:'(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmajana nyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Niin siis miksi eroaisit, koska miehes tekee töitä?


No tuota... mitä tekee aviomiehellä, jota ei koskaan näe? Ihan näin kärjistetysti sanottuna. Ymmärrän hyvin Ap:ta, mutten osaa oikein neuvoa. Olisiko kuitenkin parempi mennä vaikka parisuhdeterapiaan, jospa se mieskin sitten pikkuhiljaa oppisi ymmärtämään, että parisuhdetta on hoidettava, perheellisen on otettava vastuu (ei pelkästään rahaa tekemällä, sillä se ei kovinkaan usein sitä onnea kuitenkaan tuo).


Mä teen pitkää päivää, toli mulla ei ole parisuhdetta hoidettavana. Ja tässä osoitteessa se ylimääräinen raha tuo onnea, kun ei tarvitse murehtia, millä joku lasku maksetaan.

Siinä onkin vissi ero... elääkö itselleen vaiko suhteessa jossa ainakin minun käsityksen mukaan on "velvoitettu" huomioimaan myös suhteen toista osapuolta.

AAMEN!!!
Mieskin aina sanoo että kun niin ne muutkin työntekijät tekee pitkää päivää mutta siinä se ero tuleekin kun kukaan muu ei ole perheellinen!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
yksinhuoltajuuden jos haluat, tarviit siihen miehen suostumuksen. muuten et sitä saa..... mutta ongelmaasi ei ole muuta ratkaisua kun puhuminen. oletko sanonu ihan raivostumatta mitä sinä ajattelet ja tunnet, ja että lapset kaipaa isäänsä, että ei noin voi jatkua enää.....

Ehkä noin kuuskymmentä kertaa olen selvällä suomen kielellä ja normaalilla äänenpaineella asiani ilmaissut.
 
Tuttua.. Itse olen puhunut, puhunut ja puhunut, välillä tuntuu kuin tuuleen huutanut. Vaikka tuntuu että siitä ei ole juuri hyötyä kyllä asia jää miehen päähän itämään, tulos saattaa tulla pitkällä aikavälillä ;) Itse katkaisin pahimman kiireen lomalla, lähdettiin koko perhe kylpylään. Kysyin että kun mies on niin poikki että miten olisi, tekisi hyvää kaikille, lapset eivät ihmettelisi miehen jatkuvaa töissä oloa jne. Mies touhusi lasten kanssa kylpylässä, ui ja ulkoili ja hauskaa oli. Sen jälkeen on ollut kotonakin enemmän muksujen kanssa. Ystäväni tekee niin että buukkaa miehelleen (rakennusyrittäjä) ulkomaan reissun viikoksi tai kahdeksi kerran, pari vuodessa. Ovat juuri nyt ulkomailla. Ideana on kun mies ei osaa sanoa asiakkaille ei, niin reissuun on hyvä vedota :) Nykyään mies jo odottaa näitä reissuja -kuten vaimokin ja lapset.
 
Minun täytyy sanoa, että jollain lailla ymmärrän myös miehesi idean tuossa teidän kuviossa.
Hän on yrittäjä alalla jossa on kilpailua, jos et saa sovitussa ajassa töitäsi valmiiksi niin siitä menee maine joka tarkoittaa, että voit menettää seuraavan projektin. Se tarkoittaa yrityksen menetystä ja taloudellista turvattomuutta.

Hän luottaa siihen, että hoidat lapset ja kodin ja hän tuo leivän pöytään, (todella vanhanaikainen ajattelutapa, mutta näin ymmärsin asian olevan) hän tuntee omaksi panoksekseen parisuhteeseenne sen, että teiltä ei puutu mitään taloudellisesti ja kyllä hän varmasti joskus on kotonakin.

Sinun pitäisi selittää miehellesi, että miltä sinusta tuntuu. Et saa suoraan vaatia töiden vähentämistä, koska työ on hänelle tärkeä osa elämää ja firma on "yksi lapsista". Kerrot miten lapset ikävöi häntä ja miten sinä ikävöit. Tunnet miehesi parhaiten ja tiedät mistä naruista vetää, mutta idea on se, että töiden vähentämisen pitää olla hänen ideansa, koska hän osaa ainoana teistä vähentää ne firmaa riskeeraamatta.

