Ei se kotiäitiys nyt NIIN vaikeata ole.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Cathryn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Cathryn

Aktiivinen jäsen
17.12.2004
1 621
0
36
Ehkä tää tunne johtuu siitä, kun ollaan koettu niin vaikeita aikoja ton nuorimman koko alkutaipaleen ajan (nyt 1v2kk), niin kaikki alkaa pikkuhiljaa kirkastuun ja osaa välillä ehkä arvostaa miten hyvin asiat on juuri nyt.

Mulla on vaikeeta masennustakin välillä, mutta kun aamulla pääsee liikkeelle (kerhoon), niin päivä alkaa hyvin. Kotona jos on koko päivän, kaatuu seinät päälle.

Ja kotihommia voin ainakin minä tehdä, vaikka kolmonen on oikee pyörremyrsky ja kiukuttelija, niin se menee kuitenkin siinä jaloissa ja välillä "auttelee" samalla.

Ymmärrän, että vaikeeta on joskus kaikilla (myös mulla), mutta että eihän se nyt NIIN vaikeeta voi olla.
=)
 
Ei vaan pirun tylsää välillä.

Ei sitä jaksa joka päivä "jeesustella" kuinka asiat o hyvin.

Mulla oli ihan kiva päivä siihen asti kunnes neiti rupes hölmöilemään välipalan jälkeen...
 
Ei kait se ookkaan. MUTTA kyllä silti välillä on jaksoja, jolloin tuntus et lähen just töihin!!! Ei tarvis kuunnella lasten tappelua/huutoa/äiti,äiti!-höpötystä koko ajan. Vaikka se elämään kuuluukin, siis lapsiperheissä. Mutta olen kyllä silti pohjimmiltani minäkin tyytyväinen kotiäiti. Vaikken siis siltä aina kuulostakaan/näytä! ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja smirgelaine:
Ei vaan pirun tylsää välillä.

Ei sitä jaksa joka päivä "jeesustella" kuinka asiat o hyvin.

Mulla oli ihan kiva päivä siihen asti kunnes neiti rupes hölmöilemään välipalan jälkeen...

Tarkotinkin, että kun valitetaan, että ei jakseta ja viedä lapset hoitoon ja kotitöitä EI voi tehdä kun lapset on olemassa yms. yms.

Ei jokapäivä kellään herkkua ole, mutta...
Enkä todellakaan "jeesustele", jos mua tarkotit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinpä:
Ei kait se ookkaan. MUTTA kyllä silti välillä on jaksoja, jolloin tuntus et lähen just töihin!!! Ei tarvis kuunnella lasten tappelua/huutoa/äiti,äiti!-höpötystä koko ajan. Vaikka se elämään kuuluukin, siis lapsiperheissä. Mutta olen kyllä silti pohjimmiltani minäkin tyytyväinen kotiäiti. Vaikken siis siltä aina kuulostakaan/näytä! ;)
Ihan samat mietteet. Ja olinkin 5 viikkoo kesällä töissä, mies oli lasten kanssa kotona. Tuli meille kummallekkin vähän uutta näkökulmaa asioihin. Enää en haluu töihin ja mies ehkä vähän paremmin ymmärtää mun hommia ja meidän elämää täällä päivisin muutenkin. :whistle: :D

 
no ei ei, mutta tylsää munkin mielestä.. mut sitten kun töissä, niin ikävöi näitä päiviä, jolloin sai olla vaan kotona ja käydä vähän pihalla välillä. Joten sen ajatuksen voimalla oon kotiäiti vielä 2 vuotta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cathryn:
Alkuperäinen kirjoittaja smirgelaine:
Ei vaan pirun tylsää välillä.

Ei sitä jaksa joka päivä "jeesustella" kuinka asiat o hyvin.

Mulla oli ihan kiva päivä siihen asti kunnes neiti rupes hölmöilemään välipalan jälkeen...

Tarkotinkin, että kun valitetaan, että ei jakseta ja viedä lapset hoitoon ja kotitöitä EI voi tehdä kun lapset on olemassa yms. yms.

Ei jokapäivä kellään herkkua ole, mutta...
Enkä todellakaan "jeesustele", jos mua tarkotit.

Tottakai voi tehdä ja on lasten kanssa mukavaakin. Mutta ei se sitä tosiasiaa poista, että lapsista on valtavasti työtä, isommista melkein enemmän kuin pienistä, ja JOSKUS olisi mukava, kun saisi kerran vuodessa olla ihan rauhassa kotona ja siivota tämän kämpän. Minä ainakin olen vuosien varrella hidastunut, kun omaa aikaa ei ole ollut vuosiin, ei tahdo ruoanlaiton ja jälkien siivouksen ja sitten joku pyytää pelata ja sitten ulkoilua ym. ei siinä välissä oikein tule aikaa saunan pesuun tai millekään isommalle.

