T
Tyonorjajasankari
Vieras
Minulla on seuraavanlainen tilanne töissä: Olen ollut tämän yrityksen palveluksessa 5 vuotta. Viihdyn täällä periaatteessa, hyvää porukkaa jne. Aloitin logistiikan konttorihommissa, palkka oli 2800 euroa kuussa. Työni oli rutiininomaista, mutta pidin siitä. Työaikani oli liukuva, pääsääntöisesti itselle sopi aikataulu 7-15. Mies vei lapset, minä hain.
Kaksi vuotta sitten osastoltamme siirtyi toiselle osastolle eräs toimihenkilö. Yllätyksekseni minulle tarjottiin noita tehtäviä. Tiesin, että homma on huomattavasti vaativampi. Lisäksi se ei todellakaan ollut omaa vahvinta alaa. Suhtauduin kielteisesti, mutta samalla tajusin, että se olisi minulle mahdollisuus.
Sanoin suoraan, että olen tehtävän suhteen vastahakoinen koska se vie työstäni ennakoitavuuden. Loppujen lopuksi kuitenkin otin tehtävän vastaan, esimieheni suostuttelujen takia. Palkkani nousi 3300 euroon. Mukava palkka, mutta edeltäjäni tienasi yli 4000 euroa (hän oli ylempi toimihenkilö, minä alempi).
Työ on aika vaativaa ja stressitaso on ihan eri planeetalta. Paluuta aikaisempaan hommaan ei kuitenkaan ole, koska niissä on jo toiset ihmiset. Ja muutenkin tämä on sellainen työ, jossa "aina" on ollut ihminen talon sisältä. Firmamme palkkapolitiikka on todella tiukka ja tiedän että muilla osastoilla moni muukin työskentelee alipalkattuna. Mutta se ei ole minun ongelma.
Tällä paikkakunnalla ja lähellä ei pilvin pimein ole minulle yhtä hyviä työpaikkoja. Periaatteessa en voi saada mistään tämän tason hommaa. Kenties voisin saada aikaisemman hommani tyyppisen tehtävän jollain kolmen tonnin palkalla.
Kävin jo palkkakeskustelun kun tätä tehtävää aloitin ja tuo 3300 oli työn ja tuskan takana. Eli tiedän, että jos alan vaatimaan lisää palkkaa, vastaus on ei. Mitä te tekisitte? Haluaisin periaatteessa "uhkailla", että 4000 tai lähden toisaalla. Mutta miten teen tämän siten että ilmapiiri ei heikkene tai aseman huonene?
Pähkinänkuoressa: Voisin tehdä duunia 3000 euron palkalla, mutta oletan että työn stressi- ja vaatimustaso olisi suunnilleen edellisen työn tasolla. Tai sitten tehdä tätä työtä 4000 euron palkalla.
Kaksi vuotta sitten osastoltamme siirtyi toiselle osastolle eräs toimihenkilö. Yllätyksekseni minulle tarjottiin noita tehtäviä. Tiesin, että homma on huomattavasti vaativampi. Lisäksi se ei todellakaan ollut omaa vahvinta alaa. Suhtauduin kielteisesti, mutta samalla tajusin, että se olisi minulle mahdollisuus.
Sanoin suoraan, että olen tehtävän suhteen vastahakoinen koska se vie työstäni ennakoitavuuden. Loppujen lopuksi kuitenkin otin tehtävän vastaan, esimieheni suostuttelujen takia. Palkkani nousi 3300 euroon. Mukava palkka, mutta edeltäjäni tienasi yli 4000 euroa (hän oli ylempi toimihenkilö, minä alempi).
Työ on aika vaativaa ja stressitaso on ihan eri planeetalta. Paluuta aikaisempaan hommaan ei kuitenkaan ole, koska niissä on jo toiset ihmiset. Ja muutenkin tämä on sellainen työ, jossa "aina" on ollut ihminen talon sisältä. Firmamme palkkapolitiikka on todella tiukka ja tiedän että muilla osastoilla moni muukin työskentelee alipalkattuna. Mutta se ei ole minun ongelma.
Tällä paikkakunnalla ja lähellä ei pilvin pimein ole minulle yhtä hyviä työpaikkoja. Periaatteessa en voi saada mistään tämän tason hommaa. Kenties voisin saada aikaisemman hommani tyyppisen tehtävän jollain kolmen tonnin palkalla.
Kävin jo palkkakeskustelun kun tätä tehtävää aloitin ja tuo 3300 oli työn ja tuskan takana. Eli tiedän, että jos alan vaatimaan lisää palkkaa, vastaus on ei. Mitä te tekisitte? Haluaisin periaatteessa "uhkailla", että 4000 tai lähden toisaalla. Mutta miten teen tämän siten että ilmapiiri ei heikkene tai aseman huonene?
Pähkinänkuoressa: Voisin tehdä duunia 3000 euron palkalla, mutta oletan että työn stressi- ja vaatimustaso olisi suunnilleen edellisen työn tasolla. Tai sitten tehdä tätä työtä 4000 euron palkalla.
