Äiti ei ehdi pitää äitiyslomaa

[Kotona Kirves Kädessä]

No esim. isän kanssa ja mä nyt puhun ihan satunnaisista poissaoloista, en työhön menosta.

Mä tarkotin et sen artikkelin vauvan....

 

[NeitiNasu]

No ei kenenkään normaalin elämä lopu lapsen saantiin. Mutta kyse nyt on vaan siitä, että se lapsi kaipaa äitiään ja sitä läheisyyttä. Vaikka hoitaja olisi luotettava ja turvallinen, mun mielipide on se, että pienen lapsen paikka on äidin luona.

Mitenhän sen lapsen hoito sitten on järjestetty?

No esim. isän kanssa ja mä nyt puhun ihan satunnaisista poissaoloista, en työhön menosta.

Eikö se satunnainen poissaolo voi olla myös työssä oloa?

Oikein kokopäivä duuni on sitten asia erikseen.

Ja toki, voihan olla niin että rahaa on pakko saada, ja sitä varten on tehtävä työtä.

No, mitä tätä spekuloimaan, pitäisi olla kyseessä oleva ihminen meille kertomassa.

 

[Salama McQueen]

No mun mielestä tää keskustelu ei ole arvostelua, vaan ajatusten vaihtoa. Kukin tyylillään. Mä en ainakaan arvostele ko. äidin valintaa, hänen asiansa, mutta kyllä sitä asiasta mielipiteensä sanoa saa.

Mutta onneksi ei ole pakko sanoa =) Olen siinä samaa mieltä, että tähän asti tämä on ollutkin ihan asiallinen ketju.

Ei ole pakko, mutta saa sanoa. Aina saa asiallisesti sanoa mielipiteensä! Sanothan sinäkin siitä, ettet tahdo tällaista kommentoitavan.

 

[fanta]

Ei ole pakko, mutta saa sanoa. Aina saa asiallisesti sanoa mielipiteensä! Sanothan sinäkin siitä, ettet tahdo tällaista kommentoitavan.

En minä mielestäni niin sanonut, vaan että en itse tahdo kommentoida =)

 

[Salama McQueen]

No ei kenenkään normaalin elämä lopu lapsen saantiin. Mutta kyse nyt on vaan siitä, että se lapsi kaipaa äitiään ja sitä läheisyyttä. Vaikka hoitaja olisi luotettava ja turvallinen, mun mielipide on se, että pienen lapsen paikka on äidin luona.

Mitenhän sen lapsen hoito sitten on järjestetty?

No esim. isän kanssa ja mä nyt puhun ihan satunnaisista poissaoloista, en työhön menosta.

Eikö se satunnainen poissaolo voi olla myös työssä oloa?

Oikein kokopäivä duuni on sitten asia erikseen.

Ja toki, voihan olla niin että rahaa on pakko saada, ja sitä varten on tehtävä työtä.

No, mitä tätä spekuloimaan, pitäisi olla kyseessä oleva ihminen meille kertomassa.

Kuten jo aiemmin sanoin, en ole artikkelia itsekään lukenut. Ja kokopäiväduuni vastasyntyneen äidiltä on hmmm- vastuutonta. Tottakai kaikille "sallitaan" satunnaisesti poissaoloja vauvan luota (oli se sitten lenkillä käyntiä tai työtä), mutta joku 6-8 tunnin työpäivä saa mut ainakin säälimään sitä vaavia...

 

[Salama McQueen]

Ei ole pakko, mutta saa sanoa. Aina saa asiallisesti sanoa mielipiteensä! Sanothan sinäkin siitä, ettet tahdo tällaista kommentoitavan.

En minä mielestäni niin sanonut, vaan että en itse tahdo kommentoida =)

Miksi sitä ei voisi asiallisesti ääneen sanoa? Tää palsta on ajatusten vaihtoa! Yhtä lailla sitä voi kommentoida jonkun tapaa tehdä vaikka jauhelihakastiketta, ei tämä sen kummoisempi asia ole, jos kommenttien sävy on asiallinen eikä tuomitseva.

