Avioeron jälkeen

[Minna]

Kuinka pian miehen avioeron jälkeen kannattaa alkaa seurustelemaan?

Minä olen siis ollut sinkkuna jo pidemmän aikaa mutta tämä mies, minua viitisen vuotta vanhempi, on tuskin saanut eropapereita kuntoon. Asumuserossa ovat olleet jo useamman kuukauden ja eroa mietitty pari vuotta. Lapsia ei kuvioon liity enkä minä ole eron syy mitenkään.

Hyvin synkkaa, mutta kannattaako vielä alkaa millekään vai jääkö vain luu käteen?

 

[mie]

No piruvie, anna palaa.
Eiköhän se ole aika yksillöllistä kuinka pian. Ei avioero tule kenellekään kuin salama kirkkaalta taivaalta. Valehtee se, joka muuta väittää.
Ja surutyötä tekee jokainen jonka liitossa on pahoja ongelmia.

Anna miehelle mahdollisuus, mikä tässä elämässä on sitten varmaa? Ei tätä kannatta etukäteen suremalla pilata. Elämään tänne on synnytty, käsittääkseni.

 

[Jooseppi]

Miksi yleensä erositte. Ja oliko pakko mennä maimisiin sen ensimmäisen panon kanssa, sitä paremmin tuntematta!

 

[Leena]

Vaikea mennä sanomaan mitään eromiehen karanteeniaikaa, kun ei erotilanteesta tiedä sen enempää. Sun pitää itse tehdä huomioita, keskustella ja tarkkailla miestä, että millä tunteiden tasolla hän liikkuu. Keskustelkaa miehen erosta, sen syistä ja seurauksista - kumman aloitteesta ero tuli, ovatko ex-puolisot sovussa, jäikö katkeruutta, vihaa vai onko kaikki jo selvää ja pöytä puhdistettu. Usein käy niin, että ellei eroa ole käyty mielessä loppuun, sama käyttäytymiskaava jatkuu eikä uudet suhteet tahdo onnistua. Noin kuvainnollisesti; sama näytelmä jatkuu, mutta näyttämö vain vaihtuu.

 

[ap]

Kiitos kommenteista. Jooseppi tosin taisi ymmärtää minut vähän väärin, en siis itse ole ollut naimisissa enkä varsinkaan tämän miehen kanssa.

Ottanen siis varovasti tunnustellen ja katsastellen. Pelkään vain että alan itse ottaa asiat liian vakavasti ja petyn jos mies ei vielä olekaan valmis (vaikka sanoisikin olevansa) uuteen suhteeseen.

 

[Jooseppi]

Anteeksi, jos ymmärsin sinut väärin. Mutta älä nyt ryntää mihinkään ""laput silmillä"". Varaa riittävästi aikaa ""kylmäharjoitteluun"". Kaikkea hyvää sinulle!

 

[Marrii]

Miehet ovat vähän hitaampia, vaikka usein menevätkin erosta suoraan uuteen suhteeseen. He ovat kiinni entisessä vielä pitkään. Sanotaan, että mies on paljon riippuvaisempi naisesta kuin nainen miehestä. Allekirjoitan sen täysin ja kokemustakin on.

Aina olisi parempi, että siinä välissä olisi ""tyhjä aika"", ehkä muutama seikkailukin, ennenkuin kiinnittyy uuteen ihmiseen. Jos et nyt ihan hepulissa ole, niin ota iisisti ja katsele hieman välimatkan päästä. Muutoin sinä olet se ihminen, joka hoitaa miehen kuntoon, kuuntelee kaikki itkuvirret ja valitukset, kärsii edestakaisin soutamisesta ja jää sitten, kun tämä on toipunut ja valmis uusiin urotekoihin.

 

[Jenni]

Minusta tässäkin rehellinen avoin juttelu on parasta. Kysele mieheltä hänen tuntemuksia ja kerro, että pelkäät olevasi vain välivaiheen suhde.

Et varmasti itsekään halua, että mies haikailisi entiseen suhteeseen ja käyttäisi aikaansa ja energiaansa vanhojen muisteluun.

Jos kuitenkin asumuseroakin on ollut ja mies on halunnut eroa myös niin että ero ei ole ollut vain ex-vaimon päätös, niin siinä tapauksessa aikalisä voisi olla paikoillaan.

Omalla kohdallani eroprosessi omassa mielessäni oli jo edennyt pitkälle ennen nimen kirjoittamista avioeropapereihin. Kun muutin pois, ei kestänyt kovin kauaa, kun jo aloin seurustella vakavasti.

Suosittelisin, että ette suinpäin syöksy esim. avoliittoon, vaan nauttikaa toisiinne tutustumisesta. Käykää ihan vanhanaikaisilla deiteillä, pidä huolta, ettet unohda omia kavereitasi. Kun olette välillä muutamia päiviä erossa, näette varmasti molemmat, onko yhteenpalaaminen ihanaa ja sitä, mitä todella haluaa.