M
Minni..
Vieras
Hyvää joulua teille ja masuille tuolta haaveilijoiden puolelta! Toivottavasti meistäkin liittyis porukkaa teiden joukkoon ens vuoden puolella... 
S
Saana..
Vieras
V
Vilkku_
Vieras
P
Pinja
Vieras
Täällä taas. Joulu tuli ja meni ja oli oikein mukavaa. Pukkikin kävi kääntymässä tosin oli niiiiin nopea etten kerennyt nähdä, mutta lahjat jätti kuitenkin. Kilttikin olin ilmeisesti ollut.
Nyt sitä sitten yritetään kotiutua anopin koti taloon ja kyllähän täällä metsän keskellä on mukavan rauhallista. Sairaslomakin vaan jatkuu, että kerkiän todella katsella valkohäntä peurojen elämää ikkunasta ja ottaa muutenkin iisisti. Sen olen kyllä myös ansainnut. Vanha kämppä kun sitten viimein eilen saatiin siivottua ja avaimet jätettyä huoltomiehille.
Ennen joulua viime perjantaina kävin uudessa paikassa neuvolassa ja oli jos mahdollista vieläkin mukavampi terveyden hoitaja kuin edellisessä paikassa.Laskettua aikaa aikaisti sitten viikolla eli la on nyt 10.4.07 Oli muutenkin kovin huolissaan mun selästä ja mun fyysisesti raskaasta työstä ja sanoi, että jos yhtään tuntuu siltä, että selkä on kipee niin soitto heti hänelle. Veren paine oli onneksi noussut normaaleihin lukemiin. Hemoglopiini oli mun mielestä alhainen ja laskenut vaan edellisestä kerrasta, mutta sanoi vaan, että jatka multi tabs 2 plussan syömistä. Vaavin sydän äänet kuulu hyvin ja muutenkin kaikki oli niin kuin pitääkin. Tammikuussa sitten alkaa meillä perhevalmennus. Kolmena tiistaina pitäisi olla paikalla. Ai niin sainhan mä ne kelan paperitkin ja raskaus todistuksen.
Että tämmöistä tänne. Palaillaan taas....
Nyt sitä sitten yritetään kotiutua anopin koti taloon ja kyllähän täällä metsän keskellä on mukavan rauhallista. Sairaslomakin vaan jatkuu, että kerkiän todella katsella valkohäntä peurojen elämää ikkunasta ja ottaa muutenkin iisisti. Sen olen kyllä myös ansainnut. Vanha kämppä kun sitten viimein eilen saatiin siivottua ja avaimet jätettyä huoltomiehille.
Ennen joulua viime perjantaina kävin uudessa paikassa neuvolassa ja oli jos mahdollista vieläkin mukavampi terveyden hoitaja kuin edellisessä paikassa.Laskettua aikaa aikaisti sitten viikolla eli la on nyt 10.4.07 Oli muutenkin kovin huolissaan mun selästä ja mun fyysisesti raskaasta työstä ja sanoi, että jos yhtään tuntuu siltä, että selkä on kipee niin soitto heti hänelle. Veren paine oli onneksi noussut normaaleihin lukemiin. Hemoglopiini oli mun mielestä alhainen ja laskenut vaan edellisestä kerrasta, mutta sanoi vaan, että jatka multi tabs 2 plussan syömistä. Vaavin sydän äänet kuulu hyvin ja muutenkin kaikki oli niin kuin pitääkin. Tammikuussa sitten alkaa meillä perhevalmennus. Kolmena tiistaina pitäisi olla paikalla. Ai niin sainhan mä ne kelan paperitkin ja raskaus todistuksen.
Että tämmöistä tänne. Palaillaan taas....
K
Katriina _
Vieras
Heissan,
Vähän se mun masennus on jo helpottanut, mutta ei ihan kokonaan vielä poissa kuitenkaan. Iskee ajoittain rankemmin ja sitten on parempia päiviä.
Seksiä meidän elämässä ei ole ja se masentaa. Haluaisin paljon enemmän kuin koskaan ennen, mutta mies taas paljon vähemmän kuin koskaan ennen. Mulla varmaan osaltaan sekin tuo halukkuutta, että kerrankin elämässäni mulla on vaihe, jolloin ei koko ajan koske ja kolota enkä vuoda. Olen koittanut sitä miehellekin selittää, mutta ei se tajua. En mahda sille mitään, että halailu ja pussailu ei nyt vaan riitä.
Raskaus sujuu hyvin kaiken muun ohessa. Työnantajalle ilmoitin tarkan äitiysloman aloituspäivän ja kyselin miten toimin sen Kelan paperihässäkän kanssa. Mun pitäisi saada palkanlaskennasta se työnantajan lomake täytettynä ja sitten kun sen saan, menen Kelaan sen ja omien papereideni kanssa. Kuulostaa simppeliltä, mutta kun mun kokemukset Kelan paperinpyörityksestä ei ole kaikkein positiivisimmat...
Vauva potkii edelleen tosi ahkerasti. Joskus tekis mieli vähän saada sitä rauhoittumaankin, etenkin tossa joulun aikaan, kun maha oli kipeenä siitä kaikesta syömisestä, niin just silloin sen pikkusen piti sitten oikein kunnolla melskata.
Mä pelkään, että mun pitää kohta aloittaa se rautakuuri. Hb oli siis edelleen hyvä viime neuvolassa ja täti sanoi, että aloitan varmuuden vuoksi kuurin viikolla 25 (joka alkaa sunnuntaina!), mutta mä en millään haluaisi, kun yhtenä sivuoireena on suolisto-ongelmat, joita mulla on ihan riittämiin muutenkin. Mut mua vähän pelottaa tää väsymys, joka vaivaa nyt rankemmin kuin vähän aikaa sitten, että oisko Hb sit tipahtanut alemmas. Uskaltaisinkohan oottaa vielä seuraavaa neuvolaa ennen kuin aloitan sen kuurin? Mä en hirveen hanakasti osaa itse soitella neuvolaan, mä olen siinä mielessä helppo asiakas, että toimin vaan pakon edessä.
Jotain positiivistakin. Mä sain uudemman kerran kihlasormuksen takaisin sormeen joulun pyhinä. Häistä ei vielä olla puhuttu eikä sitä varmaan tarvii ottaakaan puheeksi vähään aikaan, mutta on tämä edistysaskel meidän ongelmien jälkeen.
Mut ei tässä muuta sitten. Hyvät uudet vuodet kaikille ja mukavaa odotusta edelleen! Mitähän muuten Vanillalle kuuluu? Ois mukava kuulla uutisia mm. äitiyspakkauksen sisällöstä =) Neuvolan täti muuten oli sitä mieltä, että sisältö vaihtuu pari kertaa vuodessa, mut mitä mä olen lukenut niin olen toista mieltä.
Vähän se mun masennus on jo helpottanut, mutta ei ihan kokonaan vielä poissa kuitenkaan. Iskee ajoittain rankemmin ja sitten on parempia päiviä.
Seksiä meidän elämässä ei ole ja se masentaa. Haluaisin paljon enemmän kuin koskaan ennen, mutta mies taas paljon vähemmän kuin koskaan ennen. Mulla varmaan osaltaan sekin tuo halukkuutta, että kerrankin elämässäni mulla on vaihe, jolloin ei koko ajan koske ja kolota enkä vuoda. Olen koittanut sitä miehellekin selittää, mutta ei se tajua. En mahda sille mitään, että halailu ja pussailu ei nyt vaan riitä.
Raskaus sujuu hyvin kaiken muun ohessa. Työnantajalle ilmoitin tarkan äitiysloman aloituspäivän ja kyselin miten toimin sen Kelan paperihässäkän kanssa. Mun pitäisi saada palkanlaskennasta se työnantajan lomake täytettynä ja sitten kun sen saan, menen Kelaan sen ja omien papereideni kanssa. Kuulostaa simppeliltä, mutta kun mun kokemukset Kelan paperinpyörityksestä ei ole kaikkein positiivisimmat...
Vauva potkii edelleen tosi ahkerasti. Joskus tekis mieli vähän saada sitä rauhoittumaankin, etenkin tossa joulun aikaan, kun maha oli kipeenä siitä kaikesta syömisestä, niin just silloin sen pikkusen piti sitten oikein kunnolla melskata.
Mä pelkään, että mun pitää kohta aloittaa se rautakuuri. Hb oli siis edelleen hyvä viime neuvolassa ja täti sanoi, että aloitan varmuuden vuoksi kuurin viikolla 25 (joka alkaa sunnuntaina!), mutta mä en millään haluaisi, kun yhtenä sivuoireena on suolisto-ongelmat, joita mulla on ihan riittämiin muutenkin. Mut mua vähän pelottaa tää väsymys, joka vaivaa nyt rankemmin kuin vähän aikaa sitten, että oisko Hb sit tipahtanut alemmas. Uskaltaisinkohan oottaa vielä seuraavaa neuvolaa ennen kuin aloitan sen kuurin? Mä en hirveen hanakasti osaa itse soitella neuvolaan, mä olen siinä mielessä helppo asiakas, että toimin vaan pakon edessä.
Jotain positiivistakin. Mä sain uudemman kerran kihlasormuksen takaisin sormeen joulun pyhinä. Häistä ei vielä olla puhuttu eikä sitä varmaan tarvii ottaakaan puheeksi vähään aikaan, mutta on tämä edistysaskel meidän ongelmien jälkeen.
Mut ei tässä muuta sitten. Hyvät uudet vuodet kaikille ja mukavaa odotusta edelleen! Mitähän muuten Vanillalle kuuluu? Ois mukava kuulla uutisia mm. äitiyspakkauksen sisällöstä =) Neuvolan täti muuten oli sitä mieltä, että sisältö vaihtuu pari kertaa vuodessa, mut mitä mä olen lukenut niin olen toista mieltä.
M
mammaliini
Vieras
Nyt viikot 7+6 menossa ja mies alkaa jo tottumaan ajatukseen toisesta lapsesta helpottaa sinänsä, kun ei tarvi sitä murehtia. Tossa jopa saatiin eilen kunnon keskustelu kestovaipoista, että jos sellaisia käytettäisiin tällä kakkosellamme. Laskeskeli mielessään säästöjä ja mä yritin ymmärtää lukemaani netistä kestovaippailusta. Kyllä mä ajattelin ainakin yrittää niitä käyttää, kun ihan järjetön määrä jätettä noista ykkösen vaipoista on tullut. Kaks vuotta jo täynnä ja pottailu ei ota onnistuakseen.
Mutta eniten nyt jännittää toi ultra. Ei ole vielä edes aikaa sovittu ja ei ole tietoa saako sitä ultraa edes kuin vasta sen rakenneultran. Meillä kun täällä tarjotaan yksi ultra vain. Mutta suvussa on niin hirveä perinnöllinen sairaus, että nostan kyllä shown jos eivät suostu ultraamaan vko 14 kieppeillä. Muutenkin ihan tuskaa pohtia, että onko siellä ketään, kun ei ole oikein oireita mitään paitsi viivat tikussa ja tissit kipeät mutta eipä ollut ekastakaan.
