3 lasta, kaikki samaa sukupuolta

[öö..]

Juurihan oli joku fiksu tehnyt tutkimuksen, jossa selvisi että KAUNIIT NAISET SAAVAT ENEMMÄN TYTTÖJÄ. Siinä teille siis vastaus..
Kuka ihme tuollaisia tutkimuksia päästää esille. Naurettavaa..

 

[!?"]

Miltä tuntuu sisarussarjan kuopuksesta tällainen? Jos minulla olisi vaikkapa viisi isosiskoa, niin olisi kauheaa, jos saisin tietää, että mikäli se viides isosisko olisikin ollut poika, niin minua ei olisi olemassakaan. En haluaisi olla myöskään pettymys sukupuoleni vuoksi.

Kannattaa myös miettiä tätä asiaa vaikkapa Kiinan näkökulmasta, jossa on yhden lapsen politiikkaa. Siellähän tyttöä ja poikaa toivova pariskunta joutuu automaattisesti luopumaan haaveistaan saada molempia sukupuolia oleva lapsi.

Jos tätä tabuasiaa haluaa laajentaa, niin aika äkkiä tullaan siihen, että mitä muita pettymyksiä vanhemmat joutuvat lapsissaan kokemaan. Veikkaanpa, että esim. aika moni isä toivoo lapsestaan jääkiekkoilijaa ja jos lapsi ei olekaan urheilullinen, niin kyllähän siinäkin asiassa joutuu pettymään. Tai jos saa sisarussarjan jatkeeksi vihdoin kauan kaivatun poikavauvan, joka isommaksi kasvettuaan ei osoitakaan yhtään kiinnostusta eikä lahjoja sitä jääkiekkoa kohtaan, kun taas yksi isosiskoista on innostunut. Jaksaako mies niellä pettymyksensä ja olla aidosti innostunut siitä mimmilätkästä, joka ei ole lainkaan niin arvostettua kuin miesten jääkiekko.

 

[ihan sama]

Ap, yrittäisin jollain tavalla pyrkiä "kasvamaan" ja unohtamaan tuo ajatuksen kokonaan sukupuolen merkityksestä. Ymmärrän sitä hieman, jos sinulla ei esimerkiksi ole kokemusta toisesta sukupuolesta lapsina. Voisitko kuitenkin yrittää ajatella, että näet esimerkiksi kavereittesi lasten kasvua ja kehitystä toisen sukupuolen edustajina?

Itse sain jo melkein aikuisena hoitaa hyvin paljon pientä siskoani yli viiden vuoden ajan ja senkin jälkeen hän on hyvin läheinen minulle. Minulla on ollut sen jälkeen hyvin läheisiä hoitolapsia useimmiten poikia (vauvaa tai taaperoa) ja nyt oma lapseni on poika. Joskus ajattelin, että olisi kiva olla kumpaakin sukupuolta lapset, mutta nyt sillä ei ole enää mitään väliä. Jos saisin vielä kaksi poikaa, se olisi huippua tai kaksi tyttöä sekin olisi yhtä huippua tai tyttö ja poika tai vaikka vielä 3 poikaa tai tyttöä. Minulle ei siis olisi yhtään mitään väliä, että kumpaa sukupuolta tulisi, koska nauttisin jokaisesta lapsestani yhtä paljon ja uskaltaisin näyttää sen myös muille.

Jokainen lapsi olisi mahdottoman ihana yllätys ja tekisimme yhdessä kaikkea kivaa sukupuolesta riippumatta, en yrittäisi "tuputtaa" hepeneitä tytölle tai viedä balettiin, jos häntä ei kiinnosta. Minulla ei ole mitään "salaisia unelmia" lapsemme suhteen ja uskon miehelläni olevan sama juttu. Haluamme korostaa lapsen hyviä puolia ja kannustaa kaikkeen, mistä he ovat itse kiinnostuneita.

 

[ap vastailee]

Minun kohdallani ei ole pelkästään kyse siitä että pitäisi saada tiettyjä juttuja harrastaa sen lapsen kanssa joka on sitä toista sukupuolta tai että neljäs lapsi halutaan vain sen vuoksi että kokeillaan onneamme. Ei missään nimessä. Toivon olevani kypsempi kuin tuo ajattelumaailma.
Mutta ilmeisesti on yleisesti tuomittavaa haluta molempia sukupuolia? Siis jos sinulla on jo esim. kaksi tyttöä...niin jos tekee kolmannen se on siis pojan tavoittelua eikä niinkään kolmannen lapsen haluamista?

Meillä on kolme lasta ja ne on "tehty" siksi että olemme halunneet kolme lasta. Neljättä ei missään nimessä tehdä siksi että kokeilemme onneamme...vaan haluamme neljä lasta. Onko tässä nyt jotain pahaa sitten. Ilmeisesti ihmiset tulevat ajattelemaan että teimme neljännen kun toivoimme sitä toista sukupuolta? Hassua ja niin typerää.