Jos otat eron niin sitten vasta oletkin yksin. Nyt sinulla on tukena mies, joka kylläkin tekee pitkää päivää, mutta varmasti on ainakin puhelimen päässä kun tarvitset mielipidettä tai apua.
Kerrot, että olet väsynyt arjen pyörittämiseen yksin.
Laita silmät kiinni ja kuvittele, että olet eronnut. Mitä tekisit huomenna erilista kuin nyt aviovaimona? Miten arki muuttuisi paremmaksi ja helpommaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
[
Siinä onkin vissi ero... elääkö itselleen vaiko suhteessa jossa ainakin minun käsityksen mukaan on "velvoitettu" huomioimaan myös suhteen toista osapuolta.

En mä elä itselleni, vaan myös lapsilleni. Ja mulle on opetettu, että työtä on tehtävä...

Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

 
Oi, kuulostaapa ikävältä tilanteelta :( Mä olen jo siitä ihan raivona, jos mies tekee parina iltana viikossa ylitöitä eikä ehdi viideksi päivällispöytään. En vaan käsitä, mitä ihmeen merkitystä sillä työllä ja rahalla on, jos ei ole aikaa perheelle. Sano miehelles ettet sä tarvitse mitään hienoa autoa tai uusia vaatteita vaan arkista läsnäoloa, läheisyyttä, seksiä...Ja että lapset tarvitsevat isän. Jos et pysty sanomaan, niin näytä tämä ketju ukollesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

Aika usein.


No siinä vaiheessa sinun ehkä kannattaa miettiä uudelleen elätkö tosiaankin myös lapsillesi.
Toki, perhe tarvitsee rahaa, mutta niin tarvitsee äitiäkin...
Mutta mikäpä minä olen sanomaan... ajattelen vain "ääneen".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

Aika usein.


No siinä vaiheessa sinun ehkä kannattaa miettiä uudelleen elätkö tosiaankin myös lapsillesi.
Toki, perhe tarvitsee rahaa, mutta niin tarvitsee äitiäkin...
Mutta mikäpä minä olen sanomaan... ajattelen vain "ääneen".

Kuka oikeesti uskoo, tota raha ei tee onnelliseksi läppää? Mun lapset on tasan tyytyväisempiä, kun heillä on äiti, joka ei hermoile, millä saa laskut maksettua...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

Aika usein.


No siinä vaiheessa sinun ehkä kannattaa miettiä uudelleen elätkö tosiaankin myös lapsillesi.
Toki, perhe tarvitsee rahaa, mutta niin tarvitsee äitiäkin...
Mutta mikäpä minä olen sanomaan... ajattelen vain "ääneen".

Kuka oikeesti uskoo, tota raha ei tee onnelliseksi läppää? Mun lapset on tasan tyytyväisempiä, kun heillä on äiti, joka ei hermoile, millä saa laskut maksettua...

Esimerkiksi minä =)
 
Nyt taas minun realistin mielipiteet, mutta jos tämä on ollut jo vuosia tiedossa, että miehesi on työnarkomaani, niin miksi olet suostunut siihen, että jäät kotiin?? Ja vielä noin monta lasta? Tuohan on oikeasti aivan kamalaa. Lähdet nyt työelämään niin saat sinäkin jotain sisältöä elämään. Muutakin kuin kodinhoidon, lapset ja miehen odottamisen kotiin. Mieskin ehkä tajuaa, että et välttämättä odotakaan pullan kanssa häntä joka ilta!!!!! Kaikkeen sitä ihmiset suostuu ja vielä omasta tahdosta
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

Aika usein.


No siinä vaiheessa sinun ehkä kannattaa miettiä uudelleen elätkö tosiaankin myös lapsillesi.
Toki, perhe tarvitsee rahaa, mutta niin tarvitsee äitiäkin...
Mutta mikäpä minä olen sanomaan... ajattelen vain "ääneen".