On se raskasta toisaalta kun haluaisi asua puhtaassa, mutta ei vain riitä voimat eikä aika, ja kun tulee joku psykologinen este, että ei edes uskalla aloittaa, kun taas pettyy, että ei tästä mitän tule lasten kanssa. Ja on se vaan tosi raskasta tehdä noita isoja juttuja lasten kanss.a Tottakai jos se on vain harvinaista herkkua, että touhuaa lasten kanssa, yleensä on töissä tai lapset usein hoidossa, tottakai jaksaa, mutta jos se on sitä joka päiväistä, kaiken teet aina lasten kanssa. kyllä se väsyttää.
 
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!
 
En tarkoittanut että JUURI SINÄ jeesustelisit, siihenkin kyllä törmää tällä palstalla joidenkin toimesta. Ja se ärsyttää.

Mun mielestäni tämä kotiäitiys on vain yksi olemisen muodoista siinä, missä työssäkäyntikin.
Ja mä kyllä ymmärrän myös sen jos joku tahtoo viedä lapsensa hoitoon ennen kolmatta ikä vuotta.



 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).
 
Multa ei ole pois eikä mulle ole lisää, jos joku toinen ei jaksa kotiäitinä tai joku toinen jaksaa aina kaiken todella hyvin.

Luulis, että aikuinen ihminen tietää sen, että elämäntilanteita on erilaisia, ihmiset ovat erilaisia ja yksittäinen ihminenkin jaksaa eri päivinä ja eri tilanteissa eri tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mammamia:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).

Pysyin kotona VAIN siistä syystä että se oli järkevää lasten ja perheemme kannalta,tuossa elämän vaiheessa jossa mies matkusti ulkomailla paljon . Ei olisi ollut järkevää kenenkään kannalta minun palata ajoissa töihin. Tietyllä tavalla tykkäsin kotiäitiys vuosista,mutta aivoille sain siinä ruokaa samalla opiskelemalla itseni kandista maisteriksi! Ja nekin opinnot aloitin vain itseni ja "pääni" yakia.Ja mulla sentään kaikki kolme lasta olleet "helppoja ja terveitä".Lapset on siis ollet ihania ja heidän seurassa olen aina viihtynyt,tykkään kodinhoidosta, siisteydestä ja nautin ruuanlaitosta.Mutta minä tarvitsen myös paljon muuta! Onneksi me olemme kaikki erilaisia,kukin taaplaa tyylillään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja emmi06:
Yliväsyneenä mikä vaan voi tuntua vaikealta. Hienoa että sinä olet saanut nukkua tarpeeksi ja olet kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi :)
Ai niin miten niin olen saanut nukkua ja kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi?

Onko sisälukutaitosikin yliväsynyt, jos et sisäistänyt sitä, että en nukkunut kuopuksen ekana vuonna paljoakaan (korvatulehduskierre ja vaikea maitoallergia) ja esikoinen valvotti 2 vuotta maitoallergian ja refluxin takia.

Ja mulla on keskivaikea masennus. Että ainoastaan helpoksi. :o :headwall: :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cathryn:
Alkuperäinen kirjoittaja emmi06:
Yliväsyneenä mikä vaan voi tuntua vaikealta. Hienoa että sinä olet saanut nukkua tarpeeksi ja olet kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi :)
Ai niin miten niin olen saanut nukkua ja kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi?

Onko sisälukutaitosikin yliväsynyt, jos et sisäistänyt sitä, että en nukkunut kuopuksen ekana vuonna paljoakaan (korvatulehduskierre ja vaikea maitoallergia) ja esikoinen valvotti 2 vuotta maitoallergian ja refluxin takia.

Ja mulla on keskivaikea masennus. Että ainoastaan helpoksi. :o :headwall: :headwall:


Hmmm... Missä kohtaa aloituksessasi mainitsit nuo kaikki hankaluudet tms.?

 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja mammamia:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).

Pysyin kotona VAIN siistä syystä että se oli järkevää lasten ja perheemme kannalta,tuossa elämän vaiheessa jossa mies matkusti ulkomailla paljon . Ei olisi ollut järkevää kenenkään kannalta minun palata ajoissa töihin. Tietyllä tavalla tykkäsin kotiäitiys vuosista,mutta aivoille sain siinä ruokaa samalla opiskelemalla itseni kandista maisteriksi! Ja nekin opinnot aloitin vain itseni ja "pääni" yakia.Ja mulla sentään kaikki kolme lasta olleet "helppoja ja terveitä".Lapset on siis ollet ihania ja heidän seurassa olen aina viihtynyt,tykkään kodinhoidosta, siisteydestä ja nautin ruuanlaitosta.Mutta minä tarvitsen myös paljon muuta! Onneksi me olemme kaikki erilaisia,kukin taaplaa tyylillään.