Avasin tämän keskustelun siksi että kolmen lapsen äitinä huomaan miettiväni usein sitä minkälaista elämä olisi jos lapsia olisi kumpaakin sukupuolta. Toki tämä on älyttömän kätevää näinkin kun vaatteita ei ole tarvinnut ostella..ei kenkiä eikä muutakaan. Kun jo ostetut käy kaikille. Toki jokainen lapsemme on saanut myös uusia vaatteita...eikä pelkästään kierrätettyjä.

Meidän perheessämme ei lapsia laiteta harrastamaan juttuja joista vanhemmat pitää...jokainen saa suuntautua omiin juttuihinsa ja kyllä sen näkee jo nuorena mihin lapsella kiinnostusta ja rahkeita riittää...kaikkea saa kokeilla ja etsiä omaa paikkaansa. Tietenkään emme aloita uusia juttuja joka syksy ja osta kamppeita vaan käymme katsomassa ja kokeilemassa ja jos lasta ei kiinnosta emme pakota. Kyllä vanhemmilla pitää olla sen verran hyvä itsetunto ettei laita lasta tekemään juttuja joita itse haluaisi tehdä. Lapsille pitää antaa tilaa kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa kodissa.

Tämän keskustelun aloituksen ei ollut tarkoitus laittaa perheitä tai lapsia kategorioihin...vaan käsitellä sitä tosiasiaa että haluaa lapsia ja kumpaakin sukupuolta. Mielestäni tässä ei ole mitään pahaa ja asiasta on hyvä keskustella. Olen usein sanonut että olisi kiva jos olisi kumpaakin sukupuolta noissa omissa lapsissa mutta se ei silti vähennä rakkauttani näitä lapsiani kohtaan yhtään. He ovat minulle tärkein juttu maailmassa. Niinkuin meidän perhe yleensäkin. Jos joskus saisimme sitä toista sukupuolta ei se tarkoita sitä että elämä siitä muuttuu ja sen jälkeen kaikki on pelkkää juhlaa ja se lapsi saa kaiken periksi on on se ihana, rakas ja toivottu. Höpö höpö tollasille puheille. Saman kasvatuksen ja rajat se hänkin tulisi kokemaan...kuin kaikki muutkin.

 

[No niinpä]

Kyllä minä ainakin avoimesti myönnän, että kahden pojan jälkeen kovasti toivoin tyttöä (tyttö tuli) samalla tietäen ihan varmasti, että aivan yhtä rakas olisi ollut kolmas poikakin.

 

[Brownies]

Meillä on 3 tyttöä ja kyllä mua hiukan harmittaa se ettei ole yhtään poikaa. Tyttöni ovat rakkaita enkä vaihtaisi yhteenkään poikaan mutta olisi mukava saada kokea se pojankin äitinä oleminen. Me mietitään neljättä ja kovasti toivomme että se olisi sitten eri "merkkiä". Mutta toki otamme vastaan neljännen tytönkin jos niikseen tulee!

 

[T_2]

Kyllä minäkin haluaisin molempia sukupuolia, ja myönnän myös, että jos seuraava onkin taas poika, niin olen kyllä hieman pettynyt. Ihan kauheaa ajatella näin, mutta niin se vaan on. Mutta rakastan varmasti toista ja mahdollisesti kolmattakin poikaa aivan yhtä paljon, mutta haluaisin vaan niin kovasti kokea myös tytön. En usko että musta mitenkään katkera tulisi tms. mutta kyllä hieman kadehtien katsoisin muiden äiti-tytär suhteita. Poikien kanssa voi harrastaa ja tehdä juttuja aivan yhtä hyvin, mutta faktahan se on, että tytöt ja pojat ovat erilaisia, tytön kanssa voisi tehdä äiti-tytär -juttuja. Ja ostella niitä ihania tyttöjen vaatteita No, katsotaan kuin käy, yritän päästä pois tällaisesta ajattelutavasta, etten joudu pettymään jos tuleekin toinen poika. Mutta kyllä mekin halutaan nimenomaan 2 tai 3 LASTA, ei niitä sukupuolen perusteella lähdetä tekemällä tekemään.

 

[sitten voi mennä näinkin]

Ja sitten pamahtaakin se tyttö, joka on täysin vääränlainen Oma äitini tekee niitä tyttöjen juttuja miniänsä kanssa ja minun kanssa on välit melkein poikki johtuen juuri tuosta koko nuoruuden kestäneestä äitini syyllistämisestä ym. kun en ole sellainen kuin pitää.

Eli ottakaa vielä sekin mahdollisuus huomioon, että se kauan toivottu tyttö/poika voikin olla täysin erilainen kuin toivotte

 

[Kummia]

Musta kuulosti kohtalaisen häiriintyneeltä, kun Sirpa Selänne, jossain lehdessä hehkutti, miten kolmen pojan jälkeen hän sai "itselleen kaveriksi" tytön. Siis aikuinen nainen hakee lapsestaan _kaveria_??? Jotenkin tuli mieleen, että jaaha, taitaa äiti usuttaa tytön vaikka väkisin "tyttöjen juttuihin", että varmasti saa kaveerata riittävästi, vaikka tyttö voisi haluta vaikka pelata lätkää.