Naurattaa tuo kaksi vuotiaamme, kun selittää mulle naama ihan peruslukemilla,että:"minun masussa vauva..." Ei millään ymmärrä sitä, että ei hänen masussaan ole ketään, vaan äidin masussa. Taputtaa mahaansa tietävänä ja ilmoittaa synnyttävänsä kohtaAjatuksena oli kertoa vasta, kun raskaus pidemmällä, mutta tässä pikkulapsi perheessä on seinilläkin korvat piti sitten kertoa kiireesti suvulle, ennenkuin toimelias ykkönen ehtii ensin mahansa kanssa....
helpottaa sinänsä, kun ei tarvi sitä murehtia. Tossa jopa saatiin eilen kunnon keskustelu kestovaipoista, että jos sellaisia käytettäisiin tällä kakkosellamme. Laskeskeli mielessään säästöjä ja mä yritin ymmärtää lukemaani netistä kestovaippailusta. Kyllä mä ajattelin ainakin yrittää niitä käyttää, kun ihan järjetön määrä jätettä noista ykkösen vaipoista on tullut. Kaks vuotta jo täynnä ja pottailu ei ota onnistuakseen. Mutta eniten nyt jännittää toi ultra. Ei ole vielä edes aikaa sovittu ja ei ole tietoa saako sitä ultraa edes kuin vasta sen rakenneultran. Meillä kun täällä tarjotaan yksi ultra vain. Mutta suvussa on niin hirveä perinnöllinen sairaus, että nostan kyllä shown jos eivät suostu ultraamaan vko 14 kieppeillä. Muutenkin ihan tuskaa pohtia, että onko siellä ketään, kun ei ole oikein oireita mitään paitsi viivat tikussa ja tissit kipeät
mutta eipä ollut ekastakaan.Naurattaa tuo kaksi vuotiaamme, kun selittää mulle naama ihan peruslukemilla,että:"minun masussa vauva..." Ei millään ymmärrä sitä, että ei hänen masussaan ole ketään, vaan äidin masussa. Taputtaa mahaansa tietävänä ja ilmoittaa synnyttävänsä kohta
Ajatuksena oli kertoa vasta, kun raskaus pidemmällä, mutta tässä pikkulapsi perheessä on seinilläkin korvat piti sitten kertoa kiireesti suvulle, ennenkuin toimelias ykkönen ehtii ensin mahansa kanssa....
P
Pinja
Vieras
Tervetuloa joukkoomme mammaliini!
Katriina: mikä se sun hb on. Mulla oli viimeksi 119. Ihan vaan uteliaisuuttani ja vertailu mielessä, että tiedän onko toi mun nyt sitten niin alhainen.
Tänään taas lääkärissä selän takia ja oli kyllä vähän sitä mieltä, että saattaa käydä mulla niin , että ei musta ehkä ole töihin menijäksi välttämättä enään ollenkaan. Mutta aika näyttää paraneeko se kenties ihan levolla pysyvästi vai ei.
Katriina: mikä se sun hb on. Mulla oli viimeksi 119. Ihan vaan uteliaisuuttani ja vertailu mielessä, että tiedän onko toi mun nyt sitten niin alhainen.
Tänään taas lääkärissä selän takia ja oli kyllä vähän sitä mieltä, että saattaa käydä mulla niin , että ei musta ehkä ole töihin menijäksi välttämättä enään ollenkaan. Mutta aika näyttää paraneeko se kenties ihan levolla pysyvästi vai ei.
K
Katriina _
Vieras
A
Anttuli.
Vieras
Onnellista uutta vuotta!
Paluu arkeen..
Jouluna mies sai viimein kerrottua asiamme perheelleen ja vastaanotto olli kieltämättä osalla vähän sellanen, että johan tuota on ootettukki. Ja vanhempien mielestä pitäs mennä naimisiin ko on vauva tulossa.. Nooh, oli niitä oikeasti iloisiakin joukossa.
Mulla on ollu tuo hb 133. Alimmillaan vissiin ikinä käyny jossain 124, mutta tämän raskauen aikana pysyny tuossa 127-137.
Yritti kyllä tuossa joululoman aikana iskeä tännekin tuo masennus eikä se kieltämättä ollu mitenkään hauskaa. Olin täysin varma, että rakkaani minut jättää, ja kun vietettiin vielä joku yö eri paikoissa niin olihan se tuskaa. Hoin vaan itelleni, että tämä johtuu vaan hormooneista eikä mistään muusta (kun yleensä pidän itteni järjissäni noilla tosiasioilla..) vaan eipä se auttanu. Nyt on helpottanu ko pääsi taks kotia.
Onnittelut Katriinalle uudelleenrengastumisesta. Ihanaa kuulla, että vaikeuksien jälkeen elämä hymyilee.
Ei kyllä käy kateeksi nuo Pinjan selkäongelmat. Häätyy toivoa, ettei itelle iske mikään vaiva. Mullaki on kyllä vähän selkä vihotellu, mutta pelkästään oikealta puolelta, joten syy on varmaan jossain muussa kuten, että vauveli painaa jotain hermoa tai vastaavaa kun tykkää oleskella tuolla oikealla puolella. Häätyvi kysellä ylihuomenna ko on neuvola ja kelapapereitten täyttäminen. oon tuossa miettiny, että laitanko ne paperit saman tien menemään vai ootanko jonku aikaa. Haluttais kyllä saaha se paketti mahollisimman äkkiä, mutta toisaalta ois pienen pieni mahollisuus venyttää ja oottaa se uus paketti. Vaan luultavasti laitan paperit saman tien menemään.
Anttuli
Paluu arkeen..
Jouluna mies sai viimein kerrottua asiamme perheelleen ja vastaanotto olli kieltämättä osalla vähän sellanen, että johan tuota on ootettukki. Ja vanhempien mielestä pitäs mennä naimisiin ko on vauva tulossa.. Nooh, oli niitä oikeasti iloisiakin joukossa.
Mulla on ollu tuo hb 133. Alimmillaan vissiin ikinä käyny jossain 124, mutta tämän raskauen aikana pysyny tuossa 127-137.
Yritti kyllä tuossa joululoman aikana iskeä tännekin tuo masennus eikä se kieltämättä ollu mitenkään hauskaa. Olin täysin varma, että rakkaani minut jättää, ja kun vietettiin vielä joku yö eri paikoissa niin olihan se tuskaa. Hoin vaan itelleni, että tämä johtuu vaan hormooneista eikä mistään muusta (kun yleensä pidän itteni järjissäni noilla tosiasioilla..) vaan eipä se auttanu. Nyt on helpottanu ko pääsi taks kotia.
Onnittelut Katriinalle uudelleenrengastumisesta. Ihanaa kuulla, että vaikeuksien jälkeen elämä hymyilee.
Ei kyllä käy kateeksi nuo Pinjan selkäongelmat. Häätyy toivoa, ettei itelle iske mikään vaiva. Mullaki on kyllä vähän selkä vihotellu, mutta pelkästään oikealta puolelta, joten syy on varmaan jossain muussa kuten, että vauveli painaa jotain hermoa tai vastaavaa kun tykkää oleskella tuolla oikealla puolella. Häätyvi kysellä ylihuomenna ko on neuvola ja kelapapereitten täyttäminen. oon tuossa miettiny, että laitanko ne paperit saman tien menemään vai ootanko jonku aikaa. Haluttais kyllä saaha se paketti mahollisimman äkkiä, mutta toisaalta ois pienen pieni mahollisuus venyttää ja oottaa se uus paketti. Vaan luultavasti laitan paperit saman tien menemään.
Anttuli
P
Pinja
Vieras
Hei vaan ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!
Onnea Katriinalle kihlauksen johdosta ja mukavaa, että sulla vähän helpottaa toi masennus.
Tuntuu siltä, että seksihalut ei tunnu koskaan kohtaavan parisuhteessa. Aina jompikumpi haluaa enemmän kuin toinen. Älä ota Katriina itseesi vaikka miehesi ei nyt haluakkaan seksiä niin paljon kuin sinä. Luulen, että ne syyt on jotain ihan muuta kuin se, että sinä et ole nyt viehättävä tai kiihota miestäsi. Omasta puolesta voin sanoa, että olen huomannut, että mieheni varoo koko ajan ettei vauvaan vaan satu. Vaikka kuinka olen yrittänyt selittää, että jos minua ei satu ei satu lastakaan, mutta tuntuu menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tästä syystä voi monilla miehillä seksi halut vähentyä ja monista muistakin syistä mitkä ei liity puolisoon millään lailla. Täytyy vaan sopeutua siihen, että seksi elämä muuttuu raskauden ja lapsen myötä. Koskaan ei varmaan ole niinkuin ennen. Ei mikään asia.
Mun hb oli alku raskauden aikana 131. Ja nyt sitten tipahtanut aika alas. No multi tabseja naamaan. Eiköhän se siitä.
Kerrohan vähän sun taustaa mammaliini. Meitä kaikkia varmaan hieman kiinnostaa sun ja sun kumppanin ikä yms. asiat.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.
Vanillaaaaa... huhuu...! Tuuppa kertomaan kuulumisia.
Onnea Katriinalle kihlauksen johdosta ja mukavaa, että sulla vähän helpottaa toi masennus.
Tuntuu siltä, että seksihalut ei tunnu koskaan kohtaavan parisuhteessa. Aina jompikumpi haluaa enemmän kuin toinen. Älä ota Katriina itseesi vaikka miehesi ei nyt haluakkaan seksiä niin paljon kuin sinä. Luulen, että ne syyt on jotain ihan muuta kuin se, että sinä et ole nyt viehättävä tai kiihota miestäsi. Omasta puolesta voin sanoa, että olen huomannut, että mieheni varoo koko ajan ettei vauvaan vaan satu. Vaikka kuinka olen yrittänyt selittää, että jos minua ei satu ei satu lastakaan, mutta tuntuu menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tästä syystä voi monilla miehillä seksi halut vähentyä ja monista muistakin syistä mitkä ei liity puolisoon millään lailla. Täytyy vaan sopeutua siihen, että seksi elämä muuttuu raskauden ja lapsen myötä. Koskaan ei varmaan ole niinkuin ennen. Ei mikään asia.
Mun hb oli alku raskauden aikana 131. Ja nyt sitten tipahtanut aika alas. No multi tabseja naamaan. Eiköhän se siitä.
Kerrohan vähän sun taustaa mammaliini. Meitä kaikkia varmaan hieman kiinnostaa sun ja sun kumppanin ikä yms. asiat.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.
Vanillaaaaa... huhuu...! Tuuppa kertomaan kuulumisia.
D
Daisy_
Vieras
ONNEA, ILOA, RAKKAUTTA JA TERVEYTTÄ TEILLE KAIKILLE + MASUKEILLE VUODELLE 2007!