Luitko yöllä? Missä lapsesi olivat päivisin kun olit luennoilla/harjoituksissa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja mammamia:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).

Pysyin kotona VAIN siistä syystä että se oli järkevää lasten ja perheemme kannalta,tuossa elämän vaiheessa jossa mies matkusti ulkomailla paljon . Ei olisi ollut järkevää kenenkään kannalta minun palata ajoissa töihin. Tietyllä tavalla tykkäsin kotiäitiys vuosista,mutta aivoille sain siinä ruokaa samalla opiskelemalla itseni kandista maisteriksi! Ja nekin opinnot aloitin vain itseni ja "pääni" yakia.Ja mulla sentään kaikki kolme lasta olleet "helppoja ja terveitä".Lapset on siis ollet ihania ja heidän seurassa olen aina viihtynyt,tykkään kodinhoidosta, siisteydestä ja nautin ruuanlaitosta.Mutta minä tarvitsen myös paljon muuta! Onneksi me olemme kaikki erilaisia,kukin taaplaa tyylillään.

Luitko yöllä? Missä lapsesi olivat päivisin kun olit luennoilla/harjoituksissa?

Aika usein tein tehtäviä ja luin yöllä,silloin sain keskittyä,Ja olenhan jo työelämässä oppinut selviämään 5-6h/yöunilla.Luenntojen ja tenttien aikana meillä oli oikein mukava ja motivoitunut yksityinen hoitaja jolle maksoimme palkkaa. Koska luentojen ja tenttien aikataulut oli hyvin tiedossa etukäteen ei se hoitajan saaminen usein tuottanut ongelmaa. Toisinaan myös isovanhemmat olivat lasten kanssa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiysvuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja mammamia:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).

Pysyin kotona VAIN siistä syystä että se oli järkevää lasten ja perheemme kannalta,tuossa elämän vaiheessa jossa mies matkusti ulkomailla paljon . Ei olisi ollut järkevää kenenkään kannalta minun palata ajoissa töihin. Tietyllä tavalla tykkäsin kotiäitiys vuosista,mutta aivoille sain siinä ruokaa samalla opiskelemalla itseni kandista maisteriksi! Ja nekin opinnot aloitin vain itseni ja "pääni" yakia.Ja mulla sentään kaikki kolme lasta olleet "helppoja ja terveitä".Lapset on siis ollet ihania ja heidän seurassa olen aina viihtynyt,tykkään kodinhoidosta, siisteydestä ja nautin ruuanlaitosta.Mutta minä tarvitsen myös paljon muuta! Onneksi me olemme kaikki erilaisia,kukin taaplaa tyylillään.

Luitko yöllä? Missä lapsesi olivat päivisin kun olit luennoilla/harjoituksissa?

Aika usein tein tehtäviä ja luin yöllä,silloin sain keskittyä,Ja olenhan jo työelämässä oppinut selviämään 5-6h/yöunilla.Luenntojen ja tenttien aikana meillä oli oikein mukava ja motivoitunut yksityinen hoitaja jolle maksoimme palkkaa. Koska luentojen ja tenttien aikataulut oli hyvin tiedossa etukäteen ei se hoitajan saaminen usein tuottanut ongelmaa. Toisinaan myös isovanhemmat olivat lasten kanssa!

Ok. Eli sinulla oli tosi paljon omaa aikaa noina kotiäitivuosina. Raskaampaa on, jos on aina lasten kanssa.

Mutta tuohon tarvitaan hyvätuloinen varakasta puoliso. HOitajat ovat kalliita palkata kotihoidontuesta, jos sillä pitää maksaa perheen ruokaostokset, kun miehen palkka menee lainaan ja laskuihin.

Itsekin kaipaisin jotain omaa, omaa aikaa opiskelujen muodossa. Äitiyslomalla kun vauva nukkui päiväunet, ja isompi kerhossa, suoritin cum lauden ihan oman itseni vuoksi, huvin vuoksi jotta saisi jotain muuta kuin kotitöitä ja lapsia. Mutta nyt kun ei omaa aikaa enää ole, olen aika rikki poikki useimmiten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiysvuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Alkuperäinen kirjoittaja mammamia:
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäitiys vuosia 6 takana:
Kotiäitiys on TYLSÄÄÄ:::::::::::pävivästä-kksta-vuodesta saman toistoa vaikka kehitystä ja muutosta lapsissa tapahtuu,tylsyys tulee siitä ettei se kovin äitiä kehitä(muutoinkuin kehityksen ja lapsensa oppimisen tasolla)ja minä ainakin olen luonteeltani sellainen joka tarvitsee hiukkasen enemmän haastetta aivoilleni.sorry vaan!

