Ekaluokkalainen ei halua olla uskonnontunneilla.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Meidän tyttö ilmoitti myös eka luokalla että ei usko jumalaan. mutta en ole tiennyt että noista tunneista voi valita. Luulin että sitä luetaan uskontoa, uskoi tai ei ja sillä siisti. Ottaa ihan yleissivistyksen kannalta.
Juu emme laula virsiä enkä edes kuulu kirkkoon vaikka lapsi istuu koulun uskontotunneitlla kuten muillakin tunneilla.

Jos meidän lapselta kysyttäisiin niin ei kävisi yhdelläkään tunnilla. eka luokalla ilmoitti että on hirvittävän tylsää koulussa. Joten ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Vaikka lapsi jankkaa viikosta ja kuukaudesta toiseen, joka torstai kun on uskontoa, ettei halua olla siellä? Minkä ikäinen olisi sitten "kypsä" päättämään?

Siinäpä jankkaisi sitten.

Mä pidän ikärajana yläasteelle siirtymistä.

Miksi?

Se vaan tuntuu sopivalta iältä. Ymmärrys riittää, jne.

En tiiä miks, mutta jotenkin tuo lapsi vakuuttaa mut. Hän on herkkä ja ikäisekseen viksu tapaus. Tuntuu vaan kovin pahalta, kun hän ahdistuu niillä tunneilla. Itki äsken ennen nukkumaanmenoa, kun huomenna on taas uskontoa.

Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Minä en tiedä, oikeasti. Siis meillä myös uskonnon läksyt ja tunnit ovat pahimpia. en tiedä miksi.
Kotona ei ole puhuttu uskontotunneista tai Jeesuksesta. Mies nyt on kysyttäessä kertonut uskovansa evoluutioon ja minä sanonut kysyttäessä että uskon vaikka äitimaahan tai siihen että me kaikki olemme pyhiä ja jumalia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa jatkaa:
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Meidän tyttö ilmoitti myös eka luokalla että ei usko jumalaan. mutta en ole tiennyt että noista tunneista voi valita. Luulin että sitä luetaan uskontoa, uskoi tai ei ja sillä siisti. Ottaa ihan yleissivistyksen kannalta.
Juu emme laula virsiä enkä edes kuulu kirkkoon vaikka lapsi istuu koulun uskontotunneitlla kuten muillakin tunneilla.

Jos meidän lapselta kysyttäisiin niin ei kävisi yhdelläkään tunnilla. eka luokalla ilmoitti että on hirvittävän tylsää koulussa. Joten ...

Meidän lapsi taas kävisi. Tykkää koulusta tosi paljon, tykkää imeä itteensä tietoa ja pärjää loistavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

Meillä sanoi poika kutakuinkin samoin, ei muistaakseni vielä ekaluokalla, mutta ehkä kolmannesta asti. Sanoin, että ota historian kannalta, älä mieti uskomista ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

eikös lapsilla mielipiteet muutu vuosien aikana moneenkin kertaan..tilanne voi olla täysin toinen sitten aikuisenkynnyksellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

No minusta tuo on huono syy ja outoa, että lapsi tuosta ahdistuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

Meillä sanoi poika kutakuinkin samoin, ei muistaakseni vielä ekaluokalla, mutta ehkä kolmannesta asti. Sanoin, että ota historian kannalta, älä mieti uskomista ollenkaan.

Sepä se, kun tuo tietää jo historiastakin niin paljon, ettei "sotke" Jumalaa ja Jeesusta niihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mieli voi muuttuakin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

eikös lapsilla mielipiteet muutu vuosien aikana moneenkin kertaan..tilanne voi olla täysin toinen sitten aikuisenkynnyksellä.

Toki voi olla, mutta voi olla myös olematta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

No minusta tuo on huono syy ja outoa, että lapsi tuosta ahdistuu.

Miksi se on outoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Mikä häntä niissä tunneissa ahdistaa?

