Pääsi suusta sammakoita?:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "totuuden torvi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Sanan säilä;29408541:
Hei ap. Et taatusti ole ainoa jota on päässyt pahoja suustaan. Mulla on sellaset sammakot päässy suusta joskus että kadun niitä koko loppuelämäni. Tottakai sitä järjellä ajateltuna ymmärtää ettei saisi ja pitäis hillitä kielensä ja plaaplaa... mutta jos olen suuttunut niin sitten olen ja suusta saattaa päästä ties mitä. Joku lyö, minä sanon.

Ja niin sitä oikeutettiin juuri oma käytös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanan säilä;29408556:
Sulle en selittele, en ole tilivelvollinen. :)

Ei tarvitsekaan. Olet jo ihan selkeästi asian oikeuttanut itsellesi. Miksi välittäisit jonkun muun mielipiteestä, varsinkin kun järkevästi tuota ei voi perustella että antaa itselleen luvan olla kauhea suustaan.

En minä sitä sano, että ihmisen pitää osata pitää mölyt mahassaan, vaan sitä, että ehkä ei pidä puhua liian kiihtyneenä jos tietää ettei osaa hillitä sanojaan. Kannattaa hommata harrastus missä saa tuota aggressiota purettua niin ei tarvitse käyttää kumppania henkisenä nyrkkeilysäkkinä.
 
Ei tarvitsekaan. Olet jo ihan selkeästi asian oikeuttanut itsellesi. Miksi välittäisit jonkun muun mielipiteestä, varsinkin kun järkevästi tuota ei voi perustella että antaa itselleen luvan olla kauhea suustaan.

En minä sitä sano, että ihmisen pitää osata pitää mölyt mahassaan, vaan sitä, että ehkä ei pidä puhua liian kiihtyneenä jos tietää ettei osaa hillitä sanojaan. Kannattaa hommata harrastus missä saa tuota aggressiota purettua niin ei tarvitse käyttää kumppania henkisenä nyrkkeilysäkkinä.

Ei ole oikein olla kauhea suustaan. Se on väärin. En ole täydellinen, läheskään. Et ole sinäkään. :D :D
 
Itse en kykene suutuksissani ilmaisemaan itseäni fiksusti, en ole koskaan kyennyt, mutta onneksi mieheni tuntee minut sen verran hyvin, ettei ota niitä niin vakavasti. Tottahan ois hienoo osata hillitä itsensä, mutta mulla tuntuu asiat paisuvan hetkessä päässä niin suuriksi, että parempi laukoo ulos kuin antaa kasvaa vielä suuremmiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanan säilä;29408581:
Ei ole oikein olla kauhea suustaan. Se on väärin. En ole täydellinen, läheskään. Et ole sinäkään. :D :D

Olenko sanonut olevani? Se, että sinulla on puute ja siitä keskustellaan, ei tarkoita että toinen automaattisesti väittää olevansa täydellinen ihmisenä.

Tuo oli jälleen yksi puolustava oikeutus omalle käytökselle. "Et ole täydellinen itsekään, joten minun ei tarvitse kontrolloida omaa puutettani".
 
Olen aina sanonut että erosta puhuminen on ensimmäinen merkki että se on tulossa.
Muutenkin olen ollut 100% varma että aina hillitsen itseni täysin ja olenkin jo melkein 10 vuotta onnistunut myös riidoissa puhumaan toiselle kunnioittavaan sävyyn.
Sitten tuli se ilta että multa paloi käämit. Mies meni humalassa hölmöilemään. Silloin olin yksinkertaisesti niin raivoissani että huusin hänelle pistäväni avioeropaperit vetämään maanantaina. Tönäisin häntä olkapäähän niin että hän horjahti takaisin istumaan. Lisäki läpsäisin häntä rintaan.
En ikinä anna tuota itselleni anteeksi. Kuten mieskään ei omaa mokaansa itselleen. Kumpikin mokattiin. Ja opittiin. En ikinä, ikinä olisi uskonut voivani sanoa tai tehdä mitään tuollaista miehelleni mutta silloin kyllä viha sumensi aivot. Itse olin kuta kuinkin selvinpäin, muutaman siiderin juonut useita tunteja aikaisemmin.
 
The+Power+Of+Apologizing.+Say+you+re+sorry+I+m+sure+you+mean_606971_4758021.jpg
 
Pienellä pojalla oli ikäisekseen todella tulinen luonne. Hänen isänsä antoi pojalle suuren pussillisen nauloja, ja kehotti häntä hakkaamaan yhden naulan takapihan aitaan joka kerta, kun tunsi menettäneensä malttinsa. Ensimmäisenä päivänä poika oli hakannut aitaan 27 naulaa. Kuitenkin viikkojen kuluessa, kun hän oppi hillitsemään kiukkuaan, päivittäisten naulojen määrä pikkuhiljaa väheni.

Poika huomasi, että oli helpompi yrittää kontrolloida kiukkuaan kuin jatkuvasti vasaroida nauloja aitaan. Vihdoin koitti sekin päivä, ettei poika menettänyt malttiaan yhtään kertaa. Ylpeänä poika kertoi tästä isälleen, ja isä ehdotti, että tästä lähtien poika irrottaisi yhden naulan jokaisena päivänä, kun ei hermostunut kertaakaan. Päiviä ja viikkoja kului, ja lopulta poika ilmoitti isälleen, että
kaikki naulat oli vedetty irti aidasta.

Isä otti poikaa kädestä, ja johdatti hänet aidan luo. "Sinä olet kehittynyt paljon, poikani. Mutta katsopa noita reikiä aidassa. Se ei koskaan enää tule ennalleen. Kun sanot vihastuessasi ilkeitä asioita, sanasi jättävät arven juuri niin kuin naulat - jättävät arpensa aitaan. Jos pistät jotakuta puukolla, ei auta vaikka pyytäisit anteeksi sata kertaa. Arpi ei katoa koskaan. Ja henkinen haava voi olla aivan yhtä syvä kuin fyysinenkin."
 
Jos sä et tarkottanut niin miks noin sanoit?

Voit yrittää vakuuttaa, että halusit loukata miestä pahasti ja siksi sanoit noin. Mutta mieleen tuo jää. Sun täytyy näyttää että olet miehen kanssa siksi että olet siitä kiinnostunut.
 
Kyllähän tuollaisista sanomisista ihka varmasti mielensä pahoittaa... Minä ainakin pahoittaisin. Kyllähän me kaikki aikuiset olemme vastuussa omista sanomisistamme, ja minun mielestäni suorasanaisuus ei suinkaan ole sama asia kuin epäkohteliaisuus.
 
Et ole ainoa, joka on päästellyt sammakoita suustaan. Itsekin sanon suutuspäissäni kaikenlaista ja niin sanoo mieskin. Sitten pyydetään ja annetaan anteeksi. Sopimus on, että muiden kuullen ei riidellä ja toiseen ei kosketa. Joku asia on joskus jäänyt mieleen kummittelemaan, mutta ei aina voi hillitä itseään.

Pyydät vaan reippaasti anteeksi ja mietit että miksi sanoit moista. Ehkä hellittelet toista jotenkin spesiaalisti ja sitten pyritte molemmat unohtamaan asian.
 
Tosi pahojakin sanoja voi antaa anteeksi, jos toinen rehellisesti kertoo syyn, miksi sanoi. Esimerkiksi, että olin niin loukkaantunut, että tahdoin loukata sinua pahasti.
 

Yhteistyössä