 

[fanta]

Ei ole pakko, mutta saa sanoa. Aina saa asiallisesti sanoa mielipiteensä! Sanothan sinäkin siitä, ettet tahdo tällaista kommentoitavan.

En minä mielestäni niin sanonut, vaan että en itse tahdo kommentoida =)

Miksi sitä ei voisi asiallisesti ääneen sanoa? Tää palsta on ajatusten vaihtoa! Yhtä lailla sitä voi kommentoida jonkun tapaa tehdä vaikka jauhelihakastiketta, ei tämä sen kummoisempi asia ole, jos kommenttien sävy on asiallinen eikä tuomitseva.

Onhan se noinkin. usein se sävy vaan on kaikkea muuta. Ei tosin tässä ketjussa, vielä ainakaan =)

 

[NeitiNasu]

No ei kenenkään normaalin elämä lopu lapsen saantiin. Mutta kyse nyt on vaan siitä, että se lapsi kaipaa äitiään ja sitä läheisyyttä. Vaikka hoitaja olisi luotettava ja turvallinen, mun mielipide on se, että pienen lapsen paikka on äidin luona.

Mitenhän sen lapsen hoito sitten on järjestetty?

No esim. isän kanssa ja mä nyt puhun ihan satunnaisista poissaoloista, en työhön menosta.

Eikö se satunnainen poissaolo voi olla myös työssä oloa?

Oikein kokopäivä duuni on sitten asia erikseen.

Ja toki, voihan olla niin että rahaa on pakko saada, ja sitä varten on tehtävä työtä.

No, mitä tätä spekuloimaan, pitäisi olla kyseessä oleva ihminen meille kertomassa.

Kuten jo aiemmin sanoin, en ole artikkelia itsekään lukenut. Ja kokopäiväduuni vastasyntyneen äidiltä on hmmm- vastuutonta. Tottakai kaikille "sallitaan" satunnaisesti poissaoloja vauvan luota (oli se sitten lenkillä käyntiä tai työtä), mutta joku 6-8 tunnin työpäivä saa mut ainakin säälimään sitä vaavia...

Jes, samoin. Tai saatan mäkin sen 6 tuntia tehdä, mutta täällä nukutaan jo kun kotiin tulen, ja päivät oon kotona kuitenkin. Ja vaan siis pari kolme kertaa viikossa teen töitä anyway.
En mä tajua sitä että rynnätään oikein töihin töihin vauva ollessa mini. :heart: :/

 

[harmaillen]

Kelatkaapa elämää muutamia vuosia/ vuosikymmeniä taaksepäin, niin kyllä nykyään on asiat jo liiankin hyvin. EI ennen ollut tällaisia pitkiä äitiyslomia ja muita etuja kuin nyt

 

[LisaMarie]

Toisaalta lapsellahan oli mummo vakihoitajana. Luulenpa, että tämä ulkomaalaistaustainen äiti tulee kulttuurista, jossa perhekäsitys on laajempi; ts. isovanhempien aktiivinen osallistuminen lastenlasten elämään on tavallisempaa kuin Suomessa. Eli jotenkin luin juttua tästä kulttuurierosta käsin - äiti ei varmastikaan nähnyt mitään kummasteltavaa järjestelyssä, eikä mitenkään vältellyt lapsensa hoitamista.

Tota en tiennykkään. Mistä äiti tulee, kerrottinko jutussa? (Mulle on siis puhelimessa luettu osia jutusta)

 

[vieras]

ei muuta kuin suoraan baanalle..tekemään pitkää päivää..

 

[Rieputarallaa]

Toisaalta lapsellahan oli mummo vakihoitajana. Luulenpa, että tämä ulkomaalaistaustainen äiti tulee kulttuurista, jossa perhekäsitys on laajempi; ts. isovanhempien aktiivinen osallistuminen lastenlasten elämään on tavallisempaa kuin Suomessa. Eli jotenkin luin juttua tästä kulttuurierosta käsin - äiti ei varmastikaan nähnyt mitään kummasteltavaa järjestelyssä, eikä mitenkään vältellyt lapsensa hoitamista.

