Suhde kuihtuu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Susanna7
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Susanna7

Vieras
Minä olen nii-iin surullinen.
Suhteemme oli tosi pitkään aivan ihana: vaikka olemme ihmisinä erilaiset, intohimoa ja läheisyyttä riitti aivan valtavasti. Silloin ajattelin, että erilaisuus ruokki sitä, piti yllä kiinnostusta ja jännitystä, mutta sitten jotenkin kaikki muuttui. Mies sai uuden, paremman työpaikan joka nielaisi hänet kokonaan. Tottakai olen iloinen siitä että hän on vastuullisessa tehtävässä jossa voi käyttää kaikkia kykyjään täyspainoisesti, mutta siitä en ole iloinen, että työ on hänelle nykyään koko maailma. Minulla on enää vähäpätöisen statistin osa, jos sitäkään.

Olemme jo kypsemmässä iässä ja avoliittomme on molemmille no.2, joten lapset on kummallakin tehty tahoillamme, ja yhteisiä ei ole ajateltukaan tehdä.

Nyt alkaa tuntua siltä, että hänen tärkeimmät ihmissuhteensakin löytyvät työympyröistä. Hän on töissä iltaisin kuuteen tai seitsemään, joskus kahdeksaan, eikä kuitenkaan vastaa kännykkään läheskään aina jos soitan noina iltatunteina. Viime aikoina seksi on vähentynyt dramaattisesti, nyt on jo viimeisestä kerrasta kulunut jokunen viikko kun vielä viime syksynä rakasteltiin pari kertaa viikossa ja joskus useamminkin. Olen ollut aikaisemmin mustasukkainen ilman varsinaista syytä, nytkin asia käy usein mielessäni mutta ei nosta oikeastaan mitään muita tunteita kuin pienen kyynisen hymähdyksen. Ei sekään ole hyvä. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Riitaa meillä ei ole, hän on aina iloinen ja positiivinen eikä kai huomaa ollenkaan, miten tässä on käymässä.

Olen puhunut asiasta, mutta hän jotenkin pahoittaa vain mielensä eikä aloita aiheesta kunnollista keskustelua ikinä. Olen ehdottanut yhteisiä tekemisiä, uimahallia, elokuvia, kävelylle lähtemistä, ja joskus hän suostuu mutta usein sanoo että ei ihan just nyt, ja sitten asia unohtuu enkä enää viitsi hätyytellä. Pitäisikö tässä pukeutua korsettiin ja verkkosukkiin ja mennä sängyn päälle odottamaan? Olisko teillä, rakkaat Ellit, mitään neuvoja tilanteen kohentamiseksi?
 
Minä olen nii-iin surullinen.
Suhteemme oli tosi pitkään aivan ihana: vaikka olemme ihmisinä erilaiset, intohimoa ja läheisyyttä riitti aivan valtavasti. Silloin ajattelin, että erilaisuus ruokki sitä, piti yllä kiinnostusta ja jännitystä, mutta sitten jotenkin kaikki muuttui. Mies sai uuden, paremman työpaikan joka nielaisi hänet kokonaan. Tottakai olen iloinen siitä että hän on vastuullisessa tehtävässä jossa voi käyttää kaikkia kykyjään täyspainoisesti, mutta siitä en ole iloinen, että työ on hänelle nykyään koko maailma. Minulla on enää vähäpätöisen statistin osa, jos sitäkään.

Olemme jo kypsemmässä iässä ja avoliittomme on molemmille no.2, joten lapset on kummallakin tehty tahoillamme, ja yhteisiä ei ole ajateltukaan tehdä.

Nyt alkaa tuntua siltä, että hänen tärkeimmät ihmissuhteensakin löytyvät työympyröistä. Hän on töissä iltaisin kuuteen tai seitsemään, joskus kahdeksaan, eikä kuitenkaan vastaa kännykkään läheskään aina jos soitan noina iltatunteina. Viime aikoina seksi on vähentynyt dramaattisesti, nyt on jo viimeisestä kerrasta kulunut jokunen viikko kun vielä viime syksynä rakasteltiin pari kertaa viikossa ja joskus useamminkin. Olen ollut aikaisemmin mustasukkainen ilman varsinaista syytä, nytkin asia käy usein mielessäni mutta ei nosta oikeastaan mitään muita tunteita kuin pienen kyynisen hymähdyksen. Ei sekään ole hyvä. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Riitaa meillä ei ole, hän on aina iloinen ja positiivinen eikä kai huomaa ollenkaan, miten tässä on käymässä.