Katriinalle onnea myöskin kihlautumisen johdosta! Joulut ja uudet vuodet meni täällä tosi rauhallisesti ihan kotosalla pääasiassa. Mulla oli välipäivinä neuvola ja oli kyllä täysin turha käynti. Nyt oli oma tätsy ja se oli aivan järkyttävä tapaus. Ei tiennyt mistään mitään, en saanut edes ensimmäisen kerran verikokeiden muita tuloksia kuin hempan (126), kun olivat kuulemma koneen takana ja niin hankala katsoa kun jokainen jossain erikseen(?). Niitähän otettiin varmaan 10 ja multa vielä kilppariarvo erikseen. Valitin myös pahoinvoinnista ja oksentelusta, joka vaan jatkuu ja alkaa jo käymään tosissaan voimille! Eukko väitti johtuvan jouluruuista ja paasasi vartin kinkun ja laatikoiden suolaisuudesta. Heh, ihan kuin mä olisin tässä kolme kuukautta syönyt jouluruokia... Lisäksi mun mielestä on ihan turhaa enää joulun JÄLKEEN niistä puhua! Aamusta oksensin taas mahan tyhjäksi (enkä vetänyt kinkkua ja laatikoita aamupalaksi!) Lisäksi eukko selitti jotain ihan höpöjä peseytymisestä, suihkussa pitäisi käydä aamuin illoin, mutta vettä ei saisi käyttää (tarkotti varmaan saippuaa?) ja ettei paperia saisi käyttää pyyhkimiseen, kun limakalvot on niin herkät(???). En mä ole mitään erikoista huomannut! En tajunnut ollenkaan, ei kai teille muille ole tällaisia ohjeita annettu? Pissa oli puhdas, verenpaine ok, paino noussut 3,5 kg ja vauvan sydänäänet 165. Siinä neuvolan tärkein anti. Ei huvittaisi enää yhtään mennä sinne kuuntelemaan sen tätin paasausta!!! Loppukuusta se on valitettavasti taas edessä ja rakenneultra myöskin. Mäkin jo välillä tunnen möyrintää ja pieniä töytäisyjä mahasta, ihanaa! Tosin välillä menee parikin päivää, ettei mitään tunnu, mutta se lienee normaalia. Kuitenkin vasta 16 viikkoa huomenna kasassa.
Päivänjatkoja,
Daisy
Katriinalle onnea myöskin kihlautumisen johdosta! Joulut ja uudet vuodet meni täällä tosi rauhallisesti ihan kotosalla pääasiassa. Mulla oli välipäivinä neuvola ja oli kyllä täysin turha käynti. Nyt oli oma tätsy ja se oli aivan järkyttävä tapaus. Ei tiennyt mistään mitään, en saanut edes ensimmäisen kerran verikokeiden muita tuloksia kuin hempan (126), kun olivat kuulemma koneen takana ja niin hankala katsoa kun jokainen jossain erikseen(?). Niitähän otettiin varmaan 10 ja multa vielä kilppariarvo erikseen. Valitin myös pahoinvoinnista ja oksentelusta, joka vaan jatkuu ja alkaa jo käymään tosissaan voimille! Eukko väitti johtuvan jouluruuista ja paasasi vartin kinkun ja laatikoiden suolaisuudesta. Heh, ihan kuin mä olisin tässä kolme kuukautta syönyt jouluruokia... Lisäksi mun mielestä on ihan turhaa enää joulun JÄLKEEN niistä puhua! Aamusta oksensin taas mahan tyhjäksi (enkä vetänyt kinkkua ja laatikoita aamupalaksi!) Lisäksi eukko selitti jotain ihan höpöjä peseytymisestä, suihkussa pitäisi käydä aamuin illoin, mutta vettä ei saisi käyttää (tarkotti varmaan saippuaa?) ja ettei paperia saisi käyttää pyyhkimiseen, kun limakalvot on niin herkät(???). En mä ole mitään erikoista huomannut! En tajunnut ollenkaan, ei kai teille muille ole tällaisia ohjeita annettu? Pissa oli puhdas, verenpaine ok, paino noussut 3,5 kg ja vauvan sydänäänet 165. Siinä neuvolan tärkein anti. Ei huvittaisi enää yhtään mennä sinne kuuntelemaan sen tätin paasausta!!! Loppukuusta se on valitettavasti taas edessä ja rakenneultra myöskin. Mäkin jo välillä tunnen möyrintää ja pieniä töytäisyjä mahasta, ihanaa! Tosin välillä menee parikin päivää, ettei mitään tunnu, mutta se lienee normaalia. Kuitenkin vasta 16 viikkoa huomenna kasassa.
Päivänjatkoja,
Daisy
A
Anttuli.
Vieras
Neuvolassa käyty ja Kelan paperit saatu. Kaikki oli kunnossa, paitsi että paino oli noussu aivan liikaa, mistä sitte kuulinki koko neuvolan ajan. Ei auttanu sanoa, että huomioihan tuo jouluki tuossa välissä. Mutta silti. Nauratti vaan ko kuunneltiin syänääniä nii kaveri ei meinannu pysyä hetkeäkään paikallaan. Syke kuitenki löyty ja oli 145 (laskeva käyrä..Joka kerta ollu matalampi). Ei otettu ees hb:tä ko meinas, että viimeksi oli niin hyvä ja ko mua ei oo väsyttäny.. Outoa, mutta kaipa sillä säästetään..
Kieltämättä kuulostaa ouvolta tuo Daisyn neuvolatäti. Ei mulle kyläl ole sanottu tuosta puhtauesta sen enempää ko että käsiä kannattaa pestä joka välissä. Muuten ihan normaali puhtaanapito riittää.
On kyllä meilläki hiljasempaa tuolla makkarissa. Tuntuu tosiaan, ettei halut kohtaa. Sillon ko toista haluttaa nii toista ei ja toisin päin.
Ulkona pyryttää märkää lunta. Jospa sieltä nyt kuitenki sitä lunta tulis sen verran että pääsis hiihtään. Sais ees jotaki tekemistä.
Kieltämättä kuulostaa ouvolta tuo Daisyn neuvolatäti. Ei mulle kyläl ole sanottu tuosta puhtauesta sen enempää ko että käsiä kannattaa pestä joka välissä. Muuten ihan normaali puhtaanapito riittää.
On kyllä meilläki hiljasempaa tuolla makkarissa. Tuntuu tosiaan, ettei halut kohtaa. Sillon ko toista haluttaa nii toista ei ja toisin päin.
Ulkona pyryttää märkää lunta. Jospa sieltä nyt kuitenki sitä lunta tulis sen verran että pääsis hiihtään. Sais ees jotaki tekemistä.
K
Katriina _
Vieras
Huomenet,
On ollut niin tylsä työviikko, ettei ole oikein jaksanut sitäkään vähää, mitä ois pitänyt tehdä saati sitten surffailla netissä koko päivää. Mut jos nyt jotain haastelen.
Mä en oo uskaltanut käydä vaa'alla edes. Mä en vaan halua nähdä sitä painoa, mitä se sitten ikinä onkin, vaikka tiedän, ettei se liikaa ole noussut. Mä mahdun S-kokoisiin äitiyshousuihin (mä siis vihdoin jouduin ottamaan ne käyttöön) ja ne on tosi reilut, mutta silti ahdistaa kaikki ylimääräinen, mitä tulee muualle kuin vatsaan.
Eilen mä näin yhden samassa talossa töissä olevan, joka oli just ihan äsken synnyttänyt ja missään ei näkynyt enää mitään ylimääräistä, tosin raskauden aikanakin hänellä oli ihan vaan pelkästään maha ja normaalit vaatteet käytössä. Ja vaikka kuinka koittaisi miettiä, että raskaudet on erilaisia, niin silti mä mieluummin ottaisin lisäkilottoman raskauden...
Mä tein eilen myös ensimmäisen vauvaostoksen. Ostin sellaisen tosi tosi tosi pienen vauvan bodyn, sen aion laittaa isyyspakkaukseen, jota oon hiljalleen aikonut alkaa koota. Sit mä olen hurahtanut Huutonettiin. Oon selannut ihan hullunaan vauvanvaatepaketteja, mutta harmi vaan, ettei tiedä kumpi on tulossa, sukupuolen mukaan paketteja on paljon enemmän myynnissä kuin ns. unisex. Tytölle voi tottakai pukea sinistäkin, mutta jotenkin vieroksun ajatusta pukea poikaa vaaleanpunaisiin =). Vielä en oo sortunut ostamaan mitään, mutta muutaman kokeiluhuudon olen tehnyt.
Inhottavaa miten neuvolassa kiteennytään johonkin tiettyihin asioihin. Mua häiritsee se, ettei neuvolan täti oo ekan kerran jälkeen kertaakaan kysynyt mun vointia astman kannalta, onkohan sillä siellä koneella sitä ollenkaan, kun neuvolakorttiin sitä ei ole merkitty, endometrioosi sen sijaan kortissakin on. Astman kanssa pärjään ihan normaalisti, mutta siltikin ihmetyttää, ettei se ole neuvolassa kiinnostanut.
Mä en aloittanut sitä rautakuuria vielä. Jotenkin ärsyttää, kun neuvola tuntuu olettavan, että kaikkien Hb laskee niin alas, että on pakko alkaa rautakuurille. Kun sillon eka kerrallakin täti kysyi, että oonko varmasti juonut tarpeeksi, kun jos ei ole, niin se voi vaikuttaa hemoglobiiniin niin että näyttää korkeampaa tulosta. Ei auttanut, vaikka väitin, että mulla on aina ollut tosi korkea ja 149 siihen verrattuna oli tosi matala.
Ai että, tulispa täälläkin lunta. Etelässä saadaan vaan vettä ja varmaan sitten huhtikuussa on kunnon talvi vasta päällä, kun vauvan pitäisi syntyä.
Jospa sitä koittais jotain töitä muka tehdä. Saadaankohan me tänään naapuriin vauva? Ovat olleet jo pari päivää kotoa poissa ja laskettuaika meni ajat sitten...
On ollut niin tylsä työviikko, ettei ole oikein jaksanut sitäkään vähää, mitä ois pitänyt tehdä saati sitten surffailla netissä koko päivää. Mut jos nyt jotain haastelen.
Mä en oo uskaltanut käydä vaa'alla edes. Mä en vaan halua nähdä sitä painoa, mitä se sitten ikinä onkin, vaikka tiedän, ettei se liikaa ole noussut. Mä mahdun S-kokoisiin äitiyshousuihin (mä siis vihdoin jouduin ottamaan ne käyttöön) ja ne on tosi reilut, mutta silti ahdistaa kaikki ylimääräinen, mitä tulee muualle kuin vatsaan.
Eilen mä näin yhden samassa talossa töissä olevan, joka oli just ihan äsken synnyttänyt ja missään ei näkynyt enää mitään ylimääräistä, tosin raskauden aikanakin hänellä oli ihan vaan pelkästään maha ja normaalit vaatteet käytössä. Ja vaikka kuinka koittaisi miettiä, että raskaudet on erilaisia, niin silti mä mieluummin ottaisin lisäkilottoman raskauden...