Kuka oikeesti uskoo, tota raha ei tee onnelliseksi läppää? Mun lapset on tasan tyytyväisempiä, kun heillä on äiti, joka ei hermoile, millä saa laskut maksettua...

Kyllä laskut varmaan pystyy hoitamaan myös ilman ylipitkiä päiviä. Tai me ainakin pystytään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Minun täytyy sanoa, että jollain lailla ymmärrän myös miehesi idean tuossa teidän kuviossa.
Hän on yrittäjä alalla jossa on kilpailua, jos et saa sovitussa ajassa töitäsi valmiiksi niin siitä menee maine joka tarkoittaa, että voit menettää seuraavan projektin. Se tarkoittaa yrityksen menetystä ja taloudellista turvattomuutta.

Hän luottaa siihen, että hoidat lapset ja kodin ja hän tuo leivän pöytään, (todella vanhanaikainen ajattelutapa, mutta näin ymmärsin asian olevan) hän tuntee omaksi panoksekseen parisuhteeseenne sen, että teiltä ei puutu mitään taloudellisesti ja kyllä hän varmasti joskus on kotonakin.

Sinun pitäisi selittää miehellesi, että miltä sinusta tuntuu. Et saa suoraan vaatia töiden vähentämistä, koska työ on hänelle tärkeä osa elämää ja firma on "yksi lapsista". Kerrot miten lapset ikävöi häntä ja miten sinä ikävöit. Tunnet miehesi parhaiten ja tiedät mistä naruista vetää, mutta idea on se, että töiden vähentämisen pitää olla hänen ideansa, koska hän osaa ainoana teistä vähentää ne firmaa riskeeraamatta.

Jos otat eron niin sitten vasta oletkin yksin. Nyt sinulla on tukena mies, joka kylläkin tekee pitkää päivää, mutta varmasti on ainakin puhelimen päässä kun tarvitset mielipidettä tai apua.
Kerrot, että olet väsynyt arjen pyörittämiseen yksin.
Laita silmät kiinni ja kuvittele, että olet eronnut. Mitä tekisit huomenna erilista kuin nyt aviovaimona? Miten arki muuttuisi paremmaksi ja helpommaksi.

No eipähän tarviis aina odottaa eikä selitellä joka päivä lapsille sitä miksi isä ei tänänkään iltana tule kotiin siihen aikaan kun lapset olisi vielä hereillä.
Kyllä minä olen omista ja lasten tunteista miehelle puhunut ja lapset kertoneet itsekin. Siitä seuraa noin kolmen päivän "täydellinen isä" päivät ja taas palataan entiseen.
Minä haluan ja varmasti lapsetkin, mieluummin isän/miehen joka on läsnä kuin taloudellisen turvan. Vähemmälläkin toimeen tultais rahan puolesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jos otat eron niin sitten vasta oletkin yksin. Nyt sinulla on tukena mies, joka kylläkin tekee pitkää päivää, mutta varmasti on ainakin puhelimen päässä kun tarvitset mielipidettä tai apua.
Kerrot, että olet väsynyt arjen pyörittämiseen yksin.
Laita silmät kiinni ja kuvittele, että olet eronnut. Mitä tekisit huomenna erilista kuin nyt aviovaimona? Miten arki muuttuisi paremmaksi ja helpommaksi.

No eipähän tarviis aina odottaa eikä selitellä joka päivä lapsille sitä miksi isä ei tänänkään iltana tule kotiin siihen aikaan kun lapset olisi vielä hereillä.
Kyllä minä olen omista ja lasten tunteista miehelle puhunut ja lapset kertoneet itsekin. Siitä seuraa noin kolmen päivän "täydellinen isä" päivät ja taas palataan entiseen.
Minä haluan ja varmasti lapsetkin, mieluummin isän/miehen joka on läsnä kuin taloudellisen turvan. Vähemmälläkin toimeen tultais rahan puolesta.