Olen puhunut asiasta, mutta hän jotenkin pahoittaa vain mielensä eikä aloita aiheesta kunnollista keskustelua ikinä. Olen ehdottanut yhteisiä tekemisiä, uimahallia, elokuvia, kävelylle lähtemistä, ja joskus hän suostuu mutta usein sanoo että ei ihan just nyt, ja sitten asia unohtuu enkä enää viitsi hätyytellä. Pitäisikö tässä pukeutua korsettiin ja verkkosukkiin ja mennä sängyn päälle odottamaan? Olisko teillä, rakkaat Ellit, mitään neuvoja tilanteen kohentamiseksi?

mutta kuvaat hyvin hiipuvan parisuhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Sun miehes on löytänyt uusia mielenkiintoisia asioita elämässä,valitettavasti elämä on sellaista, ei siinä vanhan läskiperseen korsetit enää auta jos akka on tylsä kuin eilinen lehti.
 
Sun miehes on löytänyt uusia mielenkiintoisia asioita elämässä,valitettavasti elämä on sellaista, ei siinä vanhan läskiperseen korsetit enää auta jos akka on tylsä kuin eilinen lehti.

En ole tylsä vanha läskiperse. Hyvässä kunnossa olen, aktiivinen ja kiinnostunut monista asioista, tylsäksi ei voi haukkua. Miksi olet noin aggressiivinen?
 
Viimeksi muokattu:
jos mies on juuri saanut uuden työn, niin kai hän haluaa näyttää, että hän kykenee ja pystyy homman myös hoitamaan. En siis olisi kovinkaan huolissani jos kyseessä on vajaa vuoden työsuhde tähän mennessä.

Jos työ vaatii myös ilta-aikona tapahtuvaa edustamista tai työpanosta, niin se silloin vaatii sitä, ei siinä ehdi vaimon kanssa rupattelemaan. Työ on työtä ja sen tekemiseen pitää saada rauha.

Mutta ei se työ saa viedä sittenkään koko vapaa-aikaa eikä olla koko elämän sisältö.

Itse en katselisi hyvällä jos mies viettäisi kaikki illat töissä ja olisi passiivinen sohvaperuna kotona.

Meillä minäkin käyn töissä ja oletan että mies ottaa osaa kotitöihin siinä kuin minäkin.
Meillä on sovittu, että me istutaan samaan ruokapöytään ennen klo 18.00 vähintään 3 krt viikolla ja viikonloput pyhitetään täysin vapaa-ajalle. Työ on kuitenkin vain työtä. Työn lisäksi on puoliso, harrastukset, ystävät, lapset ja lastenlapset, lepo ja rentoutuminen.

Suosittelen keskustelua, ei syyttelyä, ei huutamista, asiallista keskustelua siitä miten sinulla on teidän yhteisiä aikoja ikävä. Kerro toiveistasi ja läheisyyden kaipuustasi. Sano, että rakastat miestäsi ja haluat olla hänen kanssaan enemmän.
 
En ole tylsä vanha läskiperse. Hyvässä kunnossa olen, aktiivinen ja kiinnostunut monista asioista, tylsäksi ei voi haukkua. Miksi olet noin aggressiivinen?


No jos teidän aktiviteetit on uiminen, kävely tai elokuviin meno niin sorry, aika mielenkiinnotonta.Tai sitten ikää on 60 vee? Mutta tuskin noin vanhoille enää mitään vastuulllisia hommia tarjotaan.
 
Viimeksi muokattu:
No hei, yritin pari vuotta saada miehen lähtemään illalla ulos kaupungille bilettämään, ja vasta hiljattain onnistui. Kyllä se passiivinen osapuoli meillä on se mies, ei sitä saa oikein mihinkään. Nytkin se haluaa katsoa A-Studiota vaan koko ajan, ja sama meininki on ollut jo ties kuinka kauan.

Oi oi. Minä olen häntä vanhempi, ja silti on sellainen fiilis että asia olis toisinpäin.
En tykkä teistä v***uilijoista, pitäkää suunne kiinni, toivoisin asiallisia ja hyviä neuvoja. Joo, keskustelu olisi varmaan hyvä, mutta luulen että se ei tehoa, koska mies ei tunnista ongelmaa.
 