Mä tein eilen myös ensimmäisen vauvaostoksen. Ostin sellaisen tosi tosi tosi pienen vauvan bodyn, sen aion laittaa isyyspakkaukseen, jota oon hiljalleen aikonut alkaa koota. Sit mä olen hurahtanut Huutonettiin. Oon selannut ihan hullunaan vauvanvaatepaketteja, mutta harmi vaan, ettei tiedä kumpi on tulossa, sukupuolen mukaan paketteja on paljon enemmän myynnissä kuin ns. unisex. Tytölle voi tottakai pukea sinistäkin, mutta jotenkin vieroksun ajatusta pukea poikaa vaaleanpunaisiin =). Vielä en oo sortunut ostamaan mitään, mutta muutaman kokeiluhuudon olen tehnyt.
Inhottavaa miten neuvolassa kiteennytään johonkin tiettyihin asioihin. Mua häiritsee se, ettei neuvolan täti oo ekan kerran jälkeen kertaakaan kysynyt mun vointia astman kannalta, onkohan sillä siellä koneella sitä ollenkaan, kun neuvolakorttiin sitä ei ole merkitty, endometrioosi sen sijaan kortissakin on. Astman kanssa pärjään ihan normaalisti, mutta siltikin ihmetyttää, ettei se ole neuvolassa kiinnostanut.
Mä en aloittanut sitä rautakuuria vielä. Jotenkin ärsyttää, kun neuvola tuntuu olettavan, että kaikkien Hb laskee niin alas, että on pakko alkaa rautakuurille. Kun sillon eka kerrallakin täti kysyi, että oonko varmasti juonut tarpeeksi, kun jos ei ole, niin se voi vaikuttaa hemoglobiiniin niin että näyttää korkeampaa tulosta. Ei auttanut, vaikka väitin, että mulla on aina ollut tosi korkea ja 149 siihen verrattuna oli tosi matala.
Ai että, tulispa täälläkin lunta. Etelässä saadaan vaan vettä ja varmaan sitten huhtikuussa on kunnon talvi vasta päällä, kun vauvan pitäisi syntyä.
Jospa sitä koittais jotain töitä muka tehdä. Saadaankohan me tänään naapuriin vauva? Ovat olleet jo pari päivää kotoa poissa ja laskettuaika meni ajat sitten...
P
Pinja
Vieras
Hyvää päivää!
Täytyy nostella meitä ettei pudota kartalta kokonaan.
Kylläpäs kuulosti oudolta toi Daisyn neuvolan täti. Onhan totta, että joillain on jossain vaiheessa limakalvot tosi herkät, mutta eiköhän jokainen elä sitten sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Mulla on toinen raskausajan lääkäri keskiviikkona. Saa nähdä minkä lainen tyyppi siellä on. Toivottavasti yhtä mukava kuin oli terkkarikin. Ja huomennahan on sitten eka vanhempainkurssi. Vähän jänskättää.
Hieman meinaa nyt aika käydä pitkäksi. Torstaina ajattelin palata töihin, ellei lääkäri ole eri mieltä.
Eilen tehtiin miehen ja koiran kanssa kolmen tunnin kävely reissu. Samoiltiin metsässä ja pellolla ja käveltiin golf kentän laitamilla. Aika vaan meni. Ihan hissukseenhan me käveltiin. Lähinnä mun vauhdilla. Nyt kun maha on jo niin iso se on alkanut ikävästi painamaan palleaan niin, että jos kävelee vähänkään reippaammin tuntuu siltä kuin ei saisi happea tarpeeksi. Sitä siis puuskuttaa ihan pienestäkin. Ihana reissu. Ei nähty kuin yksi ihminen koko aikana. Ja koira sai juosta sydämensä kyllyydestä. Paljon nähtiin taas peuran jälkiä. Jotain hyvää täällä "metsän" keskellä asumisesta on. Mutta voi kun mä olinkin väsynyt kun palattiin kotiin. Söin ja nukahdin saman tien telkkarin ääreen. Normaali tilassa toi reissu ei ois tuntunut missään.
Sais kyllä tosiaankin tulla jo lunta. Talvi ei ole mitään ilman sitä.
Mä ostin muuten tommosen kanto liinan. Sitä on kehuttu ihan mielettömästi ja mä luulen, että musta tulee sen suur kuluttaja ja vaunut jää vähemmälle käytölle. Olihan se hintava ja jos olis kätevä käsistään semmosen vois tehdä itsekkin.
Eipä nyt sitten muuta... palaillaan taas!
Täytyy nostella meitä ettei pudota kartalta kokonaan.
Kylläpäs kuulosti oudolta toi Daisyn neuvolan täti. Onhan totta, että joillain on jossain vaiheessa limakalvot tosi herkät, mutta eiköhän jokainen elä sitten sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Mulla on toinen raskausajan lääkäri keskiviikkona. Saa nähdä minkä lainen tyyppi siellä on. Toivottavasti yhtä mukava kuin oli terkkarikin. Ja huomennahan on sitten eka vanhempainkurssi. Vähän jänskättää.
Hieman meinaa nyt aika käydä pitkäksi. Torstaina ajattelin palata töihin, ellei lääkäri ole eri mieltä.
Eilen tehtiin miehen ja koiran kanssa kolmen tunnin kävely reissu. Samoiltiin metsässä ja pellolla ja käveltiin golf kentän laitamilla. Aika vaan meni. Ihan hissukseenhan me käveltiin. Lähinnä mun vauhdilla. Nyt kun maha on jo niin iso se on alkanut ikävästi painamaan palleaan niin, että jos kävelee vähänkään reippaammin tuntuu siltä kuin ei saisi happea tarpeeksi. Sitä siis puuskuttaa ihan pienestäkin. Ihana reissu. Ei nähty kuin yksi ihminen koko aikana. Ja koira sai juosta sydämensä kyllyydestä. Paljon nähtiin taas peuran jälkiä. Jotain hyvää täällä "metsän" keskellä asumisesta on. Mutta voi kun mä olinkin väsynyt kun palattiin kotiin. Söin ja nukahdin saman tien telkkarin ääreen. Normaali tilassa toi reissu ei ois tuntunut missään.
Sais kyllä tosiaankin tulla jo lunta. Talvi ei ole mitään ilman sitä.
Mä ostin muuten tommosen kanto liinan. Sitä on kehuttu ihan mielettömästi ja mä luulen, että musta tulee sen suur kuluttaja ja vaunut jää vähemmälle käytölle. Olihan se hintava ja jos olis kätevä käsistään semmosen vois tehdä itsekkin.
Eipä nyt sitten muuta... palaillaan taas!
A
Anttuli.
Vieras
Tuo on kieltämättä aika hassua, miten joillaki näkyy tuo raskaus vielä pitkään synnytyksen jälkeen ja jotkut näyttävät palautuvan välittömästi normaaliin olotilaan. Tässä aika lähellä on kaksi, jotka ovat aika vasta vauvan saaneet ja siitä toisesta (jolla on nuorempi lapsi) ei kyllä huomais, että ois vasta ollu paksuna.
Huutonettiä harrastetaan täälläkin. vielä en oo mitään ostanu, mutta.. Ko se vaan on niin ihanaa tutkiskella ja ihastella kaikkea vauvaan liittyvää. Saahaan joitain kamppeita kaverilta, jos lähetään hakemaan ite. Ongelmana on vaan se, että ne pitäs hakea tuolta lähes 1000km päästä.. Saa nähä, miten sitä pystyy istumaa autossa niin pitkään.
Mies on ehotellu tuota kantoliinaa, mutta minusta se vaan on niin kauhean ruma..
Oishan siinä kyll ävarmaan vauvalla ihanaa olla ko sais olla lähellä ja itellä ois käet vapaana. Mulla vaan on hirveät ennakkoluulot sitä vastaan. Ja ko mie haluan vaunut! Vaikka voihan se olla, että jos kuulen paljon positiivista noista liinoista niin lopulta päädyn ostaan itekki sellasen ja ihastun täysin. Ei kyllä ois eka kerta ko oon jotain vastaan ollu ja lopulta en millään luopuis..
Täälläki vaihteeksi sataa vettä. Turha vissiin toivoa, että talvi tulis. Vaan jos jotain positiivista pitää ettiä, niin eipä tule ongelmia noitten vaatteitten kans.
Huutonettiä harrastetaan täälläkin. vielä en oo mitään ostanu, mutta.. Ko se vaan on niin ihanaa tutkiskella ja ihastella kaikkea vauvaan liittyvää. Saahaan joitain kamppeita kaverilta, jos lähetään hakemaan ite. Ongelmana on vaan se, että ne pitäs hakea tuolta lähes 1000km päästä.. Saa nähä, miten sitä pystyy istumaa autossa niin pitkään.
Mies on ehotellu tuota kantoliinaa, mutta minusta se vaan on niin kauhean ruma..
Oishan siinä kyll ävarmaan vauvalla ihanaa olla ko sais olla lähellä ja itellä ois käet vapaana. Mulla vaan on hirveät ennakkoluulot sitä vastaan. Ja ko mie haluan vaunut! Vaikka voihan se olla, että jos kuulen paljon positiivista noista liinoista niin lopulta päädyn ostaan itekki sellasen ja ihastun täysin. Ei kyllä ois eka kerta ko oon jotain vastaan ollu ja lopulta en millään luopuis..Täälläki vaihteeksi sataa vettä. Turha vissiin toivoa, että talvi tulis. Vaan jos jotain positiivista pitää ettiä, niin eipä tule ongelmia noitten vaatteitten kans.
D
Daisy_
Vieras
Heippa,
Joko Vilkulla alkaa masis helpottamaan? Vai vieläkö mielialat heittelee? Toivottavasti olisi jo helpottamaan päin.
Mäkin olen miettinyt noita kantoliinoja, ajattelin lähinnä kotikäyttöön eli vaunut ostetaan siitä huolimatta. Tulkaahan te edellä olevat sitten kertomaan käyttökokemuksista Lähdetään loppukuusta reissuun ja olisi sieltä tarkoitus ostella jo joitakin tavaroita, ainakin nyt vaunut ja turvaistuin, kun ovat reippaasti helvempia.
Munkaan astmaa ei ole neuvolassa mitenkään noteerattu, vaikka mulla se lukee neuvolakortissa. Mä olen joutunut ottamaan suurempia annoksia kuin ennen ja apteekissa jo huomauttivatkin asiasta eli pitää mennä hakemaan uusi resepti, jos loppuu ennen aikojaan. Sen sijaan se neuvolan tätsky oli pistämässä mua johonkin allergiatutkimukseen astman takia. Jätti sanomatta vaan sen, että se on vapaaehtoista, mikä mua ärsytti suunnattomasti! Siihen kuului paljon käyntejä; verikokeita itseltä ja vauvalta+ulostenäytteitä sekä ruokapäiväkirjan pitoa. Se tutkimus alkaisi kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja päättyisi vasta lapsen ollessa kaksi vuotta. Lisäksi 1/3 tutkimuksenen osallistuvista saa lumelääkettä eli jos siihen ryhmään osut, niin ei tutkimuksesta ole itselle mitään hyötyä! Mä ehkä haluaisin joka tapauksessa syödä niitä maitohappobakteereja eli taidan jättää osallistumatta.
