U
Unhappy
Vieras
Tuo mitätöinti on kyllä tuttua... mutta tiedän että mulla on muutenkin huono itsetunto ja olen ajatellut että olen vain niin herkkänahkainen 
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Tuo mitätöinti on kyllä tuttua... mutta tiedän että mulla on muutenkin huono itsetunto ja olen ajatellut että olen vain niin herkkänahkainen![]()
Siksi suhteesta pitää päästä heti pois, koska itsetunto huononee koko ajan ja sitten johonkin terapiaan, ettei tilanne toistu.Tuo mitätöinti on kyllä tuttua... mutta tiedän että mulla on muutenkin huono itsetunto ja olen ajatellut että olen vain niin herkkänahkainen![]()
Ei, ei, ei, ei!!! Jos sulla on huono itsetunto, niin sä olet miehelle vain helppo uhri. Se näkee, että olet helposti alistettavissa. Lähde tuosta suhteesta oikeasti NIIN PIAN KUIN MAHDOLLISTA, ennen kuin mies tuhoaa senkin vähän mitä itsetunnostasi on vielä jäljellä!! Yksikään ihminen ei ansaitse tuollaista suhdetta!!
Tuo mitätöinti on kyllä tuttua... mutta tiedän että mulla on muutenkin huono itsetunto ja olen ajatellut että olen vain niin herkkänahkainen![]()
Mutta teillähän on vain minun käsitykseni tästä suhteesta.. miten sen silloin voi noin lopullisesti tuomita? Enkä puolustelenyt ketään... oli mieheni narsisti tai ei, en ole onnellinen (joskus tässä suhteessa olin, hyvinkin). Mutta väkisinkin sitä miettii, että riitelyyn tarvitaan aina kaksi ja että olenko itse tehnyt kaikkeni suhteen toimimiseksi?? Osaan olla ärsyttävä ja itsekäs -> tiedän, ettei olisi minustakaan kivaa, jos toinen on aina töissä tai harrastuksissa. Harrastukseni vievät nimittäin jopa 8-10 tuntia viikossa... MUTTA olen yrittänyt rukkailla työvuorojani vähän toisen mukaan (hänellä kun ei siihen ole mahdollisuutta) ja ajoittaa harrastukseni siihen kun hän on itse töissä ja itselläni vapaata esim. arkiviikolla. Tässä olen mielestäni onnistunut hyvin.
Oletko siis valehdellut meille? Jos kertomasi tapahtumat ovat totta, ei mikään mitä olet ehkä unohtanut kertomatta kumoa niitä.Mutta teillähän on vain minun käsitykseni tästä suhteesta.. miten sen silloin voi noin lopullisesti tuomita?
Alkuperäinen kirjoittaja Lähde jo;27679120:Ok, oletetaan että näin on, ja miehesi sen tietää. Miten rakastava kumppani käyttäytyisi? Syyttäisi sinua siitä herkkänahkaisuudesta ja tekisi kaikkensa että itsetuntosi huononee entisestään, niinkuin mies nyt tekee?
Huono itsetunto tai herkkyys ei missään nimessä ole hyvä syy käyttäytyä sinua kohtaan huonosti, vaan päinvastoin toisen herkkyys pitäisi ottaa huomioon ja pyrkiä VAHVISTAMAAN toista, ei niin että lyödään lyötyä.
Muutes, tuo "sinä vain olet niin herkkänahkainen" on myös hyvin tyypillinen narsistin tapa väheksyä uhrin tunteita. Muista, että tunteet ovat aina hyviä, ne kertovat sinulle milloin sinua kohdellaan huonosti. Tunteet eivät valehtele.
En uskonut saavani tällaista "puolustusta" asialleni, olen aika hämmästynyt. Ehkä en itse halua tai pysty näkemään miten asia on.
Periaatteessa eroaminen on "helppoa", asumme minun omistamassa kiinteistössä, ei minun tarvitse mihinkään lähteä...
Mutta teillähän on vain minun käsitykseni tästä suhteesta.. miten sen silloin voi noin lopullisesti tuomita? Enkä puolustelenyt ketään... oli mieheni narsisti tai ei, en ole onnellinen (joskus tässä suhteessa olin, hyvinkin). Mutta väkisinkin sitä miettii, että riitelyyn tarvitaan aina kaksi ja että olenko itse tehnyt kaikkeni suhteen toimimiseksi?? Osaan olla ärsyttävä ja itsekäs -> tiedän, ettei olisi minustakaan kivaa, jos toinen on aina töissä tai harrastuksissa. Harrastukseni vievät nimittäin jopa 8-10 tuntia viikossa... MUTTA olen yrittänyt rukkailla työvuorojani vähän toisen mukaan (hänellä kun ei siihen ole mahdollisuutta) ja ajoittaa harrastukseni siihen kun hän on itse töissä ja itselläni vapaata esim. arkiviikolla. Tässä olen mielestäni onnistunut hyvin.
Tuskin se tästä paremmaksi muuttuu, totta... olen nyt niin pettynyt ja hämilläni kaikesta, että mun on alettava kovettamaan itseäni eroon, koska tunteita tietysti toista kohtaan on.
helpointa varmaan olisi, että pystyisi muutamassa viikossa kuolettamaan tunteensa ja sitten toinen sanoisi itse morjens, koska ei kestäisi enää minua, kun olen niin tyly, viileä ja etäinen...?
No entä sitten, vaikka johtuiskin?
Eikö se silti tarkoita, että teidän ei ole hyvä olla yhdessä?
MItä väliä sillä on kenen vika on, jos joku asia ei toimi. Silloin haetaan ratkaisu, ei syyllistä ja jos ratkaisua ei löydy, pitää muistaa huolehtia ensin itsestä ja vasta kun itse voi hyvin ruveta pelastamaan muita.