No hei, yritin pari vuotta saada miehen lähtemään illalla ulos kaupungille bilettämään, ja vasta hiljattain onnistui. Kyllä se passiivinen osapuoli meillä on se mies, ei sitä saa oikein mihinkään. Nytkin se haluaa katsoa A-Studiota vaan koko ajan, ja sama meininki on ollut jo ties kuinka kauan.

Oi oi. Minä olen häntä vanhempi, ja silti on sellainen fiilis että asia olis toisinpäin.
En tykkä teistä v***uilijoista, pitäkää suunne kiinni, toivoisin asiallisia ja hyviä neuvoja. Joo, keskustelu olisi varmaan hyvä, mutta luulen että se ei tehoa, koska mies ei tunnista ongelmaa.

Onko susanna se sama joka aloitti juoposta miehestä täällä edellisen ketjun, ainakin sun kirjoitustyyli on sama. Onko äijä nyt vaihtunut, nyt ei oo kakaroita, ku muut veti niistä herneen nenään.
 
Viimeksi muokattu:
Onko susanna se sama joka aloitti juoposta miehestä täällä edellisen ketjun, ainakin sun kirjoitustyyli on sama. Onko äijä nyt vaihtunut, nyt ei oo kakaroita, ku muut veti niistä herneen nenään.

No mies ei todellakaan ole juoppo, kun ei häntä saa edes lähiöbaariin, ja itse tunnen huonoa omaatuntoa jos otan enemmän kuin 2 lasi viiniä ruoan jälkeen. Jotenkin kaikki tuntuu syyttelevän minua. En ymmärrä, olette kummallisia, minähän esitin ongelman ja toivoin teiltä vinkkejä!
 
Viimeksi muokattu:
Kun mies vanhenee, niin bilettämään lähtö vähenee, ja muutenkin ainainen lähtö jonnekin kyllästyttää.

Jos seksiä haluatte enemmän, niin silloin teidän pitää olla aloitteellinen.

Se ei riitä, että kerrotte haluavanne enemmän.

Aloittakaa vaikka yhteisellä muistelulla, miten seksi tuntui aiemmin hyvältä, ja mikä siinä oli erityisen hyvää.

Näin kun saatte molemmat innostumaan, ja kokeilemaan tuntuuko se vielä yhtä mukavalle, niin tästä se sitten lähtee.
 
Susanna7, kerrot että tekin olette kypsässä iässä. Siihen ikään mennessä on kertynyt paljon tietoa parisuhteesta ja ihmisenä elämisestä yleensäkin.

Miehellä uusi työ ja uudet haasteet. Paljon uutta opittavaa ja mieleen painettavaa, vastuuta ym. Se ottaa veronsa ja mies ilmiselvästi haluaa päästä perusteellisesti sisään asioihin. Se ei onnistu enää yhtä keveästi kuin nuorena, vaan vaatii enemmän panostusta ja keskittymisrauhaa. Vastaavasti palautuminen vaatii enemmän lepoa. Sitä ottaa myös asiat vakavammin, kuin nuorena. Tämä selittää aika paljon muuttuneesta tilanteesta.

Hyvin merkittävä seikka on myös miehen fyysinen kehityskaari. Ei 45-50 kaveri ole enää mahtiuros, vaan kesy leijona. Nainen vastaavassa iässä ei vielä välttämättä ole hiljastunut yhtä paljon. Voi olla myös terveydellisiä seikkoja, jotka eivät päälle päin näy. Miehethän eivät tunnetusti huutele kovin paljoa vaivoistaan, vetäytyvät vain kuoreensa. Naiset ovat yleensäkin jo keski iästä lähtien aktiivisempia toimijoita.

Moitteiden sijaan koeta jutella mielessäsi pyörivistä asioista rauhallisesti ja asiallisesti. Syyttely ja vaatiminen ovat huonoja konsteja. Älä tuputa, kiilaa tai vaadi, luo luottamuksellinen ja mukava ilmapiiri keskusteluille. Toinen voi kokea jatkuvan muistuttelun ja ohjelman järjestämisen ahdistavana, ihan toisin, kuin sinä kuvittelet. Eikö olisi kiva, jos miehesi avautuisi sinulle oma-aloitteisesti?
 
keski-ikäisten bilettäminen on niin perseestä kuin olla ja voi.
Miehesi ei viitti kattella kännistä akkaa eli sinua, sen vuoksi ei lähde ulos ryyppäämään. Tai häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta kapakassa istuminen ja viinan kittaaminen.