MUTTA mitä haluaa mies??? Mainetta ja kunniaa ja voi että sitä ylpeää naamaa kun joku miestä kehuu miten hän pystyy suurperheen isänä tekemään tuollaista työtä :o
PAH!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja asiat tärkeysjärjestykseen:
Oi, kuulostaapa ikävältä tilanteelta :( Mä olen jo siitä ihan raivona, jos mies tekee parina iltana viikossa ylitöitä eikä ehdi viideksi päivällispöytään. En vaan käsitä, mitä ihmeen merkitystä sillä työllä ja rahalla on, jos ei ole aikaa perheelle. Sano miehelles ettet sä tarvitse mitään hienoa autoa tai uusia vaatteita vaan arkista läsnäoloa, läheisyyttä, seksiä...Ja että lapset tarvitsevat isän. Jos et pysty sanomaan, niin näytä tämä ketju ukollesi.

Kyllä pystyn sanomaan ja olen sanonutkin. Siitä ei vaan ole ollut näköjään mitään hyötyä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Mutta meneekö se kaiken muun edelle?

Aika usein.


No siinä vaiheessa sinun ehkä kannattaa miettiä uudelleen elätkö tosiaankin myös lapsillesi.
Toki, perhe tarvitsee rahaa, mutta niin tarvitsee äitiäkin...
Mutta mikäpä minä olen sanomaan... ajattelen vain "ääneen".

Kuka oikeesti uskoo, tota raha ei tee onnelliseksi läppää? Mun lapset on tasan tyytyväisempiä, kun heillä on äiti, joka ei hermoile, millä saa laskut maksettua...

Esimerkiksi minä =)

Minä myös!! Mieluummin nipistää menoista mutta vanhempien läsnäolosta lapsilleen ei pitäis kenenkään juurikaan nipistää. Se on sitä mitä ei voi rahassa mitata!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
Nyt taas minun realistin mielipiteet, mutta jos tämä on ollut jo vuosia tiedossa, että miehesi on työnarkomaani, niin miksi olet suostunut siihen, että jäät kotiin?? Ja vielä noin monta lasta? Tuohan on oikeasti aivan kamalaa. Lähdet nyt työelämään niin saat sinäkin jotain sisältöä elämään. Muutakin kuin kodinhoidon, lapset ja miehen odottamisen kotiin. Mieskin ehkä tajuaa, että et välttämättä odotakaan pullan kanssa häntä joka ilta!!!!! Kaikkeen sitä ihmiset suostuu ja vielä omasta tahdosta

En todellakaan lähde töihin! Tämä on ollut yhteinen päätös miehen kanssa että minä hoidan kotia ja lapsia, MUTTA se ei tarkoittanut että hoidat ja kasvatan lapset koko ajan yksin. Kodin voin hoitaa, mutta lapset tarvitsee isäänsä!
Lasten lukumäärä ei kuulu tähän asiaan. Ihan sama montako lasta on, mutta yksikin kärsii jos ei juurikaan isäänsä näe.
Minulla on elämässä varmasti paljon enemmän sisältöä kuin miehellä. Miehellä on työ, minulla lapset, koti, ystävät, sukulaiset ja harrastukseni.
Ja voin kertoa etten miestä odota pullien kanssa ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Minun täytyy sanoa, että jollain lailla ymmärrän myös miehesi idean tuossa teidän kuviossa.
Hän on yrittäjä alalla jossa on kilpailua, jos et saa sovitussa ajassa töitäsi valmiiksi niin siitä menee maine joka tarkoittaa, että voit menettää seuraavan projektin. Se tarkoittaa yrityksen menetystä ja taloudellista turvattomuutta.

Hän luottaa siihen, että hoidat lapset ja kodin ja hän tuo leivän pöytään, (todella vanhanaikainen ajattelutapa, mutta näin ymmärsin asian olevan) hän tuntee omaksi panoksekseen parisuhteeseenne sen, että teiltä ei puutu mitään taloudellisesti ja kyllä hän varmasti joskus on kotonakin.

Sinun pitäisi selittää miehellesi, että miltä sinusta tuntuu. Et saa suoraan vaatia töiden vähentämistä, koska työ on hänelle tärkeä osa elämää ja firma on "yksi lapsista". Kerrot miten lapset ikävöi häntä ja miten sinä ikävöit. Tunnet miehesi parhaiten ja tiedät mistä naruista vetää, mutta idea on se, että töiden vähentämisen pitää olla hänen ideansa, koska hän osaa ainoana teistä vähentää ne firmaa riskeeraamatta.