Olen kanssa huomannut, ettei lenkkeily enää sujuu entiseen malliin, vaikkei mulla valtavaa vatsaa vielä olekaan. Hengästyn kuitenkin tosi helpolla ja lonkat ja kantapäät alkaa särkemään jo puolen tunnin kävelyn jälkeen. Mutta lyhyitä lenkkejä olen silti yrittänyt tehdä, kun tältä pahoinvoinnilta vaan pystyy, ettei kunto ihan rapistuisi.
-Daisy
Joko Vilkulla alkaa masis helpottamaan? Vai vieläkö mielialat heittelee? Toivottavasti olisi jo helpottamaan päin.
Mäkin olen miettinyt noita kantoliinoja, ajattelin lähinnä kotikäyttöön eli vaunut ostetaan siitä huolimatta. Tulkaahan te edellä olevat sitten kertomaan käyttökokemuksista
Lähdetään loppukuusta reissuun ja olisi sieltä tarkoitus ostella jo joitakin tavaroita, ainakin nyt vaunut ja turvaistuin, kun ovat reippaasti helvempia.Munkaan astmaa ei ole neuvolassa mitenkään noteerattu, vaikka mulla se lukee neuvolakortissa. Mä olen joutunut ottamaan suurempia annoksia kuin ennen ja apteekissa jo huomauttivatkin asiasta eli pitää mennä hakemaan uusi resepti, jos loppuu ennen aikojaan. Sen sijaan se neuvolan tätsky oli pistämässä mua johonkin allergiatutkimukseen astman takia. Jätti sanomatta vaan sen, että se on vapaaehtoista, mikä mua ärsytti suunnattomasti! Siihen kuului paljon käyntejä; verikokeita itseltä ja vauvalta+ulostenäytteitä sekä ruokapäiväkirjan pitoa. Se tutkimus alkaisi kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja päättyisi vasta lapsen ollessa kaksi vuotta. Lisäksi 1/3 tutkimuksenen osallistuvista saa lumelääkettä eli jos siihen ryhmään osut, niin ei tutkimuksesta ole itselle mitään hyötyä! Mä ehkä haluaisin joka tapauksessa syödä niitä maitohappobakteereja eli taidan jättää osallistumatta.
Olen kanssa huomannut, ettei lenkkeily enää sujuu entiseen malliin, vaikkei mulla valtavaa vatsaa vielä olekaan. Hengästyn kuitenkin tosi helpolla ja lonkat ja kantapäät alkaa särkemään jo puolen tunnin kävelyn jälkeen. Mutta lyhyitä lenkkejä olen silti yrittänyt tehdä, kun tältä pahoinvoinnilta vaan pystyy, ettei kunto ihan rapistuisi.
-Daisy
P
Pinja
Vieras
Hei taas.
Eilen oltiin sitten perhevalmennus kurssilla. Meitä oli noin kuusi äitiä miehineen. Vetämässä iltaa oli perhekeskuskordinaattori, terveydenhoitaja ja kirkkoherra. Lastenvalvoja ei päässyt paikalle. Niin ja kelan edustaja. Alku olikin ihan lupaava kun kelan mies kertoi tuista ja etuuksista, sitten tämä nuori perhekeskuskordinaattori luki paperista oman osuutensa ja me miehen kanssa haukoteltiin jo kilpaa. Sitten astui kehiin kirkkoherra ja siinä vaiheessa olisi tehnyt jo mieli karata ulos ovesta. Mun mielestä se nyt vaan oli väärässä paikassa väärään aikaan. Eikä sitä asiaa kuitenkaan ollut kuin hetkeksi ja lopun ajan jorisi ihan puuta heinää. Ihan kuin olisi yrittänyt väkisin tutustua pareihin ja saada aikaan jotain keskustelua. Kertoi lähinnä kasteesta. Sen ajan kun puhui asiaa. Sinäänsä ihan ok, mutta mua nyt ei henkilökohtaisesti tässä vaiheessa kiinnosta. Synnytys on nyt se päällimmäinen asia ja sen jälkeinen elämä tuntuu olevan vielä kovin kaukana. Lopulta terveydenhoitaja kertoi siitä milloin on syytä lähteä sairaalaan. Ja se taisi olla illan koho kohta. Kaksi tuntia meni. olisi selviydytty tunnissa jos olisi vain keskitytty olennaiseen.
Tänään vielä lääkäriin. Toivotaan parasta, että päästää mut töihin.
Mä aijon tietenkin hankkia vaunut mys vaikka se kantoliina onkin. Lähinnä ajattelin, että kun täällä metsän keskellä asutaan niin on helpompaa tehdä piha,- koti töitä, käydä koiran kanssa lenkillä tai vaikka kyläillä kavereilla kun lapsen voi kätevästi laittaa kantoliinaan. Toki se varmaan rasittaa selkää, mutta mä olen niin innoissani siitä kankaan palasta, etten 0le suostunut edes miettiä sitä vaihtoehtoa, että mun selkä ei kestä. Ja lasta pidetään siinä kuulemma noin 5-6 kk saakka. Ei siis kovin kauaa. Ja lapsi syntyy sopivasti kesäksi, että senkin puolesta sitä on varmaan helppo käyttää.
Oonkohan nyt taas paasannut tarpeeksi
Heipä hei!
-Pinja- rv 27+0
Eilen oltiin sitten perhevalmennus kurssilla. Meitä oli noin kuusi äitiä miehineen. Vetämässä iltaa oli perhekeskuskordinaattori, terveydenhoitaja ja kirkkoherra. Lastenvalvoja ei päässyt paikalle. Niin ja kelan edustaja. Alku olikin ihan lupaava kun kelan mies kertoi tuista ja etuuksista, sitten tämä nuori perhekeskuskordinaattori luki paperista oman osuutensa ja me miehen kanssa haukoteltiin jo kilpaa. Sitten astui kehiin kirkkoherra ja siinä vaiheessa olisi tehnyt jo mieli karata ulos ovesta. Mun mielestä se nyt vaan oli väärässä paikassa väärään aikaan. Eikä sitä asiaa kuitenkaan ollut kuin hetkeksi ja lopun ajan jorisi ihan puuta heinää. Ihan kuin olisi yrittänyt väkisin tutustua pareihin ja saada aikaan jotain keskustelua. Kertoi lähinnä kasteesta. Sen ajan kun puhui asiaa. Sinäänsä ihan ok, mutta mua nyt ei henkilökohtaisesti tässä vaiheessa kiinnosta. Synnytys on nyt se päällimmäinen asia ja sen jälkeinen elämä tuntuu olevan vielä kovin kaukana. Lopulta terveydenhoitaja kertoi siitä milloin on syytä lähteä sairaalaan. Ja se taisi olla illan koho kohta. Kaksi tuntia meni. olisi selviydytty tunnissa jos olisi vain keskitytty olennaiseen.
Tänään vielä lääkäriin. Toivotaan parasta, että päästää mut töihin.
Mä aijon tietenkin hankkia vaunut mys vaikka se kantoliina onkin. Lähinnä ajattelin, että kun täällä metsän keskellä asutaan niin on helpompaa tehdä piha,- koti töitä, käydä koiran kanssa lenkillä tai vaikka kyläillä kavereilla kun lapsen voi kätevästi laittaa kantoliinaan. Toki se varmaan rasittaa selkää, mutta mä olen niin innoissani siitä kankaan palasta, etten 0le suostunut edes miettiä sitä vaihtoehtoa, että mun selkä ei kestä. Ja lasta pidetään siinä kuulemma noin 5-6 kk saakka. Ei siis kovin kauaa. Ja lapsi syntyy sopivasti kesäksi, että senkin puolesta sitä on varmaan helppo käyttää.
Oonkohan nyt taas paasannut tarpeeksi
Heipä hei!
-Pinja- rv 27+0
K
Katriina _
Vieras
Moikka,
Mulla ei ole mitään uutta kerrottavaa, mutta höpötän nyt jotain. Neuvola on seuraavaksi 1,5 viikon päästä ja siitä viikon päästä taas lääkäri sairaalassa.
Pitäsköhän mun itse merkitä mun neuvolakorttiin se astma, jotta huomaisivat sen tarvittaessa sitten? Vai kysynkö neuvolassa, että onko se ehkä unohtunut merkitä sinne.
Parin päivän aikana on ajoittain ollut ihan järkyttävää jomottavaa hetkellistä kipua alaselällä ja jossain peräsuolen seutuvilla. Luulen, että vauva liikuskelee siellä, missä ne kystat sijaitsee ja tämä taas aiheuttaa kipua, vaikka normaalisti vauvan liikkeet pitäisi tuntua vain vatsan puolella.
Väsymys on ehkä hivenen alkanut helpottaa, ja oon jaksanut taas lenkkeillä. Tekis mieli juostakin, mutta kun mulla tulee heti välittömästi wc-käynnin jälkeen uus pissahätä, niin pakko vaan kävellä ja melkoisen lyhitä lenkkejä. Mitenkäs muilla, onko jatkuvasti käytävä vessassa, vaikkei rakko ole edes täysi? Yöllä mä ravaan vessassa ihan koko ajan ja kun janottaakin koko ajan ni kierre on valmis =)
Mä jotenkin vieroksun ajatusta tosta kantoliinasta. En tiiä, mulle jotenkin vaunut on ihan itsestäänselvyys, vaikka on noi kantoliinat kai yleistyneet viime vuosina ihan selkeesti. Meillä ei ole vaunuja vielä hankittu, mies niitä lähinnä on vertaillut ja varmaan talvilomalla kun lähdetään reissuun niin hommataan. Samalla reissulla tulee sitten kalusteet lapselle.
Meidän huusholli on remontissa. Kylppäri on purettu ja pariksi viikoksi pitäisi keksiä peseytymispaikka. Ja välittömästi tämän rempan jälkeen alkaa vauvan huoneen remontti. Toivoa sopii, että minulla kunto kestää ja että vauva viihtyy masussa vielä pitkään.
Jaa, nyt tulee ulkona lunta ja kovasti. Mut ei taida pysyä maassa tuokaan, hätäseen varmaan joutuu yhdet lumityöt tehdä ja sitten ne taas sulaa pois.
Mulla ei ole mitään uutta kerrottavaa, mutta höpötän nyt jotain. Neuvola on seuraavaksi 1,5 viikon päästä ja siitä viikon päästä taas lääkäri sairaalassa.
Pitäsköhän mun itse merkitä mun neuvolakorttiin se astma, jotta huomaisivat sen tarvittaessa sitten? Vai kysynkö neuvolassa, että onko se ehkä unohtunut merkitä sinne.