Kai sitä nyt voi yhdessä tehdä jotain muutakin kuin bilettää ja vetää viiniä naamaan. Eikä siinä mitään pahaa ole jos toinen viihtyy kotona. Onko se vaikeeta mennä miehen viereen kattoon sitä A-studiota ja sen jälkeen ryhtyä tekemään jotain intiimimpää.
 
En jaksa illasta toiseen katsoa A-Studiota, kyhnätä kyljessä ja antaa pieniä vinkkejä siitä, että jatkokin olisi kivaa. Telkkarin tuijottaminen ei vain jaksa kiinnostaa minua. Eikä se työpaikka enää niin uusi ole, että siihen vielä pitäisi sopeutua - on hän ollut siinä jo kohta 2 vuotta.

Tuossa saattaa kyllä olla perää mitä eräs kommentoija sanoi, että moni mies alkaa usein tässä elämänvaiheessa jo jarruttella näissä intiimiasioissa. Hän on kyllä hyvin pystyvä ja yhtä ihana kuin ennenkin, mutta ehkä hän haluaa säilyttää tasonsa ja uskoo, että jos seksiä olisi useammin, hänen voimansa ei ihan riittäisi samanlaiseen "suoritukseen" (jos niin saa seksistä sanoa) kuin ennen.

No tänään oli kiva päivä: kierreltiin kaupoissa ja illalla mentiin elokuviin. Nyt hän istuu taas telkkarin ääressä ja minä täällä toisessa huoneessa, mutta fiilis on jo paljon parempi. Siis sekä minun oma fiilikseni että meidän välisemme tunnelma. Huomenna mennään salille ja uimaan, ja käydään samalla reissulla katsomassa onko meressä vielä paljon jäitä ja voisiko jo pian suunnitella veneen laskemista. Kyllä tämä varmaan tästä lähtee, jos olen itse positiivisempi. En usko, että voin muuttaa miestäni millään lailla, mutta omalle mielentilalleni voin tehdä paljonkin.
 
siis pitäiskö miehen hinkata sun kyljessä kaikki vapaa-aikansa ja tehdä koko ajan sitä mitä sinä haluat?

Jos miehesi haluaa rentoutua A-studiota katsomalla ja sinä liikunnalla, niin mene hyvä ihminen ulos, juokse kaupoilla ja kapakoissa. Kai sinä nyt voit tehdä jotain yksinkin ilman että koko ajan ruikutat miehen vieressä, että tehdään nyt sitä tai tätä yhdessä.
 
En jaksa illasta toiseen katsoa A-Studiota, kyhnätä kyljessä ja antaa pieniä vinkkejä siitä, että jatkokin olisi kivaa. Telkkarin tuijottaminen ei vain jaksa kiinnostaa minua. Eikä se työpaikka enää niin uusi ole, että siihen vielä pitäisi sopeutua - on hän ollut siinä jo kohta 2 vuotta.

" En usko, että voin muuttaa miestäni millään lailla, mutta omalle mielentilalleni voin tehdä paljonkin.
"

Nyt sinä alat päästä asian ytimeen. Oma käytös heijastuu aina kumppanista! Pitää antaa toisenkin olla oma itsensä, ei mielenkiinnon kohteen tarvitse olla puolisoilla aina sama ja sinäkin voisit tehdä ja harrastaa itseksesi sen sijaan, että komentelet miestäsi toimimaan omien mielihalujesi mukaan.

Tiedät kai senkin, jotta hormonitoiminta muuttuu niin naisilla kuin miehilläkin iän myötä ja se vaikuttaa suuresti aktiivisuuteen myös seksin puolella? Miehillä sitä paitsi varhemmin kuin naisilla, heillä se laskee jo 30 jälkeen hiljalleen.

Tuohon vielä, että pari vuotta riitti nuorena työn sisällön omaksumiseen, mutta laaja-alaisen ja vastuullisen tehtävän hoidossa jo keski-ikäisellä se vaatii jo paljon enemmän. Itse viisissäkymmenissä vastaavassa tilanteessa huomasin, jotta ei tässä enää hypätäkään uusiin asioihin tuosta vain, vaan töitä on tehtävä paljon enemmän ja varmuuden saavuttamiseen menee aikaa paljon pitempään. Tutuissa työkuvioissa sitä ei huomaa, koska uudetkin asiat tulevat ikään kuin entisten päälle ja omaksuttavaa on vähän.