Jos otat eron niin sitten vasta oletkin yksin. Nyt sinulla on tukena mies, joka kylläkin tekee pitkää päivää, mutta varmasti on ainakin puhelimen päässä kun tarvitset mielipidettä tai apua.
Kerrot, että olet väsynyt arjen pyörittämiseen yksin.
Laita silmät kiinni ja kuvittele, että olet eronnut. Mitä tekisit huomenna erilista kuin nyt aviovaimona? Miten arki muuttuisi paremmaksi ja helpommaksi.

No eipähän tarviis aina odottaa eikä selitellä joka päivä lapsille sitä miksi isä ei tänänkään iltana tule kotiin siihen aikaan kun lapset olisi vielä hereillä.
Kyllä minä olen omista ja lasten tunteista miehelle puhunut ja lapset kertoneet itsekin. Siitä seuraa noin kolmen päivän "täydellinen isä" päivät ja taas palataan entiseen.
Minä haluan ja varmasti lapsetkin, mieluummin isän/miehen joka on läsnä kuin taloudellisen turvan. Vähemmälläkin toimeen tultais rahan puolesta.


Minkä ikäisiä lapsia teillä on.
Mitä jos tekisit niin lasten kohdalla, että ainakin vanhemmille kertoisit, että isi ei arkisin ole kotona kun he menevät nukkumaan. Jos kerran isi ei ehdi aina kotiin, niin eikö lapsille voi tehdä sellaiset pelisäännöt, että äiti on läsnä iltaisin ja isi joskus ehtii illalla kotiin, mutta ei aina.
Tällöin lapset ilahtuvat kun isi tulee kotiin, mutta jää se "milloin isi tulee odottelu pois".
Sinuna en myöskään odottelisi ja soittaisi perään. Jos miehellä menee myöhään, niin laita jääkaappiin iltapala ja lappu keittiön pöydälle, jossa kerrot, että iltapala on jääkaapissa, rakastat häntä, hyvää yötä, nähdään huomenna.

Näissä ohjeissa on se idea, että saat oman elämän syrjästä kiinni. Sinun täytyy tehdä rutiinit (nukkuma-aika ja herääminen) ja elää niiden mukaan.
Miehelläsi on liukuva työaika, mutta sinulla ei.
Elätte perheenä ja mies tulee siinä sivussa. Kun tätä on aikansa jatkunut luulisi miehen rupeavan tajuamaan, että on jäämässä paitsioon perheessä ja ryhdistäytyvän.
Olet halunnut seitsemän lasta miehen kanssa joka ei ole koskaan kotona. Tiesit tämän jo ennen lapsia, joten sinun pitää nyt elää kuten suunnittelit eläväsi ennen raskauksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pömppiäisten äiti:
Ihan OT, mutta minustakin laman merkit ovat tässä nyt käsillä. Ihmiset velkaantuvat, asuntojen hinnat ovat hurjia, luksusta halutaan kotiin ja arkeen, uusia kauppakeskuksia nousee kuin sieniä sateella Pieksämäen Ideaparkista lähtien... Ex-kotipaikkakunnallani (sijaitsee Lapin läänissä) menee nyt lujaa: väkiluku pitkästä aikaa nousussa, kaivoksia suunnitellaan, matkailuun satsataan. Juuri kuin 80-luvulla. :whistle:

Ja aiheeseen: minusta on kivaa, kun mies usein tulee kotiin viideltä. Mutta ylityötkin ovat ihan jees, kun kerran lapset ja vaimokin saavat pötyä pöytään. Parempihan se on töissä olla kuin vaikka baarissa ja vieraissa naisissa. Ymmärrän ap:n pointin kuitenkin täysin.