Tota en tiennykkään. Mistä äiti tulee, kerrottinko jutussa? (Mulle on siis puhelimessa luettu osia jutusta)

Äiti on Israelista lähtöisin.

 

[kyselee]

Ehkä tuo ulkomaalaistausta siinä on se suurin tekijä, että on töihin noin aikaisin lapsen synnyttyä lähtenyt. Ja tuosta työpäivän pituudesta. Mikäli oikein ymmärsin, niin teki töitä klo 8.30-13.30 ja sitten illalla klo 16.30-18.40 joten kyllä siinä työpäivälle mittaa tulee. Onneksi hänelläkin on sitten vapaapäiviä!

 

[LisaMarie]

Toisaalta lapsellahan oli mummo vakihoitajana. Luulenpa, että tämä ulkomaalaistaustainen äiti tulee kulttuurista, jossa perhekäsitys on laajempi; ts. isovanhempien aktiivinen osallistuminen lastenlasten elämään on tavallisempaa kuin Suomessa. Eli jotenkin luin juttua tästä kulttuurierosta käsin - äiti ei varmastikaan nähnyt mitään kummasteltavaa järjestelyssä, eikä mitenkään vältellyt lapsensa hoitamista.

Tota en tiennykkään. Mistä äiti tulee, kerrottinko jutussa? (Mulle on siis puhelimessa luettu osia jutusta)

Äiti on Israelista lähtöisin.

Ok, se tosian tavallaan selittää asiaa.
En tunne Israelilaista kulttuuria, mutta monissa paikoissahan ihmiset elättää sekä lapsensa, että vanhempansa ja vanhemmat sitten hoitavat lastenlapset.
Muo pisti korvaan se haluttomuus imettää ja perustella se työllä, kun kerran lapsi oli samassa talossa. Olis sit suoraan sanonu, ettei halua imettää.

 

[Rieputarallaa]

ei muuta kuin suoraan baanalle..tekemään pitkää päivää..

Niinhän sitä ennenvanhaan tehtiin.

 

[Salama McQueen]

Jotenkin tässäkin keskustelussa taas äidit nostavat itsensä jalustalle, pitävät itseään korvaamattomina, vaikka totuus on aika lailla toinen. Tekisi mieli sanoa, että kannattaisi hankkia oma elämä eikä alkumetreiltä elää sitä vain lasten kautta, mutta taidan pitää suuni supussa

Hei Sörhis, miksi sä aina näissä keskusteluissa (usein tällaisessa uraäiti-kotiäiti-tilanteissa) alat ilkeilemään? Mikä sua pännii? Ei tässä keskustelussa ole yksikään ylentänyt itseään millekään jalustalle tai tuominnut toisen tapaa. Ainoastaan keskusteltu, mitä tunteita se tilanne herättää.

Mun tulee sun kommenteista mieleen, että olet itse jotenkin kateellinen niille, jotka aidosti haluavat hoitaa lapsensa kotona (ja omaavat siinä sivussa sitä omaakin elämää tai sitten eivät) ja jopa nauttivat siitä. Se kun tässä nyky-yhteiskunnassa on jotenkin ei-sallittavaa, nauttia äitiydestä ja pyhittää sille aikansa. Töihin ehtii myöhemminkin. (Ja edelleen, mulla ei ole uraihmisiä vastaan mitään, joten don't bother).

 

[Katja87]

No ei tarvii ainakaan kenenkään syyttää tätä äitiä kelan tuilla eläväksi/sossupummiksi. =)

 

[vieras]

Oma äitini lähti suoraan iltalypsyltä sairaalaan synnyttämään eikä ehtinyt puoltakaan tuntia olemaan sairaalassa, kun synnyin. En usko, että hän oli töistään poissa yhtään pitempään kuin tuo lehtijutunkaan äiti. Tarkemmin ajateltuna ei siis mitenkään erikoista. Nykyisin on totuttu pitkiin lomiin eikä osata ajatella, että toisinkin voisi olla.