Uteliaalle ihmiselle löytyy kirjastosta paljon asioita valaisevaa tietokirjallisuutta luettavaksi. Se kannattaa, jos itse omalla ajattelulla asiat aukea. Ihmisenä oleminen on hyvin moninaista, ei ole olemassa suoraa viivaa, jota pitkin kuljemme koko matkan. Tieto lisää ymmärrystä ja helpottaa sekä omaa että puolison elämää.

Älä pingota, vaan mukaudu muutoksiin, sillä tavalla kaikki sujuu.
 
Viimeksi muokattu:
En jaksa illasta toiseen katsoa A-Studiota, kyhnätä kyljessä ja antaa pieniä vinkkejä siitä, että jatkokin olisi kivaa. Telkkarin tuijottaminen ei vain jaksa kiinnostaa minua. Eikä se työpaikka enää niin uusi ole, että siihen vielä pitäisi sopeutua - on hän ollut siinä jo kohta 2 vuotta.

Tuossa saattaa kyllä olla perää mitä eräs kommentoija sanoi, että moni mies alkaa usein tässä elämänvaiheessa jo jarruttella näissä intiimiasioissa. Hän on kyllä hyvin pystyvä ja yhtä ihana kuin ennenkin, mutta ehkä hän haluaa säilyttää tasonsa ja uskoo, että jos seksiä olisi useammin, hänen voimansa ei ihan riittäisi samanlaiseen "suoritukseen" (jos niin saa seksistä sanoa) kuin ennen.

No tänään oli kiva päivä: kierreltiin kaupoissa ja illalla mentiin elokuviin. Nyt hän istuu taas telkkarin ääressä ja minä täällä toisessa huoneessa, mutta fiilis on jo paljon parempi. Siis sekä minun oma fiilikseni että meidän välisemme tunnelma. Huomenna mennään salille ja uimaan, ja käydään samalla reissulla katsomassa onko meressä vielä paljon jäitä ja voisiko jo pian suunnitella veneen laskemista. Kyllä tämä varmaan tästä lähtee, jos olen itse positiivisempi. En usko, että voin muuttaa miestäni millään lailla, mutta omalle mielentilalleni voin tehdä paljonkin.
Kyllä minä ymmärrän ihmisiä joilla on halu tehdä kaikki asiat yhdessä, mutta sillä toisella osapuolella ei välttämättä ole samaa tarvetta.

Sanoitte antavanne pieniä merkkejä siitä, että haluaisitte edetä kyljessäkyhnäämistä pidemmälle, mutta jos mies haluaisikin suurempaa vihjettä.

Miksi sitä ei voi selkeästi sanoa?
Minun tekee mieli koskettaa ja katsella, haluaisitko sinäkin.

Mikään ei ole sen kiihottavampaa, kuin selkeä vihje.
 
Viimeksi muokattu:
En missään nimessä halua tehdä koko ajan kaikkea miehen kanssa kahdestaan, minulla on kaksikin aikaavievää harrastusta jotka vaativat minulta todella suurta paneutumista jos meinaan niissä kehittyä. Mutta kun tilanne oli menossa siihen, että miehelläni ja minulla ei ollut enää mitään muuta yhteistä kuin se A-Studio tai joku muu telkkariohjelma! Kyllä minun käsitykseni mukaan jotain muutakin olisi syytä olla, olen itse vielä kuitenkin aktiivi-iässä ja haluaisin tehdä monenlaisia asioita niin miehen kanssa kuin myös yksin. Siitä ei ole kyse, että koko ajan pitäisi kyhnätä kylki kyljessä. Olen itsenäinen ihminen, ennen tätä suhdetta asuin 15 vuotta lasteni kanssa ja hoidin kaikki jutut että naps vain, en todellakaan tarvitse ketää "kainalosauvaa" keneen tukeutua. Mutta on kai luonnollista, että haluaa tehdä rakkaansa kanssa asioita?

Tuntuu kuin kanssakeskustelijat kärjistäisivät minut nyt sellaiseksi ruikuttavaksi ja vaativaksi ämmäksi, joka ei löysää yhtään "liekanarua" vaan haluaa koko ajan olla päällepärmärinä suhteessa. Ei siitä ole kyse vaan siitä, mitä osikko sanoo: suhteen kuihtumisesta, siitä että vähitellen kaikki yhteiset asiat ovat haipuneet ja haihtuneet.