Euro on kuitenki valuuttana niin vahvalla pohjalla, että samallaista lamaa ei tule kuin 90-luvun taitteessa markka-aikaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:


Minkä ikäisiä lapsia teillä on.
Mitä jos tekisit niin lasten kohdalla, että ainakin vanhemmille kertoisit, että isi ei arkisin ole kotona kun he menevät nukkumaan. Jos kerran isi ei ehdi aina kotiin, niin eikö lapsille voi tehdä sellaiset pelisäännöt, että äiti on läsnä iltaisin ja isi joskus ehtii illalla kotiin, mutta ei aina.
Tällöin lapset ilahtuvat kun isi tulee kotiin, mutta jää se "milloin isi tulee odottelu pois".
Sinuna en myöskään odottelisi ja soittaisi perään. Jos miehellä menee myöhään, niin laita jääkaappiin iltapala ja lappu keittiön pöydälle, jossa kerrot, että iltapala on jääkaapissa, rakastat häntä, hyvää yötä, nähdään huomenna.

Näissä ohjeissa on se idea, että saat oman elämän syrjästä kiinni. Sinun täytyy tehdä rutiinit (nukkuma-aika ja herääminen) ja elää niiden mukaan.
Miehelläsi on liukuva työaika, mutta sinulla ei.
Elätte perheenä ja mies tulee siinä sivussa. Kun tätä on aikansa jatkunut luulisi miehen rupeavan tajuamaan, että on jäämässä paitsioon perheessä ja ryhdistäytyvän.
Olet halunnut seitsemän lasta miehen kanssa joka ei ole koskaan kotona. Tiesit tämän jo ennen lapsia, joten sinun pitää nyt elää kuten suunnittelit eläväsi ennen raskauksia.

Olenhan minä sanonutkin lapsille että ei odoteta isiä vaan ilahdutaan jos sattuukin tulemaan kotiin ennen kuin nukutaan, mutta minkäs minä sille voin kun lapset odottaa. Sit niitä "kun kaveritkin tekee isänsä kanssa sitä ja tätä ja tuota, miks ei meidän isi ole koskaan kotona että voitais tehdä sitä ja tätä ja tuota".
Et usko miten tuollainen sattuu mun sydämeen :(
Kyllä minä olen elämässä kiinni ja elänkin 90 prosenttisesti täysillä. Se 10% on se mies. Minulla on rytmit ja rutiinit.
Enkä muuten tiennyt tällaisesta ennen lapsia. En todellakaan olisi halunnut asettaa lapsiani tällaiselle.

"Jos miehellä menee myöhään, niin laita jääkaappiin iltapala ja lappu keittiön pöydälle, jossa kerrot, että iltapala on jääkaapissa, rakastat häntä, hyvää yötä, nähdään huomenna."
:o Kyllä saa ruokansa jostain muualta hakea tai itse laittaa, minä en ruokia laittele sille joka ei ruoka-aikana ole paikalla. Sen tietää myös lapset.
 
Et laittele ruokia, vaadit, että mies olisi paikalla.. Tuskin sait kaikkia 7 lasta kerralla, eli jos olet sitä mieltä, ettet olisi tälläiseen suostunut, niin onhan ne merkit jossain vaiheessa tulleet esiin..
Vaaditko sinä tavallaan liikaa? Jos mies olisi enemmän kotona, mikä olisi sitten huonosti?
Suo anteeksi, kun minä en näe tässä ongelmaa.
Miehesi on yrittäjä, joka ottaa työnsä vakavasti, pitää huolen perheestään, teiltä ei puutu taloudellisesti mitään, on autot ja talot. Tuollaisia miehiä ei ole läheskään kaikilla täällä, ja moni vaihtaisi osia kanssasi.
Tuo lähes 100km on pitkä matka, varsinkin jos tekee pitkää päivää, on kohtuutonta vaatia, että mies ajaa pariksi tunniksi kotiin nukkumaan.
Ok, se on totta, että lapset taatustu kaipaavat isäänsä, ja tarvitsisivat hänen läsnäoloaan enemmän.- Et kyllä kertonut miehesi lomista, onko niitä, kuinka usein, miten pitkiä ja mitä silloin teette, eli korvaako laatu määrän?
Muuttuuko miehesi työpaikka, siis paikkakunta usein, vai onko se aina siellä samalla suunnalla? Silloin kannattaisi muuttaa miehen perässä?
Mutta ajatteleppa nyt, jos otat eron, eivät lapset oletettavasti näe isää tätäkään vähää, sinun taloudellinen hyvinvointisi romahtaa ja olet todellakin yksin. Sitäkö sitten oikeasti haluat? Elätte nyt niitä ruuhkavuosia, sinulla vastuu kodista, hänellä työstä ja elannostanne. Toki myös jos menet itsekkin töihin, tilanne muuttuu, ja silloin saattaa teillä nämä roolijaot mennä myös jakoon, tasapuolisemmiksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
[

