttu lainkaan? Esim puolipäiväisenä 4pv/vk (työpäivinä toki pidempään). Mutta kun on vapaapäivä, niin se on sitten vp. Silloin sinun on vaan jaksettava itse hoitaa lapsesi, eikä tuupata jonnekin satunnaiseen kerhoon, missä lapsella on kenties joukkoon kuulumaton ja levoton olo.

Tsemppiä sinulle. Ja muista, että ensi kerran ku käämit palaa (ja ne palaa meillä jokaisella välillä) niin laitat itsesi eka viilentämään tunteita ja mietit sitten rauhoittuneena oikeudenmukaiset, järkevät rangaistukset. .

 

[Hertta Pesonen]

Jos ja kun sun lapses on erityislapsi, niin kyllä se huomataan ihan joka paikassa missä on ammattilaisia, ts. sä et voi kenellekkään uskotella että lapses ei oo erityislapsi.

 

["alkup"]

En ole kenellekkään uskotellut että lapsi ei olisi erityislapsi. Kerhossa on sujunut hyvin, ei ongelmia. Kunnes tänään. Siksi ei ole ollut tarvetta kertoa mitään.

Säännöllisyyttä arkeen, joo, niissä puitteissa kun se vain on mahdollista. OLEN EDELLEEN 3-VUOROTYÖSSÄ!!!! Niinkuin olen jo sanonut.

Ja sinulle joka sanoit minun olevan hukassa, taidat itse olla enemmän kun menet tuskastuneen aloituksen perusteella niin sanomaan!

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";29153429]
Ja sinulle joka sanoit minun olevan hukassa, taidat itse olla enemmän kun menet tuskastuneen aloituksen perusteella niin sanomaan![/QUOTE]

Käsi sydämmellä, väitäkö että ET ole lapsen kanssa hukassa ja kaikki menee teillä hyvin? Ei siltä kuulosta. Ja tilannetta pahentaa vielä se, ettet edes näe missä vika on, etkä suostu kuuntelemaan neuvoja ja syyttelet muita.

Missä lasten isä on?

 

[bitch harmaa]

Mun mielestäni tuo ei ole kohtuuton rangaistus. Kyllä erityislapsenkin on opittava elämään yhteiskunnassa eikä yhteiskunnan erityislapsen mukaan. Ehkä tuollainen todella kova rangaistus pistää lapsen muistamaan hetken ajan kuinka käyttäydytään oikein. Ei siis varmaan voi mitään keskittymiskyvylleen, mutta lattialle pissaaminen on tahallista ja niin ei sovi käyttäytyä

Tsemppiä ap, toivottavasti lapsellesi löytyy pian diagnoosi ja apu!

 

["alkup"]

Ei, en ole lapsen kanssa hukassa. Minä tiedän kuinka saan lapsen tottelemaan ja minä tiedän kuinka pärjään hänen kanssaan. Aloitus oli väsyneen ihmisen aloitus.

Kukaan ei neuvolassa tms ole uskonut minua koskien lapsen ongelmia. Minä olen se joka on itse etsinyt tiedon ja keinot arjessa pärjäämiseen. Perheterapeutti sanoi suoraan että meillä on jo kaikki keinot käytössä joita hän voi meille tarjota arjessa pärjäämiseen ja lapsen kanssa toimimiseen. Hänellä ei omien sanojensa mukaan ole mitään uutta annettavaa meille.

Minä olen se joka suojelen lasta, kuuntelen murheet ja otan kiukut vastaan kaikilta. Huolimatta siitä kuinka väsynyt olen itse. AINA EI JAKSA! Paitsi nuo yhden lapsen superäidit, joidenka mies huolehtii lapsista iltaisin että äiti pääsee viettämään omaa aikaa...

Lasten isä ei kuulu arkeen enää. Hänen mielestään nämä sairaudet ja "viat" joita etsitään, ovat hölynpölyä. Niitä ei ole olemassakaan hänen mielestään ja hän kohteli lasta sen mukaisesti. Lasten terveyden, henkisen ja fyysisen, turvaamiseksi olen yksin lasten kanssa.

 

[Suzytte]

Erityislapsen äitinä ymmärrän kyllä ap:tä ja hänen antamaansa rangaistusta. Joskus vaan on raja vedettävä ja säännöt luettava rankemman kaavan mukaan. Toki mukana on äidin pettymystä tilanteeseen, lapsen käytökseen, kaikkeen mitä on yritetty - asiat vain joskus menevät niin. Lapsen teko on ollut tahallinen ja erityislapsenkin on vastattava teoistaan - aivan kuten kaikkien muidenkin. Erityisyys ei ole syy tehdä töllön töitä, se on vain syy joutua tekemään enemmän töitä asioiden sujumiseksi. Voimia ap:lle.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";29153626]Paitsi nuo yhden lapsen superäidit, joidenka mies huolehtii lapsista iltaisin että äiti pääsee viettämään omaa aikaa...
[/QUOTE]

Veikkaatko heistä monenkin vastailleen sinulle tähän ketjuun?

 

["noh"]

Lto olen ja myos ehdottomasti sita mielta etta kerho pois! Jos sinulla oman jaksamisen kanssa arjessa on haastetta, lisaa hoitopaivia paivakodissa, ala kerhossa. Ja rangaistusten pituuteen kannattaa nyt todella kiinnittaa huomiota. En koskaan laittaisi omaa 5v koko illaksi eristykseen omaan huoneeseen! Saati sitten erityislasta, joka ei itse ehka hallitse itseaan. Tuntikin olisi aivan liikaa. Jaahypenkki tms kayttoon nyt vaan. Ja 5min 5 vuotiaalle riittaa. Lisana jokin kivan lelun tms poisotto maara-ajaksi.