Ja seksistä sitten: olen antanut aika selviäkin vinkkejä ja mennyt suoraan asiaan, mutta tullut torjutuksi. Nyt kuitenkin ilmeisesti kevätaurinko on hivellyt miehen hypothalamusta, koska minun ei ole tarvinnut vinkata millään tavalla vaan hän itse teki ihanasti aloitteen tänään aamulla pitkästä aikaa. Kyllä tämä tästä varmaan taas lähtee, ehkä hänellä oli joku tilapäinen aallonpohja tai joku fyysinen väsymystila.
 
No hyvinhän teillä sitten menee.

Kai se nyt on ihan normaa, että jotkut ihmiset haluaa tehdä asioita yhdessä päivittäin, mutta ei se tarkoita sitä, että kokoajan tehtäisiin.
Mutta on ihmisiä myös jotka ei tee yhdessä juuri milloinkaan.
Eikä he ole vihaisia toisilleen.

Jos sen seksin ihanuus oli mieheltä päässyt unohtumaan, ja hyvä kun on nyt löytynyt.

Voittehan te kysyä mieheltä, miksi seksi ei vähäänaikaan häntä kiinnostanut.
Suoraan kun kysyy, niin ei tarvitse arvailla.
 
Mitä tarkoittaa ku joku kertoo olevansa "vielä aktiivi-iässä" ??

Menkää matkalle. Viikko jossain missä tiedät miehen viihtyvän ja rentoutuvan halusitpa sinä sitä tai et. Älä vokottele sitä siellä vaan ole sille kaveri, hauska matkakumppani. Etkä sitten känätä MISTÄÄN arkisista asioista ettekä "puhu" siellä vaikka kuinka tulisi semmonen hetki.

Jos sen jälkeen elämä on vielä latteaa niin entä sitten. Ei se ainakaan huonoa ole, lue: mies ei huoraa, juopottele, ole väkivaltainen, passattava. Sillä on nyt semmonen vaihe että kokee olevansa Jotain. Anna sen olla ja tue häntä, myötäelä. Ole ylpeä miehestäs. Jos se hairahtuu johonkin naiseen kaikessa ylpeydessään niin älä kimpaannu. Se menee ohi jos jätät asian omaan arvoonsa.

Sorry vaan, mutta ehkäpä sinäkin kaipaisit huomiota jostain muualta kuin mieheltäsi. Semmonen nimittäin aiheuttaa väkisten sen, että mies huomaa kuinka säteilet ja alkaa ihmetellä kuka hänen reviirilleen on astunut.
 
voit jättää omaan arvoonsa.
Vika ei ole sinussa! Jo John Gray tiesi, että miehet ovat kuminauhoja...loittonevat mutta pompahtavat takaisin. On siinä totuuden siemen.
Minusta sinun pitäisi etsiä iloa ja elämää muualta. Ota yhteyttä vanhoihin ystäviisi! Käy harrastamassa. Mieti vähemmän miestäsi, sillä et voi tietää, mitä hänen mielessään on! Älä eroa vielä, mikään tuo ei tarkoita välttämättä mitään!
 
Sorry vaan, mutta ehkäpä sinäkin kaipaisit huomiota jostain muualta kuin mieheltäsi. Semmonen nimittäin aiheuttaa väkisten sen, että mies huomaa kuinka säteilet ja alkaa ihmetellä kuka hänen reviirilleen on astunut.


Kukaan vanhaa rumaa ämmää enää kattele.Tummat miehet ehkä juoksee perässä, mutta silloin kannattaa ittekin juosta.
 
Viimeksi muokattu:
Kypsemmässä iässä oleva pari, vastuunalainen työ ja pitäisi juosta kaupungilla bilettämässä?
Kai aikuinen, kypsä nainen osaa suoran sanoa, jos suhteessa kaikki ei ole kunnossa.

A-studio on muuten kiinnostava ohjelma, jossa varsinkin viime viikkojen tapahtumien vuoksi on ollut kiinnostavia aiheita.
 
A-Studio on nyt kohonnut arvoon arvaamattomaan tässä keskustelussa. Hyvät ystävät, entä jos elämänne olisi pelkkää A-Studiota? Eiköhän alkaisi ottaa pannuun!

Mutta huomaan, että turha täältä on rakentavia kommentteja etsiä. Pari kolme kirjoitusta on ollut aidosti rakentavia, muut ovat lähinnä puskista huutelua tai kohteliaaksi naamioitua tekstiä, jonka oikea merkitys on se, että turhia kitisen. Kiitos teille, jotka olitte rakentavia ja asiallisia!
 

Similar threads

Yhteistyössä