 

[Rieputarallaa]

Jotenkin tässäkin keskustelussa taas äidit nostavat itsensä jalustalle, pitävät itseään korvaamattomina, vaikka totuus on aika lailla toinen. Tekisi mieli sanoa, että kannattaisi hankkia oma elämä eikä alkumetreiltä elää sitä vain lasten kautta, mutta taidan pitää suuni supussa

Hei Sörhis, miksi sä aina näissä keskusteluissa (usein tällaisessa uraäiti-kotiäiti-tilanteissa) alat ilkeilemään? Mikä sua pännii? Ei tässä keskustelussa ole yksikään ylentänyt itseään millekään jalustalle tai tuominnut toisen tapaa. Ainoastaan keskusteltu, mitä tunteita se tilanne herättää.

Mun tulee sun kommenteista mieleen, että olet itse jotenkin kateellinen niille, jotka aidosti haluavat hoitaa lapsensa kotona (ja omaavat siinä sivussa sitä omaakin elämää tai sitten eivät) ja jopa nauttivat siitä. Se kun tässä nyky-yhteiskunnassa on jotenkin ei-sallittavaa, nauttia äitiydestä ja pyhittää sille aikansa. Töihin ehtii myöhemminkin. (Ja edelleen, mulla ei ole uraihmisiä vastaan mitään, joten don't bother).

Ei mua mikään pänni, enkä myöskään ole kenellekään kateellinen. Olen oikeasti tyytyväinen omaan valintaani, vaikka opettajasta nyt ei uraihmistä saa tekemälläkään .

Mua ahdistaa ainoastaan se, että tässä(kin) keskustelussa on tullut kommentteja tyyliin 'työssäkäyvä äiti välttelee lastaan eikä voi rakastaa vauvaansa' tai 'työssä käyvä äiti ei osaa/halua nauttia äitiydestä eikä lapsestaan'. Rivien välistähän nuo voi tulita kärjistäen vaikka niin, että työssä käyvä äiti on huono äiti, jolle ei olisi pitänyt lapsia edes suoda.

En myöskään pidä siitä, että esim. isien kykyä ja halua olla lastensa elämässä mukana vähätellään, iovanhempien hoivaan jättäminen tulkitaan jo melkein rangaistavaksi teoksi. Vaikka äiti yleensä onkin ensisijainen kiintymyksen kohde vauvalle, niin muitakin vaihtoehtoja on (paitsi silloin kun äiti kokee itsensä ainoaksi oikeaksi hoitajaksi lapselleen; isälle annetaan "armopaloja" vain silloin tällöin). Siksi 'äidin paikka on vain ja ainoastaan vauvansa luona' -tyyliset kommentit ärsyttävät. Kun muunkinlaiset ratkaisut on mahdollisia - ja perheestä riippuen myös hyviä.

 

[Pix]

Uusimmassa Vauva-lehdessä oli juttua äidistä, joka ei ehtinyt pitää lähes yhtään äitiyslomaa vaan jatkoi yrittäjän hommiaan lähes heti lapsen synnyttyä. Moniko jutun luki ja mitä ajatuksia herätti?

Noh... Mä tein viikko synnytyksen jälkeen firmani töitä. Tosin kotona ja ilman palkkaa vielä kaiken lisäksi. Eihän sitä nyt ole 24 h/vrk vauvassa kiinni.

 

[Salama McQueen]

Jotenkin tässäkin keskustelussa taas äidit nostavat itsensä jalustalle, pitävät itseään korvaamattomina, vaikka totuus on aika lailla toinen. Tekisi mieli sanoa, että kannattaisi hankkia oma elämä eikä alkumetreiltä elää sitä vain lasten kautta, mutta taidan pitää suuni supussa

Hei Sörhis, miksi sä aina näissä keskusteluissa (usein tällaisessa uraäiti-kotiäiti-tilanteissa) alat ilkeilemään? Mikä sua pännii? Ei tässä keskustelussa ole yksikään ylentänyt itseään millekään jalustalle tai tuominnut toisen tapaa. Ainoastaan keskusteltu, mitä tunteita se tilanne herättää.