Sanoo vaan, että se kun hän ei usko niitä juttuja. Että ne sadut ja tarinat on typeriä kuunnella, kun niihin ei usko.

Sanoin kyllä sitten, että voithan ottaa ne satuina muiden joukossa, mutta ei kuulemma oo sama asia ollenkaan.

No minusta tuo on huono syy ja outoa, että lapsi tuosta ahdistuu.

Miksi se on outoa?

No fiksu lapsi osaa tarvittaessa ottaa ne asiat asioina eikä hänen tarvitse niihin uskoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En tiiä miks, mutta jotenkin tuo lapsi vakuuttaa mut. Hän on herkkä ja ikäisekseen viksu tapaus. Tuntuu vaan kovin pahalta, kun hän ahdistuu niillä tunneilla. Itki äsken ennen nukkumaanmenoa, kun huomenna on taas uskontoa.

Mä kuuntelisin lasta, koska tiesin itsekkin todella hyvin tuon ikäisenä mitä tahdon ja mitä mieltä olen uskonnon suhteen. Tunneilla käynti oli ahdistavaa pakkopullaa, inhosin sitä todella.
Edelleenkin sanon, että lapset voi olla hyvinkin viisaita ja herkkiä vastaavien asioiden suhteen jo hyvin pienenä. Siihen ei ole olemassa mitään tiettyä ikää, sisäinen vaisto on aina, on sitten 3v tai 15v.
 
Meillä 12-vuotias ei tykännyt uskontotunneista vaan halusi et-opetukseen. Me vanhemmat olimme jo aiemmin eronneet kirkosta, joten meille sopi, että poikakin eroaa kirkosta. Asiasta toki keskusteltiin perusteellisesti ennen päätöstä. Eroamisen jälkeen poika siirtyi et-opetukseen.

Myöhemmin yläasteella kävi ilmi, että pääsyy et-tunneille siirtymiseen oli se, että et-tunneilla oli löysää ja mukavaa, kun taas uskonnon tunneilla piti osata kaikenlaista. Yläasteella et ei ollutkaan enää niin mukavaa, kun uusi et-opettaja ei ollutkaan niin kiva kuin entinen ja uusia asioitakin oli opittavana enemmän kuin ennen.

Joten vaikka olisitte valmiit eroamaan kirkostakin et-tunneille siirtymisen vuoksi, niin suosittelen ensin perinpohjaista harkintaa. Pelkän lapsen oman halun vuoksi muutosta ei pidä tehdä, koska lapsi ajattelee asioita hyvin lyhytnäköisesti.
 
Mulla on poika jo 3vuotta sanonut, ettei halua uskontotunneille ja että hän ei usko niihin. Nyt annoin luvan, että saa siirtyä ETtunneille. Mikä paha tuo et:ssä muuten on, kun siihen ei vois vaihtaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
No fiksu lapsi osaa tarvittaessa ottaa ne asiat asioina eikä hänen tarvitse niihin uskoa.

Sanoin, että hän on myös herkkä.
Moniko ekaluokkalainen osaa eritellä ne asioina, jotka faktana kerrotaan muttei niihin tarvitse uskoa? Ja lapsi on fiksu, ei hän muuten edes osaisi kyseenalaistaa koko juttua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Meillä 12-vuotias ei tykännyt uskontotunneista vaan halusi et-opetukseen. Me vanhemmat olimme jo aiemmin eronneet kirkosta, joten meille sopi, että poikakin eroaa kirkosta. Asiasta toki keskusteltiin perusteellisesti ennen päätöstä. Eroamisen jälkeen poika siirtyi et-opetukseen.

Myöhemmin yläasteella kävi ilmi, että pääsyy et-tunneille siirtymiseen oli se, että et-tunneilla oli löysää ja mukavaa, kun taas uskonnon tunneilla piti osata kaikenlaista. Yläasteella et ei ollutkaan enää niin mukavaa, kun uusi et-opettaja ei ollutkaan niin kiva kuin entinen ja uusia asioitakin oli opittavana enemmän kuin ennen.

