Eli alatko suunnittelee lisää karttaasi. Ootko kirjoitellut päiväkirjaa minne saisi kaikki ajatukset purettua kirjoittaisi niitä vähän pimeämpiäkin juttuja ja ihan kaiken mitä mielessä on ja alkaa etsimään sitä levottomuuden syyn alkulähdettä joka toisi ehkä sen ilon elämään?
Heippa onko teistä kukaan. Just nyt ihastunut tai rakastunut?
- Viestiketjun aloittaja 9MM.
- Ensimmäinen viesti
V
vierailija
Vieras
No kun en todellakaan halua nähdä mitään todisteita toisten panemisesta
Valitettavasti taas onnetonta toiveajattelua sinulta
Vessassa lorisee nyt p-puhelin kun Annie on pesulla, sanonko minkä jälkeen?
V
vierailija
Vieras
Uusi arvaus, tässä viiden pisteen vihje: syy oli sellainen mistä sinä unelmoit joka päivä muttet enää ikinä saa sitä mistään
(ainakaan ilman käteismaksua)
Tsemiä elämääsi kuitenkin
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Voi voi, sinä luulet ettei muilla ole seksiä jos ne ei kirjoita siitä palstalle
Väärin taas kerran, nimen perusteella se olit kyllä sinä
Tottakai minun piti korjata iänikuiset valheesi taas kerran, kts viestisi:
V
vierailija
Vieras
Ei ole tarvetta päivittää vielä omaa unelmakarttaa, samat on haaveet kuin tässä viimeisimmässä tekeleessä.
Olen vuosia sitten aikuisella iällä kirjoittanut päiväkirjaa tai olivat vihkoja. Kirjoitin sinne "ulos" päästäni asioita, negatiivisia ja pos. asioita. Jollain tajunnanvirtatekniikalla, pois vaan mielestä. Ei niitä ollut eikä ole tarkoitus lukea koskaan uudelleen.
Oli varmaan minulle joku terapiakeino silloin.
Pidän sisälläni asiat, en oikein osaa puhua enkä halua puhua. Tuntuu jotenkin keinotekoiselta käydä jonkun ulkopuolisen tuntemattoman ihmisen kanssa keskustelemassa, joillekin se sopii oikein hyvin.
En itse oikein osaa, sisko tietää asioistani kaikkein eniten.
Hei suosittelen lukeen vaik hävettää ite joku 15vuot sit kirjotin mielikuvituksen ja todellisuuden eroista. Nih ois pitänyt lukee. Koetko häpeää niistä kirjoituksista jos niin miksi häoeätkö itseäsi yhtään? Jos niin miksi? Älä häpeä itseäsi. Oot fiksu nainen ja autoit minua yhdessä ongelmassa mikä ratkaisi paljon. Elä ikinä vähättele itseäsi
V
vierailija
Vieras
Levottomuus/keskittymiskyvyttömyys on osaksi varmasti itseaiheutettuakin. Pitäisi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Esim. töissä tekemättömät työt on tiedossa ja tulee sitten varmisteltua ja tehtyä sieltä sun täältä asioita.
Olen hyvä organisoimaan kalenteria. Ei ole mitään adhd tyyppistä oireilua. Teams viestikeskustelut olen toki hiljentänyt. Sposti kilkattaa ja niitäkin tulee luettua pintapuolisesti.
Sitä pyrkii töissä ja kotona tekemään yhtäaikaa asioita ja laittaa ikään kuin vetämään.
Tulee katsottu tv:tä, somea. Ja vähän kirjaakin. Nyt pitää olla yleensä ihan hiljaista, että pystyn kirjaa lukemaan niin että ymmärrän ja muistan siitä jotakin.
V
vierailija
Vieras
Olen tainnut hävittää vihot, koska olen muuttanut niiden kirjoittamisen jälkeen. On pimeitä puolia ollut ja on yhä ja yksi asia on negatiivisuus, sarkasmi. Ja toki sitä haluaisi olla tietynlainen ja sopia paremmin muotteihin. Ulkoapäin siis sovinkin. Esim. esihenkilöni mainitsi, että kun olen niin iloinen ja hyväntuulinen.
En kyllä yhtään itseäni tästä tunnista. Osaan siis näytellä myös oikein hyvin.
Mä oon töissäkin kun olin ni aika lail samanlail ku vapailkin tai ainakin ennen nythän ei vois tietää on niistä ajoista kyl muuttunut ku viimeks töissä olin. Jos oot hyvä näytteliä ni ootko koittanut koskaan teatteriharrastusta? Mut toi kun kerroit et muottiin pitäisi päästä nih onko se myös vankila joka kuristaa esim jos sut valitaan vuoden positiivissimmaksi ihmiseksi. Nih sit voiko hirveesti tuoda negaa esille sellainen ku kaikki odottaa et oot joka päivä sit hyväl tulee. Jää niinkuin yhden roolin vangiksi. Vai et joskus hyvää ja sit tänään olenkin tälläinen ettei voi tietää. Mut sit aamulla pitää jo heti laittaa se maski ku tälläsenä muut minua pitää niin pitää toimia muiden odotusten mukaisesti ja sit siinä roolissa hiipuu se sun sydän ja muutttuu enempi robotiksi?
Itse en oikeen kyl ole sarkastinen.
Mut välillä sekoilen itekin. Eilen illal kuuntelin paljon ritari musaa ja se sai mieltä niihin asioihin.
Ootko lukenut sellasta "hömppää? Tai siis sellasta kirjaa jonka seikkailuun uppoat ja elät sen tarinan vain kerran vaikka sitkun tarina on ohi et hirveesti muistakkaan siitä. Mut se seikkailu oli sen hetken arvoista ja näit paikkoja mistä siinä kirjoitettiin. Vai pitääkö kaikki seikkailut muistaa. Mut tää on jännä. Mut mul esim ku leffoi kattoo ni sit hyvin harvasta muistaa mitään. Jotkut ne tärkeimmät ittelle muistaa. Mut ei niit montaa oo sama kirjoissa. Muistatko sä hyvin mitä eri leffoissa tapahtui? Joo mullekkaan ei sovi musiikki ja kirja samaan aikaan