Mun tulee sun kommenteista mieleen, että olet itse jotenkin kateellinen niille, jotka aidosti haluavat hoitaa lapsensa kotona (ja omaavat siinä sivussa sitä omaakin elämää tai sitten eivät) ja jopa nauttivat siitä. Se kun tässä nyky-yhteiskunnassa on jotenkin ei-sallittavaa, nauttia äitiydestä ja pyhittää sille aikansa. Töihin ehtii myöhemminkin. (Ja edelleen, mulla ei ole uraihmisiä vastaan mitään, joten don't bother).

Ei mua mikään pänni, enkä myöskään ole kenellekään kateellinen. Olen oikeasti tyytyväinen omaan valintaani, vaikka opettajasta nyt ei uraihmistä saa tekemälläkään .

Mua ahdistaa ainoastaan se, että tässä(kin) keskustelussa on tullut kommentteja tyyliin 'työssäkäyvä äiti välttelee lastaan eikä voi rakastaa vauvaansa' tai 'työssä käyvä äiti ei osaa/halua nauttia äitiydestä eikä lapsestaan'. Rivien välistähän nuo voi tulita kärjistäen vaikka niin, että työssä käyvä äiti on huono äiti, jolle ei olisi pitänyt lapsia edes suoda.

En myöskään pidä siitä, että esim. isien kykyä ja halua olla lastensa elämässä mukana vähätellään, iovanhempien hoivaan jättäminen tulkitaan jo melkein rangaistavaksi teoksi. Vaikka äiti yleensä onkin ensisijainen kiintymyksen kohde vauvalle, niin muitakin vaihtoehtoja on (paitsi silloin kun äiti kokee itsensä ainoaksi oikeaksi hoitajaksi lapselleen; isälle annetaan "armopaloja" vain silloin tällöin). Siksi 'äidin paikka on vain ja ainoastaan vauvansa luona' -tyyliset kommentit ärsyttävät. Kun muunkinlaiset ratkaisut on mahdollisia - ja perheestä riippuen myös hyviä.

Säkö olisit ollut itse valmis samaan ratkaisuun? Eiköhän se ole aika todella harvinaista, että vastasyntyneen vauvan luota lähdetään töihin. Mun mielestä jo äidinvaisto "vaatii" äitiä pysymään sen viattoman olennon luona, joka ihan varmasti sitä kaipaa. Ja mitä "hoitoon" tulee, meillä ainakin isä on ihan täysin tasavertainen vanhempi, mä en jätä isälle "hoitoon" vaan he ovat silloin isänsä kanssa.

Ei tässä ole kyse mistään hyvä äiti- huono äiti- asettelusta vaan puhtaasta ihmettelystä, miksi joku haluaa olla pienestä vastasyntyneestä erossa niin kovin pitkiä aikoja. Ei siitä, onko isä tai mummi hyvä hoitaja tai lapsen hoitoon jättäminen mummille rikollista.

 

[Rieputarallaa]

Jotenkin tässäkin keskustelussa taas äidit nostavat itsensä jalustalle, pitävät itseään korvaamattomina, vaikka totuus on aika lailla toinen. Tekisi mieli sanoa, että kannattaisi hankkia oma elämä eikä alkumetreiltä elää sitä vain lasten kautta, mutta taidan pitää suuni supussa

Hei Sörhis, miksi sä aina näissä keskusteluissa (usein tällaisessa uraäiti-kotiäiti-tilanteissa) alat ilkeilemään? Mikä sua pännii? Ei tässä keskustelussa ole yksikään ylentänyt itseään millekään jalustalle tai tuominnut toisen tapaa. Ainoastaan keskusteltu, mitä tunteita se tilanne herättää.

Mun tulee sun kommenteista mieleen, että olet itse jotenkin kateellinen niille, jotka aidosti haluavat hoitaa lapsensa kotona (ja omaavat siinä sivussa sitä omaakin elämää tai sitten eivät) ja jopa nauttivat siitä. Se kun tässä nyky-yhteiskunnassa on jotenkin ei-sallittavaa, nauttia äitiydestä ja pyhittää sille aikansa. Töihin ehtii myöhemminkin. (Ja edelleen, mulla ei ole uraihmisiä vastaan mitään, joten don't bother).