Häh? Jos tarvitset enemmän, miten pystyit 6 vuotta olla kotona?

Minä taas en älyllisesti tarvitsisi enempää, mutta muuten piristäisi, koti kun on ikuinen työmaa, työtä on koko ajan pyykkiä ja ruoanlaittoa, sitä voisi tehdä 24 /7, kun lapset ovat aina kotona, joten se poislähteminen virkistäisi. Älyllisesti en kaipaisi yhtään mitään muuta. Askartelujen keksiminenkin on jo liiallista älyllistä ponnistelua, olen kai vähän uupunut (takana talon rakentamista eli käytännöllisesti yh-elämää).

Pysyin kotona VAIN siistä syystä että se oli järkevää lasten ja perheemme kannalta,tuossa elämän vaiheessa jossa mies matkusti ulkomailla paljon . Ei olisi ollut järkevää kenenkään kannalta minun palata ajoissa töihin. Tietyllä tavalla tykkäsin kotiäitiys vuosista,mutta aivoille sain siinä ruokaa samalla opiskelemalla itseni kandista maisteriksi! Ja nekin opinnot aloitin vain itseni ja "pääni" yakia.Ja mulla sentään kaikki kolme lasta olleet "helppoja ja terveitä".Lapset on siis ollet ihania ja heidän seurassa olen aina viihtynyt,tykkään kodinhoidosta, siisteydestä ja nautin ruuanlaitosta.Mutta minä tarvitsen myös paljon muuta! Onneksi me olemme kaikki erilaisia,kukin taaplaa tyylillään.

Luitko yöllä? Missä lapsesi olivat päivisin kun olit luennoilla/harjoituksissa?

Aika usein tein tehtäviä ja luin yöllä,silloin sain keskittyä,Ja olenhan jo työelämässä oppinut selviämään 5-6h/yöunilla.Luenntojen ja tenttien aikana meillä oli oikein mukava ja motivoitunut yksityinen hoitaja jolle maksoimme palkkaa. Koska luentojen ja tenttien aikataulut oli hyvin tiedossa etukäteen ei se hoitajan saaminen usein tuottanut ongelmaa. Toisinaan myös isovanhemmat olivat lasten kanssa!

Ok. Eli sinulla oli tosi paljon omaa aikaa noina kotiäitivuosina. Raskaampaa on, jos on aina lasten kanssa.

Mutta tuohon tarvitaan hyvätuloinen varakasta puoliso. HOitajat ovat kalliita palkata kotihoidontuesta, jos sillä pitää maksaa perheen ruokaostokset, kun miehen palkka menee lainaan ja laskuihin.

Itsekin kaipaisin jotain omaa, omaa aikaa opiskelujen muodossa. Äitiyslomalla kun vauva nukkui päiväunet, ja isompi kerhossa, suoritin cum lauden ihan oman itseni vuoksi, huvin vuoksi jotta saisi jotain muuta kuin kotitöitä ja lapsia. Mutta nyt kun ei omaa aikaa enää ole, olen aika rikki poikki useimmiten.

Totta on, että minun kotiäitiys vuodet eivät vaikuttaneet tuloihimme sinällä,koska mies hyvätuloinen ja näin ollen en joutunut rahaa miettimään valintoja tehdessäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cathryn:
Alkuperäinen kirjoittaja emmi06:
Yliväsyneenä mikä vaan voi tuntua vaikealta. Hienoa että sinä olet saanut nukkua tarpeeksi ja olet kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi :)
Ai niin miten niin olen saanut nukkua ja kokenut kotiäitiyden ainoastaan helpoksi?

Onko sisälukutaitosikin yliväsynyt, jos et sisäistänyt sitä, että en nukkunut kuopuksen ekana vuonna paljoakaan (korvatulehduskierre ja vaikea maitoallergia) ja esikoinen valvotti 2 vuotta maitoallergian ja refluxin takia.

Ja mulla on keskivaikea masennus. Että ainoastaan helpoksi. :o :headwall: :headwall:

Kannattaisko olla kirjoittelematta jos noin täytyy hermostua ja ottaa itseensä? En kuitenkaan haukkunut sinua enkä arvostellut taitojasi minkään asian suhteen, toisin kun sinä.
 
Ja mä kun en ole mikään kerhotyyppi tai muutenkaan viihdy vieraassa porukassa, niin kyllä se kotiäitiys rupesi parin vuoden jälkeen tuntumaan tylsältä ja yksitoikkoiselta. Mutta ei se vaikeaa ollut koskaan. :)
 

Yhteistyössä