Parin päivän aikana on ajoittain ollut ihan järkyttävää jomottavaa hetkellistä kipua alaselällä ja jossain peräsuolen seutuvilla. Luulen, että vauva liikuskelee siellä, missä ne kystat sijaitsee ja tämä taas aiheuttaa kipua, vaikka normaalisti vauvan liikkeet pitäisi tuntua vain vatsan puolella.
Väsymys on ehkä hivenen alkanut helpottaa, ja oon jaksanut taas lenkkeillä. Tekis mieli juostakin, mutta kun mulla tulee heti välittömästi wc-käynnin jälkeen uus pissahätä, niin pakko vaan kävellä ja melkoisen lyhitä lenkkejä. Mitenkäs muilla, onko jatkuvasti käytävä vessassa, vaikkei rakko ole edes täysi? Yöllä mä ravaan vessassa ihan koko ajan ja kun janottaakin koko ajan ni kierre on valmis =)
Mä jotenkin vieroksun ajatusta tosta kantoliinasta. En tiiä, mulle jotenkin vaunut on ihan itsestäänselvyys, vaikka on noi kantoliinat kai yleistyneet viime vuosina ihan selkeesti. Meillä ei ole vaunuja vielä hankittu, mies niitä lähinnä on vertaillut ja varmaan talvilomalla kun lähdetään reissuun niin hommataan. Samalla reissulla tulee sitten kalusteet lapselle.
Meidän huusholli on remontissa. Kylppäri on purettu ja pariksi viikoksi pitäisi keksiä peseytymispaikka. Ja välittömästi tämän rempan jälkeen alkaa vauvan huoneen remontti. Toivoa sopii, että minulla kunto kestää ja että vauva viihtyy masussa vielä pitkään.
Jaa, nyt tulee ulkona lunta ja kovasti. Mut ei taida pysyä maassa tuokaan, hätäseen varmaan joutuu yhdet lumityöt tehdä ja sitten ne taas sulaa pois.
D
Daisy_
Vieras
Heippa,
Voithan sä Katriina pyytää astman siihen lisäämään tai vaikka lisätä itse, hyvähän siinä on kaikki sairaudet olla. Ehkä ovat unohtaneet tai sitten ovat vaan jättäneet laittamatta siihen korttiin, koska astma ei kuitenkaan ole raskauden kannalta niin merkittävä sairaus kuin moni muu, vaikka pitäähän senkin olla hyvin hoidettu ja tasapainossa. Kuten aiemmin oli puhetta, niin ne neuvolan terkkarit ovat lähinnä keskittyneitä niihin omiin juttuihinsa, niihin siis, mitä siellä mitataankin. Mullakin puuttui koneelta ja kortista tieto penisilliiniallergiasta ja se ultraava lääkäri sanoi siitä, että se onkin merkittävä tieto ja laittoi koneelle. Ei multa sitä kukaan ollut aiemmin kysynyt, eikä tullut itsellekään mieleen sanoa.
Koskas muuten Anttulilla alkoi opiskelut? Vai muistanko nyt ihan väärin, että pääsit kouluun?
Kuulostaa aika pitkävetiseltä tuo perhevalmennus! Varsinkin kirkkoherran osuus! Huuh, meillä mies varmaan ottaisi jalat alleen moisesta tilaisuudesta.
Miten muuten te muut, jotka siis ette ole aviossa tai menossa ennen vauvaa, niin kumman sukunimen lapsenne saa? Meillä keskusteltiin eilen taas nimistä ja mies haluaa siis antaa hänen nimensä, mikä on mulle ihan ok. Alkuunhan vauva on mun sukunimellä eli se pitää sitten muuttaa, kun lapsi on virallisesti isänsä. Luettiin samalla myös juttua isyyden tunnustamisesta, on sekin vaan mutkikasta touhua, alkoi oikein ärsyttämään. Mun mielestä kysymykset uskottomuudesta yms. on täysin turhia! Niitä siis kysytään molemmilta ja lisäksi, jos vaikka oma mieheni olisikin käynyt vieraissa, niin tuskin hän sitä siellä myöntäisi. Onhan tietenkin erilaisia tapauksia, mutta mä koen ne lähinnä loukkaaviksi. Mietin, että mitenköhän ne avoparit, joiden lapsi on saanut alkunsa vaikkapa koeputkihedelmöityksellä, joutuukohan nekin tähän samaan kuulusteluun?
Mukavaa viikonvaihdetta!
Daisy
Voithan sä Katriina pyytää astman siihen lisäämään tai vaikka lisätä itse, hyvähän siinä on kaikki sairaudet olla. Ehkä ovat unohtaneet tai sitten ovat vaan jättäneet laittamatta siihen korttiin, koska astma ei kuitenkaan ole raskauden kannalta niin merkittävä sairaus kuin moni muu, vaikka pitäähän senkin olla hyvin hoidettu ja tasapainossa. Kuten aiemmin oli puhetta, niin ne neuvolan terkkarit ovat lähinnä keskittyneitä niihin omiin juttuihinsa, niihin siis, mitä siellä mitataankin. Mullakin puuttui koneelta ja kortista tieto penisilliiniallergiasta ja se ultraava lääkäri sanoi siitä, että se onkin merkittävä tieto ja laittoi koneelle. Ei multa sitä kukaan ollut aiemmin kysynyt, eikä tullut itsellekään mieleen sanoa.
Koskas muuten Anttulilla alkoi opiskelut? Vai muistanko nyt ihan väärin, että pääsit kouluun?
Kuulostaa aika pitkävetiseltä tuo perhevalmennus! Varsinkin kirkkoherran osuus! Huuh, meillä mies varmaan ottaisi jalat alleen moisesta tilaisuudesta.
Miten muuten te muut, jotka siis ette ole aviossa tai menossa ennen vauvaa, niin kumman sukunimen lapsenne saa? Meillä keskusteltiin eilen taas nimistä ja mies haluaa siis antaa hänen nimensä, mikä on mulle ihan ok. Alkuunhan vauva on mun sukunimellä eli se pitää sitten muuttaa, kun lapsi on virallisesti isänsä. Luettiin samalla myös juttua isyyden tunnustamisesta, on sekin vaan mutkikasta touhua, alkoi oikein ärsyttämään. Mun mielestä kysymykset uskottomuudesta yms. on täysin turhia! Niitä siis kysytään molemmilta ja lisäksi, jos vaikka oma mieheni olisikin käynyt vieraissa, niin tuskin hän sitä siellä myöntäisi. Onhan tietenkin erilaisia tapauksia, mutta mä koen ne lähinnä loukkaaviksi. Mietin, että mitenköhän ne avoparit, joiden lapsi on saanut alkunsa vaikkapa koeputkihedelmöityksellä, joutuukohan nekin tähän samaan kuulusteluun?
Mukavaa viikonvaihdetta!
Daisy
V
-Vanilla-
Vieras
Heippa !!
Kokeillaanpas taas.. mä olen siis käynyt silloin tällöin kirjoittelemassa tänne, mutta joka ainoan kerran kone on käynyt temppuilees ja tekstit kadonneet teille tietämättömille.
Mä olen pahoillaan, mutten jaksanut lukea teidän tekstejänne kovinkaan tarkkaan, viime käynnistäni kun kuitenkii on niin kovasti paljon aikaa ja tekstiä niiiin paljon.. anteeksi.
Tosiaan, mä olen nyt sit viikon ollu mammalomalla ja hassulta tuntuu, kun saa vain "olla" ja yrittää nauttia (kun vain osaisi, koko ajan on muka hirmu tärkeää tekemistä.. lähinnä siis siivottavaa). Mä olin saikulla vkon ennen lomani alkamista kovan väsymyksen vuoksi. Mä en saa oikein vieläkään nukuttua, ihan vain muutaman tunnin yössä ja se on sit siinä. Hyvällä tuurilla torkahdan päivällä tunniksi tai pariksi, mutta kyllä heikkoa on ollut. Käy voimille tämä valvominen.. mitähän kaikki on sitten vauvan kanssa.. apua.
Eilen käytiin synnärillä tutustuus ja siellä hlökunta vaikutti todella mukavalta ja asiaan paneutuvalta. Hiukan kävi tuleva synnytys jo jänskäämään. Mutta ihan vain vähän.. ei oikein osaa kovasti jännittää kun ei tiiä mitä odottaa.. LA on nyt sit tasan kuukausi.
Mulle on neuvolassa lähes joka kerran toitotettu kuinka "ihanneraskaus" mul on ollut. Ja näin taaksepäin ajateltuna on se sitä kyllä ollutkii. Pieniä vaivoja lukuunottamatta. Mulla on muuten hemppa noussut kuin ihmeenkaupalla 134 ja mul ei koskaan ole ollut niin hyvät lukemat. Ja olen syönyt ihan normaalisti, samalla tavalla alusta saakka. Uskomaton juttu. Painoa on tullut tasan 10 kg, joten liikkuminen on suht "kevyttä" tilaan nähden. Pieniä liitoskipuja on ollut havaittavissa ja häpyluu on välillä todella arka liikkuessa, mutta niiden vaivojen kanssa pystyy elämään. Selällään nukkumisesta ei enää tule mitään, sen verran vauva painaa hermoihin. Kylkiasento paras.
Onnea muuten sinulle Katriina.. olin lukevinani, että olette menneet kihloihin !! Ihana uutinen =)
Ja täällä ilmeisesti on ollut mielialanvaihteluita muillakii. Mulla ne on onneksi jääneet, mutta on ikävää jos muillakin on ollut vastaavaa. Ne kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.
Meillä vauva saa isän sukunimen. Mies on hieman vihjaillut, että joskos mekii jossakin vaiheessa harkittaisiin tuota avioliittoa.. kosintaa siis ootellessa =) Mutta vasta vähän myöhemmin, nyt keskitytään vauvaan.
Tämä mamma menee nyt lepäämään. Viime yö oli taas kovin pitkä valvoa ja aamulla en saanut nukutuksi kuin muutaman tunnin. Silmät nyt siis ihan solmussa..
Kaikille kovasti paljon onnea odotukseen ja taputuksia masuasukeillenne !!
-Vanilla-
Rv 35+4
Kokeillaanpas taas.. mä olen siis käynyt silloin tällöin kirjoittelemassa tänne, mutta joka ainoan kerran kone on käynyt temppuilees ja tekstit kadonneet teille tietämättömille.
Mä olen pahoillaan, mutten jaksanut lukea teidän tekstejänne kovinkaan tarkkaan, viime käynnistäni kun kuitenkii on niin kovasti paljon aikaa ja tekstiä niiiin paljon.. anteeksi.
Tosiaan, mä olen nyt sit viikon ollu mammalomalla ja hassulta tuntuu, kun saa vain "olla" ja yrittää nauttia (kun vain osaisi, koko ajan on muka hirmu tärkeää tekemistä.. lähinnä siis siivottavaa). Mä olin saikulla vkon ennen lomani alkamista kovan väsymyksen vuoksi. Mä en saa oikein vieläkään nukuttua, ihan vain muutaman tunnin yössä ja se on sit siinä. Hyvällä tuurilla torkahdan päivällä tunniksi tai pariksi, mutta kyllä heikkoa on ollut. Käy voimille tämä valvominen.. mitähän kaikki on sitten vauvan kanssa.. apua.