Ei mua mikään pänni, enkä myöskään ole kenellekään kateellinen. Olen oikeasti tyytyväinen omaan valintaani, vaikka opettajasta nyt ei uraihmistä saa tekemälläkään .

Mua ahdistaa ainoastaan se, että tässä(kin) keskustelussa on tullut kommentteja tyyliin 'työssäkäyvä äiti välttelee lastaan eikä voi rakastaa vauvaansa' tai 'työssä käyvä äiti ei osaa/halua nauttia äitiydestä eikä lapsestaan'. Rivien välistähän nuo voi tulita kärjistäen vaikka niin, että työssä käyvä äiti on huono äiti, jolle ei olisi pitänyt lapsia edes suoda.

En myöskään pidä siitä, että esim. isien kykyä ja halua olla lastensa elämässä mukana vähätellään, iovanhempien hoivaan jättäminen tulkitaan jo melkein rangaistavaksi teoksi. Vaikka äiti yleensä onkin ensisijainen kiintymyksen kohde vauvalle, niin muitakin vaihtoehtoja on (paitsi silloin kun äiti kokee itsensä ainoaksi oikeaksi hoitajaksi lapselleen; isälle annetaan "armopaloja" vain silloin tällöin). Siksi 'äidin paikka on vain ja ainoastaan vauvansa luona' -tyyliset kommentit ärsyttävät. Kun muunkinlaiset ratkaisut on mahdollisia - ja perheestä riippuen myös hyviä.

Säkö olisit ollut itse valmis samaan ratkaisuun? Eiköhän se ole aika todella harvinaista, että vastasyntyneen vauvan luota lähdetään töihin. Mun mielestä jo äidinvaisto "vaatii" äitiä pysymään sen viattoman olennon luona, joka ihan varmasti sitä kaipaa. Ja mitä "hoitoon" tulee, meillä ainakin isä on ihan täysin tasavertainen vanhempi, mä en jätä isälle "hoitoon" vaan he ovat silloin isänsä kanssa.

Ei tässä ole kyse mistään hyvä äiti- huono äiti- asettelusta vaan puhtaasta ihmettelystä, miksi joku haluaa olla pienestä vastasyntyneestä erossa niin kovin pitkiä aikoja. Ei siitä, onko isä tai mummi hyvä hoitaja tai lapsen hoitoon jättäminen mummille rikollista.

Omalta kohdaltani en osaa sanoa, olisinko voinut lähteä töihin heti synnytyksen jälkeen, sillä olin kuukauden niin heikossa hapessa, että hyvä kun sain pakolliset asiat tehtyä. Mutta asiaa kannattaa miettiä laajemmassa perspektiivissä: äitiysloma ym. on todella nuoria keksintöjä, ja lapsia on kuitenkin syntynyt aina, ja hoidettua ovat tulleet, vaikka nuoria, terveitä naisia on varmasti tarvittu muuhunkin kuin vauvansa äärellä olemiseen. Ihan samalla tavalla tällaisesta asiasta syyllistäminen (tai kyseenalaistaminen) on uusi ilmiö - ennen jokainen teki mitä piti, ei asioita spekuloitu ja vatvottu niin kuin nyt.

 

[Salama McQueen]

Jotenkin tässäkin keskustelussa taas äidit nostavat itsensä jalustalle, pitävät itseään korvaamattomina, vaikka totuus on aika lailla toinen. Tekisi mieli sanoa, että kannattaisi hankkia oma elämä eikä alkumetreiltä elää sitä vain lasten kautta, mutta taidan pitää suuni supussa

Hei Sörhis, miksi sä aina näissä keskusteluissa (usein tällaisessa uraäiti-kotiäiti-tilanteissa) alat ilkeilemään? Mikä sua pännii? Ei tässä keskustelussa ole yksikään ylentänyt itseään millekään jalustalle tai tuominnut toisen tapaa. Ainoastaan keskusteltu, mitä tunteita se tilanne herättää.