Joten vaikka olisitte valmiit eroamaan kirkostakin et-tunneille siirtymisen vuoksi, niin suosittelen ensin perinpohjaista harkintaa. Pelkän lapsen oman halun vuoksi muutosta ei pidä tehdä, koska lapsi ajattelee asioita hyvin lyhytnäköisesti.

Emme ole valmiita eroamaan kirkosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
No fiksu lapsi osaa tarvittaessa ottaa ne asiat asioina eikä hänen tarvitse niihin uskoa.
Mutta voi olla lapselle aika hämmentävää, että on olemassa kouluaine, jota tarjoillaan tämän uskomisen kera. Ei sitä elementtiä ole muissa aineissa. Riippuu varmasti paljon opettajastakin miten paljon se usko korostuu. Tai sen vaatiminen, tai tunne että sitä vaadittaisiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
No fiksu lapsi osaa tarvittaessa ottaa ne asiat asioina eikä hänen tarvitse niihin uskoa.

Sanoin, että hän on myös herkkä.
Moniko ekaluokkalainen osaa eritellä ne asioina, jotka faktana kerrotaan muttei niihin tarvitse uskoa? Ja lapsi on fiksu, ei hän muuten edes osaisi kyseenalaistaa koko juttua.

Varmaan menee nuppi sekaisin siinä vaiheessa kun aletaan käsittelemään muita uskontoja...
 
Minusta toi on vähän outoa. Usko on kuitenkin kaikille (jep, myös lapsille) henkilökohtainen juttu ja se ei sais olla pakollinen aine koulussa... Se ei ole koulun tehtävä! Seurakunta ja vanhemmat saavat hoitaa sen jos haluavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Varmaan menee nuppi sekaisin siinä vaiheessa kun aletaan käsittelemään muita uskontoja...

Meillä ainakin pojalla loppui se vastenmielisyys uskontotunteja kohtaan, kun alettiin käsitellä muita uskontoja, se oli hänestä hyvin mielenkiintoista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
No fiksu lapsi osaa tarvittaessa ottaa ne asiat asioina eikä hänen tarvitse niihin uskoa.

Sanoin, että hän on myös herkkä.
Moniko ekaluokkalainen osaa eritellä ne asioina, jotka faktana kerrotaan muttei niihin tarvitse uskoa? Ja lapsi on fiksu, ei hän muuten edes osaisi kyseenalaistaa koko juttua.

Olen ollut aina erittäin herkkä, mutta kyllä mun pääni kesti kaikki kouluvuodet. Jopa uskontotunnitkin ;)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Varmaan menee nuppi sekaisin siinä vaiheessa kun aletaan käsittelemään muita uskontoja...

Meillä ainakin pojalla loppui se vastenmielisyys uskontotunteja kohtaan, kun alettiin käsitellä muita uskontoja, se oli hänestä hyvin mielenkiintoista.

Aika jännä, että yksi ainoa uskonto aiheutti vastenmielisyyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lanski:
Minusta toi on vähän outoa. Usko on kuitenkin kaikille (jep, myös lapsille) henkilökohtainen juttu ja se ei sais olla pakollinen aine koulussa... Se ei ole koulun tehtävä! Seurakunta ja vanhemmat saavat hoitaa sen jos haluavat.
Uskonto oppiaineena ei tarkoita sitä, että pitäisi olla uskossa sitä oppiakseen. Uskonto kuuluu "hyvä tietää" asioihin, miten sitä muuten ymmärtää muiden ihmisten ajattelua, omaa taustaa jne. Varmasti et:ssäkin voi oppia näitä asioita, mutta ainakin oman poikani koulussa ala-asteen et-opetus oli todella löysää. Et-ryhmään oli koottu koko koulun et-läiset, jolloin ikähajonta oli niin iso, ettei siellä pahemmin tarvinnut opiskella.

 

Yhteistyössä