Eilen käytiin synnärillä tutustuus ja siellä hlökunta vaikutti todella mukavalta ja asiaan paneutuvalta. Hiukan kävi tuleva synnytys jo jänskäämään. Mutta ihan vain vähän.. ei oikein osaa kovasti jännittää kun ei tiiä mitä odottaa.. LA on nyt sit tasan kuukausi.
Mulle on neuvolassa lähes joka kerran toitotettu kuinka "ihanneraskaus" mul on ollut. Ja näin taaksepäin ajateltuna on se sitä kyllä ollutkii. Pieniä vaivoja lukuunottamatta. Mulla on muuten hemppa noussut kuin ihmeenkaupalla 134 ja mul ei koskaan ole ollut niin hyvät lukemat. Ja olen syönyt ihan normaalisti, samalla tavalla alusta saakka. Uskomaton juttu. Painoa on tullut tasan 10 kg, joten liikkuminen on suht "kevyttä" tilaan nähden. Pieniä liitoskipuja on ollut havaittavissa ja häpyluu on välillä todella arka liikkuessa, mutta niiden vaivojen kanssa pystyy elämään. Selällään nukkumisesta ei enää tule mitään, sen verran vauva painaa hermoihin. Kylkiasento paras.
Onnea muuten sinulle Katriina.. olin lukevinani, että olette menneet kihloihin !! Ihana uutinen =)
Ja täällä ilmeisesti on ollut mielialanvaihteluita muillakii. Mulla ne on onneksi jääneet, mutta on ikävää jos muillakin on ollut vastaavaa. Ne kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.
Meillä vauva saa isän sukunimen. Mies on hieman vihjaillut, että joskos mekii jossakin vaiheessa harkittaisiin tuota avioliittoa.. kosintaa siis ootellessa =) Mutta vasta vähän myöhemmin, nyt keskitytään vauvaan.
Tämä mamma menee nyt lepäämään. Viime yö oli taas kovin pitkä valvoa ja aamulla en saanut nukutuksi kuin muutaman tunnin. Silmät nyt siis ihan solmussa..
Kaikille kovasti paljon onnea odotukseen ja taputuksia masuasukeillenne !!
-Vanilla-
Rv 35+4
A
Anttuli.
Vieras
Olipa mukavaa kuulla Vanillasta pitkästä aikaa. Kiva kun kaikki on menny hyvin.
joo, mulla alko eilen sairaanhoitajakoulu. Nämä pari päivää on ollu pelkkää tutustumista eli aikalailla yhtä tyhjän kanssa. Nytki pitäs olla kuuntelemassa jotain Kelan opintotukijuttuja ja vastaavia, mutta ko oli hammaslääkäri niin en jaksanu lähteä ennää takas.
Meilläki vauva saa isän sukunimen. On nimittäin tarkotus mennä jossain välissä naimisiin, mutta sitte vasta ko lapsi on vähän isompi (eli vuen päästä..). Ei oo oikeastaan käyny ees mielessä, ettei lapsi ottais isänsä nimeä.
Pakko lähteä ettiin ruokaa. Ei ajatus kulje, ei sitte millään.
joo, mulla alko eilen sairaanhoitajakoulu. Nämä pari päivää on ollu pelkkää tutustumista eli aikalailla yhtä tyhjän kanssa. Nytki pitäs olla kuuntelemassa jotain Kelan opintotukijuttuja ja vastaavia, mutta ko oli hammaslääkäri niin en jaksanu lähteä ennää takas.
Meilläki vauva saa isän sukunimen. On nimittäin tarkotus mennä jossain välissä naimisiin, mutta sitte vasta ko lapsi on vähän isompi (eli vuen päästä..). Ei oo oikeastaan käyny ees mielessä, ettei lapsi ottais isänsä nimeä.
Pakko lähteä ettiin ruokaa. Ei ajatus kulje, ei sitte millään.
V
-Vanilla-
Vieras
Ja täällä taas.. on pakko yrittää pitää itseään hereil, jos vaikka ensi yönä saisi nukuttua =) Niin, sain päiväl nukuttua runsaan tunnin. Eli en juuri mitään. Neuvolassa rauhoittelivat, että toisilla raskaushormonit aiheuttavat unettomuutta, varsinkii näin loppuraskaudessa. Tiedä sit..
Joku kyseli äippäpakkauksen sisällöstä. Ja sen sisällön löytää kuvina Kelan sivuilta (vuoden 2006 äitiyspakkaus). Aika suloisia vaatetuksia ovat. Ite ollaan jonkin verran ostettu ihan pieniä 50/56 cm, mutta yritetty pysyä kohtuuden rajoissa. Ne kun on niin kovin pienen aikaa vain käytössä ja mä tiedän, että me tulemme saamaan vaatteita lahjaksi vauvan synnyttyä.
Ja kun nyt vauhtiin pääsin, niin vauvamme pinnasänky näyttääpi tältä.. http://www.babystyle.fi/IMG_3141.JPG
Ihan siis perussänky. Olemme yrittäneet ostaa suhteellisen edukasta, mutta toimivaa ja turvallista. Saas nähä miltä vaavin uni maistuu kotiin tullessa suuressa, uudessa sängyssä =) Hoitotaso saatiin sukulaisilta, lähes uuden veroinen. Saamme myös turvakaukalon (tiedän aivan varmasti, että ei ole "kolaroitu"), sitterin ja muuta tarpeellista. Ettei ihan kaikkea tarvitse ostaa. Säästää muutaman rahan siinäkii.. Olisinhan mä löytänyt kaikkea kivaa ja paljon, mutta oli otettava järki käteen ja rauhoituttava. Jos sit mahdolliselle toiselle vauvalle pystyisi "sisustamaan" oman kauniin lastenhuoneen. Sen näkee sit. Nyt siis kaikki vauvanhoitotarvikkeet ovat makuuhuoneessamme asuntomme pienen vuoksi. Mutta ihan kivasti mielestäni olemme saaneet kaikki mahtumaan ja näyttää vielä kivaltakin =)
Mä en tällä kertaa taida keksiä enempää tikusta asiaa.. taidan mennä löffäilemää tuonne sohvalle ja ootella miestäni treeneistä kotiin.
Heips..
-Vanilla-
Joku kyseli äippäpakkauksen sisällöstä. Ja sen sisällön löytää kuvina Kelan sivuilta (vuoden 2006 äitiyspakkaus). Aika suloisia vaatetuksia ovat. Ite ollaan jonkin verran ostettu ihan pieniä 50/56 cm, mutta yritetty pysyä kohtuuden rajoissa. Ne kun on niin kovin pienen aikaa vain käytössä ja mä tiedän, että me tulemme saamaan vaatteita lahjaksi vauvan synnyttyä.
Ja kun nyt vauhtiin pääsin, niin vauvamme pinnasänky näyttääpi tältä.. http://www.babystyle.fi/IMG_3141.JPG
Ihan siis perussänky. Olemme yrittäneet ostaa suhteellisen edukasta, mutta toimivaa ja turvallista. Saas nähä miltä vaavin uni maistuu kotiin tullessa suuressa, uudessa sängyssä =) Hoitotaso saatiin sukulaisilta, lähes uuden veroinen. Saamme myös turvakaukalon (tiedän aivan varmasti, että ei ole "kolaroitu"), sitterin ja muuta tarpeellista. Ettei ihan kaikkea tarvitse ostaa. Säästää muutaman rahan siinäkii.. Olisinhan mä löytänyt kaikkea kivaa ja paljon, mutta oli otettava järki käteen ja rauhoituttava. Jos sit mahdolliselle toiselle vauvalle pystyisi "sisustamaan" oman kauniin lastenhuoneen. Sen näkee sit. Nyt siis kaikki vauvanhoitotarvikkeet ovat makuuhuoneessamme asuntomme pienen vuoksi. Mutta ihan kivasti mielestäni olemme saaneet kaikki mahtumaan ja näyttää vielä kivaltakin =)
Mä en tällä kertaa taida keksiä enempää tikusta asiaa.. taidan mennä löffäilemää tuonne sohvalle ja ootella miestäni treeneistä kotiin.
Heips..
-Vanilla-
P
Pinja
Vieras
Kiva kuulla Vanillasta pitkästä aikaa! Täälläkin äippäloma lähestyy päivä päivältä. Enään n. reilu kuukausi kun kaikki lomat on vähennetty siitä. Jipii!
Palasin taas takisin töiden pariin. Olisin saanut sairas lomaa, mutta sanoin, että haluan käydä kokeilemassa josko selkä kestäisi. Ja parin päivän testaamisen jälkeen tuntuu selässä ihan hyvältä. Hirveän väsynyt olen tosin ollut. Mutta se saattaa johtua ihan siitä, että uni rytmi kerkesi kolmessa viikossa mennä sekaisin. Uni ei meinaa iltasin tulla millään.
Meillä kanssa lapsi saa miehen nimen. En ole edes harkinnut muuta kun kuitenkin ollaan jossain vaiheessa menossa naimisiin ja otan miehen sukunimen.
Miten on muuten ton isyyden tunnustamisen kanssa, siis jos pari ei ole naimisissa. Jos mies menee suoraan veri kokeeseen niin säästyykö silloin ikävältä tenttaamiselta.
Eipä tässä sitten kai muuta. Nautin nyt vaan neljän päivän vapaista. Ja lumesta niin kauan kuin se maassa pysyy.Viikonloppuja...
-Pinja- rv 27+5
Palasin taas takisin töiden pariin. Olisin saanut sairas lomaa, mutta sanoin, että haluan käydä kokeilemassa josko selkä kestäisi. Ja parin päivän testaamisen jälkeen tuntuu selässä ihan hyvältä. Hirveän väsynyt olen tosin ollut. Mutta se saattaa johtua ihan siitä, että uni rytmi kerkesi kolmessa viikossa mennä sekaisin. Uni ei meinaa iltasin tulla millään.
Meillä kanssa lapsi saa miehen nimen. En ole edes harkinnut muuta kun kuitenkin ollaan jossain vaiheessa menossa naimisiin ja otan miehen sukunimen.
Miten on muuten ton isyyden tunnustamisen kanssa, siis jos pari ei ole naimisissa. Jos mies menee suoraan veri kokeeseen niin säästyykö silloin ikävältä tenttaamiselta.
Eipä tässä sitten kai muuta. Nautin nyt vaan neljän päivän vapaista. Ja lumesta niin kauan kuin se maassa pysyy.Viikonloppuja...