Mun tulee sun kommenteista mieleen, että olet itse jotenkin kateellinen niille, jotka aidosti haluavat hoitaa lapsensa kotona (ja omaavat siinä sivussa sitä omaakin elämää tai sitten eivät) ja jopa nauttivat siitä. Se kun tässä nyky-yhteiskunnassa on jotenkin ei-sallittavaa, nauttia äitiydestä ja pyhittää sille aikansa. Töihin ehtii myöhemminkin. (Ja edelleen, mulla ei ole uraihmisiä vastaan mitään, joten don't bother).

Ei mua mikään pänni, enkä myöskään ole kenellekään kateellinen. Olen oikeasti tyytyväinen omaan valintaani, vaikka opettajasta nyt ei uraihmistä saa tekemälläkään .

Mua ahdistaa ainoastaan se, että tässä(kin) keskustelussa on tullut kommentteja tyyliin 'työssäkäyvä äiti välttelee lastaan eikä voi rakastaa vauvaansa' tai 'työssä käyvä äiti ei osaa/halua nauttia äitiydestä eikä lapsestaan'. Rivien välistähän nuo voi tulita kärjistäen vaikka niin, että työssä käyvä äiti on huono äiti, jolle ei olisi pitänyt lapsia edes suoda.

En myöskään pidä siitä, että esim. isien kykyä ja halua olla lastensa elämässä mukana vähätellään, iovanhempien hoivaan jättäminen tulkitaan jo melkein rangaistavaksi teoksi. Vaikka äiti yleensä onkin ensisijainen kiintymyksen kohde vauvalle, niin muitakin vaihtoehtoja on (paitsi silloin kun äiti kokee itsensä ainoaksi oikeaksi hoitajaksi lapselleen; isälle annetaan "armopaloja" vain silloin tällöin). Siksi 'äidin paikka on vain ja ainoastaan vauvansa luona' -tyyliset kommentit ärsyttävät. Kun muunkinlaiset ratkaisut on mahdollisia - ja perheestä riippuen myös hyviä.

Säkö olisit ollut itse valmis samaan ratkaisuun? Eiköhän se ole aika todella harvinaista, että vastasyntyneen vauvan luota lähdetään töihin. Mun mielestä jo äidinvaisto "vaatii" äitiä pysymään sen viattoman olennon luona, joka ihan varmasti sitä kaipaa. Ja mitä "hoitoon" tulee, meillä ainakin isä on ihan täysin tasavertainen vanhempi, mä en jätä isälle "hoitoon" vaan he ovat silloin isänsä kanssa.

Ei tässä ole kyse mistään hyvä äiti- huono äiti- asettelusta vaan puhtaasta ihmettelystä, miksi joku haluaa olla pienestä vastasyntyneestä erossa niin kovin pitkiä aikoja. Ei siitä, onko isä tai mummi hyvä hoitaja tai lapsen hoitoon jättäminen mummille rikollista.

Omalta kohdaltani en osaa sanoa, olisinko voinut lähteä töihin heti synnytyksen jälkeen, sillä olin kuukauden niin heikossa hapessa, että hyvä kun sain pakolliset asiat tehtyä. Mutta asiaa kannattaa miettiä laajemmassa perspektiivissä: äitiysloma ym. on todella nuoria keksintöjä, ja lapsia on kuitenkin syntynyt aina, ja hoidettua ovat tulleet, vaikka nuoria, terveitä naisia on varmasti tarvittu muuhunkin kuin vauvansa äärellä olemiseen. Ihan samalla tavalla tällaisesta asiasta syyllistäminen (tai kyseenalaistaminen) on uusi ilmiö - ennen jokainen teki mitä piti, ei asioita spekuloitu ja vatvottu niin kuin nyt.

Hmmh. Noh, kyllä sinäkin "sorrut" kyseenalaistamiseen monissa asioissa tällä palstalla, että älähän nyt moralisoi.

 

[MÄ ITE!]

Onko jumaliste pakko lainata kaikki edelliset sisäkkäiset lainaukset. Menee trollaamiseksi jo. Ärrrrrrr.

 

[Salama McQueen]

Onko jumaliste pakko lainata kaikki edelliset sisäkkäiset lainaukset. Menee trollaamiseksi jo. Ärrrrrrr.

On. Ja vielä pysyy palstan sääntöjen mukaisena.