Mistä sä olet saannut päähäsi, että LAMA tulee? Mitään merkkejä ei ole.

Usan pankkihommat, EI voi olla vaikuttamatta Euroopan ja samalla Suomen talouteen.

Ja lisäksi talouden ylikuumeneminen (= kysyntää enemmän kuin tarjontaa) johti esim. ruoan hinnan nousuun, joka taas kiihdytti osaltaan inflaatiota (=kuluttajahintojen nousua). Jokainenhan tietää, että inflaatiota seuraa aina lama, yleensä seitsemän vuoden sykleissä. Joten kyllä, lama on tulossa. Toivottavasti ei kuitenkaan yhtä pahana kuin sen omasta lapsuudestani muistan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mm:
Et laittele ruokia, vaadit, että mies olisi paikalla.. Tuskin sait kaikkia 7 lasta kerralla, eli jos olet sitä mieltä, ettet olisi tälläiseen suostunut, niin onhan ne merkit jossain vaiheessa tulleet esiin..
Vaaditko sinä tavallaan liikaa? Jos mies olisi enemmän kotona, mikä olisi sitten huonosti?
Suo anteeksi, kun minä en näe tässä ongelmaa.
Miehesi on yrittäjä, joka ottaa työnsä vakavasti, pitää huolen perheestään, teiltä ei puutu taloudellisesti mitään, on autot ja talot. Tuollaisia miehiä ei ole läheskään kaikilla täällä, ja moni vaihtaisi osia kanssasi.
Tuo lähes 100km on pitkä matka, varsinkin jos tekee pitkää päivää, on kohtuutonta vaatia, että mies ajaa pariksi tunniksi kotiin nukkumaan.
Ok, se on totta, että lapset taatustu kaipaavat isäänsä, ja tarvitsisivat hänen läsnäoloaan enemmän.- Et kyllä kertonut miehesi lomista, onko niitä, kuinka usein, miten pitkiä ja mitä silloin teette, eli korvaako laatu määrän?
Muuttuuko miehesi työpaikka, siis paikkakunta usein, vai onko se aina siellä samalla suunnalla? Silloin kannattaisi muuttaa miehen perässä?
Mutta ajatteleppa nyt, jos otat eron, eivät lapset oletettavasti näe isää tätäkään vähää, sinun taloudellinen hyvinvointisi romahtaa ja olet todellakin yksin. Sitäkö sitten oikeasti haluat? Elätte nyt niitä ruuhkavuosia, sinulla vastuu kodista, hänellä työstä ja elannostanne. Toki myös jos menet itsekkin töihin, tilanne muuttuu, ja silloin saattaa teillä nämä roolijaot mennä myös jakoon, tasapuolisemmiksi?

Just. No ensinnäkin voi taata että tasapuoliseksi ei hommat menisi JOS minä menisin töihin. Saisin vain lisää töitä palkkatyöstä, kotona odottaisi tämä kaikki muu MINUA.
Miehen työn perässä ei kannata muuttaa koska se vaihtelee.

Eli sun mielestä ei ole ongelmaa jos mies sentään palkasta jotain perheelleen antaa??? Ja siinä se kaikki mistä voi päätellä että mies todellakin kuuluu talouteen??

Lomat on kesällä viikko kotona, MUTTA puhelimessa päivästä aina ainakin nelisen tuntia + sähköpostin kimpussa ja jouluna neljä päivää.

 

Yhteistyössä