-Pinja- rv 27+5
V
Vilkku_
Vieras
Hei kaikille,
ah tänään tuli 12 vkoa täyteen ja kiitos kysymästä, elämä alkaa taas hymyilemään. Vieläkin on ajoittain "tunteeton" olo eli esim. lähenevät häät ei jaksa innostaa. Mut seuraavassa hetkessä itken esim: Amazing raceiä katsellessa telkusta...=) Mut siis vauvaa odotellaan kyllä jo hyvillä mielin. Mulla oli täs jonkin aikaa koko ajan niin huono olo ja herkkä haju-aisti ettei mikään ruoka tahtonut mennä alas. Eli pinaattilätyt oli oikeastaan ainoot mitä pystyin syömään... Painokin oli laskenut. Ja tuo väsymys, herranjestas! Voiko sellaista ollakaan!!? Mut nyt kuin vauva ois tienny et 12 vkoo tulee täyteen niin jo on ruoka maistunu ja väsymyskin on huomattavasti lievempää. Sain viime viikolla kuunnella vauvan sydänääniä ekaa kertaa dopplerilla. Ja hyvin kuului! =) Ah, maailman kaunein tykytys...
Niin, häitä tässä yritetään siis saada aikaan. Enää 6 vkoo.... alkaa jo hieman hermostuttaa ja välillä toivoo et olis jo ohi. Oli jo anopin kanssa pieni yhteenotto kun en halua niitä muksuja häihimme... =( Pahoitti kyllä mieleni. Mut sanoinkin et se on meidän päivä, me järjestämme ja maksamme kaiken ja toinen vaihtoehto olisi miehen toivomus häistä vain perheenjäsenten kesken. Joten eipä ole valituksia tullut enää. Ja moni joilla on lapsia on jo ilmoittautunut häihin ja sanonut miten ihanaa on päästä juhlimaan kaksistaan. Toki on niitäkin joille hoitojärjestelyt tuottavat päänvaivaa mut itse en nyt sitä aijo murehtia. Meille on tärkeintä et meille läheisimmät ihmiset tulevat paikalle sekä pappi.
Jopa tuli saarna. Mut kylläpä on viel paljon mietittävää ja vaik tuntuu et kaikki on aikataulussa eikä hätää ole niin kuitenkin saadaan vielä varmaan kiire...
Hei, anteeksi omanapaisuus:
Katriinalle sydämelliset ONNITTELUT kihlautumisen johdosta!!!
Ja Anttulille opiskelupaikasta! Tsemppiä.
Ja kiva kuulla Vanillastakin. Nauti ja yritä lepäillä!
Hei, missä synnytätte? Mä meen Naistenklinikalle. Mitenköhän siel on porukkaa kesähelteellä töissä?.......
Vilkku rv. 12+0
ah tänään tuli 12 vkoa täyteen ja kiitos kysymästä, elämä alkaa taas hymyilemään. Vieläkin on ajoittain "tunteeton" olo eli esim. lähenevät häät ei jaksa innostaa. Mut seuraavassa hetkessä itken esim: Amazing raceiä katsellessa telkusta...=) Mut siis vauvaa odotellaan kyllä jo hyvillä mielin. Mulla oli täs jonkin aikaa koko ajan niin huono olo ja herkkä haju-aisti ettei mikään ruoka tahtonut mennä alas. Eli pinaattilätyt oli oikeastaan ainoot mitä pystyin syömään... Painokin oli laskenut. Ja tuo väsymys, herranjestas! Voiko sellaista ollakaan!!? Mut nyt kuin vauva ois tienny et 12 vkoo tulee täyteen niin jo on ruoka maistunu ja väsymyskin on huomattavasti lievempää. Sain viime viikolla kuunnella vauvan sydänääniä ekaa kertaa dopplerilla. Ja hyvin kuului! =) Ah, maailman kaunein tykytys...
Niin, häitä tässä yritetään siis saada aikaan. Enää 6 vkoo.... alkaa jo hieman hermostuttaa ja välillä toivoo et olis jo ohi. Oli jo anopin kanssa pieni yhteenotto kun en halua niitä muksuja häihimme... =( Pahoitti kyllä mieleni. Mut sanoinkin et se on meidän päivä, me järjestämme ja maksamme kaiken ja toinen vaihtoehto olisi miehen toivomus häistä vain perheenjäsenten kesken. Joten eipä ole valituksia tullut enää. Ja moni joilla on lapsia on jo ilmoittautunut häihin ja sanonut miten ihanaa on päästä juhlimaan kaksistaan. Toki on niitäkin joille hoitojärjestelyt tuottavat päänvaivaa mut itse en nyt sitä aijo murehtia. Meille on tärkeintä et meille läheisimmät ihmiset tulevat paikalle sekä pappi.
Jopa tuli saarna. Mut kylläpä on viel paljon mietittävää ja vaik tuntuu et kaikki on aikataulussa eikä hätää ole niin kuitenkin saadaan vielä varmaan kiire...
Hei, anteeksi omanapaisuus:
Katriinalle sydämelliset ONNITTELUT kihlautumisen johdosta!!!
Ja Anttulille opiskelupaikasta! Tsemppiä.
Ja kiva kuulla Vanillastakin. Nauti ja yritä lepäillä!
Hei, missä synnytätte? Mä meen Naistenklinikalle. Mitenköhän siel on porukkaa kesähelteellä töissä?.......
Vilkku rv. 12+0
K
Katriina _
Vieras
Huomenet,
Mukava kuulla Vanillasta pitkästä aikaa. Ei tässä itelläkään ole kuin tasan kaksi kuukautta aikaa äitiyslomaan =). Pakkausta ja muita Kelan etuuksia en ole vieläkään saanut haettua, kun työnantaja viivyttelee sen heidän lomakkeen kanssa. Tänään taidan muistuttaa asiasta, jotta pääsisin itsekin etenemään asiassa.
Mulla on tässä nyt alkanut tulla jos jonkinlaista vaivaa. Fyysisesti oon periaatteessa ihan kunnossa paitsi toi suolen toiminta tökkii tosi pahasti. Vatsa on tosi kovalla ja täynnä koko ajan, kun en saa juuri mitään ulos. Ei auta enää se Vi-Siblin, jota oon sekoitellut jugurtin sekaan heti raskauden alusta asti. Sit mua on alkanut närästää (?). Mä en siis kerta kaikkiaan tiedä mitä on närästys, vaikka sitä mulle kuinka kuvailisi, joten siksi toi kysymysmerkki. Mä en oikeesti tiedä mitä tekisin tän suolen kanssa. Liikunta ja kuidut ei vaan tehoa ja tuskin mikään lääkekään.
Ja toinen ikävämpi juttu kävi eilen, olin sillä kuuluisalla viiden kilsan lenkilläni ja suunnilleen puolessa välissä matkaa alkoi huimata ja heikottaa ihan järjettömästi ja silmissä sumeni ja näkökentässä vilisti vaan erilaisia kuvioita. Nälkä mulla tosiaan oli vähän, mutta olen minä ennenkin nälkäisenä lenkkeillyt. Tiedä sitten oisko hemoglobiini laskenut kovastikin, kun ei väsytä kuitenkaan nyt ihmeemmin. Ja sitä rautakuuria en ole vieläkään aloittanut, kun valmisteen ohjeissa varoitetaan ummetuksesta, enkä tosiaan haluais pahentaa sitä entisestään. En vaan nyt tiedä miten uskallan lähteä enää lenkille, mutta pakko ois yrittää liikkua. Ainakin jonkunlaisen suklaapatukan otan tästä lähtien mukaan. Onneksi reitti kulkee ihmisten ilmoilla eikä missään metsän keskellä, että jos jotain sattuisi, niin varmaan saisi apua nopeesti.
Mut joo, mä taidan ruveta tekeen töitä, niitä onkin taas runsaasti tällä viikolla. Joten kuulemisiin vaan.
Niin juu tosiaan, myös meillä lapsi saa miehen sukunimen. Kun joku päivä mennään naimisiin, otan minäkin miehen nimen. Se on mielestäni paljon kauniimpi sukunimi ja tosiaan huomattavasti harvinaisempi kuin omani, vaikken olekaan koskaan toiseen itseni nimiseen törmännytkään.
Mä kanssa mietin tota isyyden tunnustusasiaa. Varmaan menis helpommalla, jos teettäis suoraan verikokeen, mutta tietääkö kukaan miten se menee käytännössä?
Mukava kuulla Vanillasta pitkästä aikaa. Ei tässä itelläkään ole kuin tasan kaksi kuukautta aikaa äitiyslomaan =). Pakkausta ja muita Kelan etuuksia en ole vieläkään saanut haettua, kun työnantaja viivyttelee sen heidän lomakkeen kanssa. Tänään taidan muistuttaa asiasta, jotta pääsisin itsekin etenemään asiassa.
Mulla on tässä nyt alkanut tulla jos jonkinlaista vaivaa. Fyysisesti oon periaatteessa ihan kunnossa paitsi toi suolen toiminta tökkii tosi pahasti. Vatsa on tosi kovalla ja täynnä koko ajan, kun en saa juuri mitään ulos. Ei auta enää se Vi-Siblin, jota oon sekoitellut jugurtin sekaan heti raskauden alusta asti. Sit mua on alkanut närästää (?). Mä en siis kerta kaikkiaan tiedä mitä on närästys, vaikka sitä mulle kuinka kuvailisi, joten siksi toi kysymysmerkki. Mä en oikeesti tiedä mitä tekisin tän suolen kanssa. Liikunta ja kuidut ei vaan tehoa ja tuskin mikään lääkekään.
Ja toinen ikävämpi juttu kävi eilen, olin sillä kuuluisalla viiden kilsan lenkilläni ja suunnilleen puolessa välissä matkaa alkoi huimata ja heikottaa ihan järjettömästi ja silmissä sumeni ja näkökentässä vilisti vaan erilaisia kuvioita. Nälkä mulla tosiaan oli vähän, mutta olen minä ennenkin nälkäisenä lenkkeillyt. Tiedä sitten oisko hemoglobiini laskenut kovastikin, kun ei väsytä kuitenkaan nyt ihmeemmin. Ja sitä rautakuuria en ole vieläkään aloittanut, kun valmisteen ohjeissa varoitetaan ummetuksesta, enkä tosiaan haluais pahentaa sitä entisestään. En vaan nyt tiedä miten uskallan lähteä enää lenkille, mutta pakko ois yrittää liikkua. Ainakin jonkunlaisen suklaapatukan otan tästä lähtien mukaan. Onneksi reitti kulkee ihmisten ilmoilla eikä missään metsän keskellä, että jos jotain sattuisi, niin varmaan saisi apua nopeesti.
Mut joo, mä taidan ruveta tekeen töitä, niitä onkin taas runsaasti tällä viikolla. Joten kuulemisiin vaan.
Niin juu tosiaan, myös meillä lapsi saa miehen sukunimen. Kun joku päivä mennään naimisiin, otan minäkin miehen nimen. Se on mielestäni paljon kauniimpi sukunimi ja tosiaan huomattavasti harvinaisempi kuin omani, vaikken olekaan koskaan toiseen itseni nimiseen törmännytkään.
Mä kanssa mietin tota isyyden tunnustusasiaa. Varmaan menis helpommalla, jos teettäis suoraan verikokeen, mutta tietääkö kukaan miten se menee käytännössä?