Toinen juttu mitä mietin liittyen tohon, että lapset syntyvät samoihin aikoihin: voihan olla, että vanhempien hedelmällisyydessä on vaihteluja vuodenkierron mukaan ja jotkut esim. ovat hedelmällisimmillään aina samaan aikaan vuodesta -> lapset saavat alkunsa samoihin aikoihin ja näin ollen syntyvätkin lähikuukausina.

 

[erilainen näkökulma]

Mieheni on itse kolmen sisaren jälkeen saatu kauan odotettu poika, jota on juhlittu ihan toisella tavalla kuin aiempia "vain" tyttöjä. Mieheni koki itsensä erilaiseksi ja hän kokee edelleen jäävänsä siskojensa ulkopuolelle. Vaikka siis vanhemmat olivat riemuissaan kaivatusta pojasta, niin itse lapselle voi olla kova paikka, kun ei olekaan samanlainen kuin muut lapset ja kokee jäävänsä ryhmän ulkopuolelle.

Itselläni on vain yksi sisko ja olemme äärimmäiset läheiset toisillemme. En usko, että olisin välttämättä veljen kanssa niin läheinen, sillä siskon kanssa ollaan puitu esim. raskauksia, eroja, siskon kätkytkuolema, minun tuulimunaraskaus, ehkäisyongelmia yms. naisten asioita keskenämme. Siskoni on paras ystäväni ja sellainen tuki ja turva, johon luotan varauksetta. Siksi minusta on hirveän sääli, että mieheni ei ole päässyt kokemaan sellaista sisarusrakkautta, tukea ja ystävyyttä, mitä sisaruussuhteet parhaimmillaan ovat. Tietysti vanhemmilla on tässä myös iso merkitys, että osaavat kohdella lapsia tasapuolisesti ja toimia sopivassa määrin erotuomarina niin, että lapset oppivat eri ikäkausina kommunikoimaan, selvittämään riitansa, leikkimään kompromisseja tehden jne.

 

[äiti ja tytöt]

Juurihan oli joku fiksu tehnyt tutkimuksen, jossa selvisi että KAUNIIT NAISET SAAVAT ENEMMÄN TYTTÖJÄ. Siinä teille siis vastaus..
Kuka ihme tuollaisia tutkimuksia päästää esille. Naurettavaa..

Vai onkohan niin että tyttöjen saaminen vaikuttaa äidinkin tyyliin.

Itse olen poikaperheen ainoa tyttö ja olen ollut aina sporttinen, kieltäynyt hameista ja hepeneistä ym. Mutta nyt olen kahden tytön äiti ja olen itsekkin ruvennut käyttämään vaaleanpunaista, sekä kodin sisustuksessa että omassa pukeutumisessa. On aika ihanaa olla nainen. Jos meillä olisi 2 poikaa niin tod.näk. omakin tyyli olisi maskuliinisempi.

 

[sisko ja veli]

Mulla on itsellä sekä sisko että veli, enkä ole siskon kanssa juurikaan läheisempi. tai ehkä siinä mielessä että asutaan samalla paikakkunnalla ja nähdään usein, kun taas veljen kanssa ei. Ja tiedän paljon sellaisia siskoja ja veljiä, jotka ovat toisilleen todella tärkeitä eli ei se sukupuoli katso sitä miten läheiseksi tulee.

 

[Minnie71]

Oli pakko laittaa myös viestiä tähän ketjuun. Minulla on 3 poikaa, isot ikäerot koska en tule raskaaksi helpolla. Kaikkia rakastan todella paljon, mutta kyllä minulla kirpaisee syvältä että tyttöä en ole saanut. Tästä viimeisestä toivoin tyttöä kovasti ja kun selvisi että poika tulee niin kyllä minulta itku tuli. Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta jokaisellahan meillä on omat toiveemme ja halumme eikä kukaan niitä voi moittia! Ei kukaan vanhempi kuitenkaan omaansa pois antaisi vaikka tulisi 10 samaa sukupuolta olevaa lasta, eihän se lapsen vika ole! Ehkä teemme vielä neljännen ihan vain sen vuoksi, että josko sieltä tyttö tulisi. Miehellä on kuitenkin myös yksi sisko eli mahiksia voisi olla .

 

[manni1]

meillä myös kolme poikaa. Kolmannen kohdalla itkin ihan kauheasti kun kuulin, että poika on tulossa TAAS. Minä olen itseasiassa toivonut tyttöä joka kerta kun olen ollut raskaana. No ihania ovat nämä poikani ja yhtään enempää en voisi lapsiani rakastaa. olisivat sitten mitä merkkiä tahansa. Neljättä haaveilen, josko saisin vielä yhden mahdollisuuden saada tytön. Poika se varmaankin olisi, muta olisipa ainakin kaikkemme yritetty.