Katrille halaukset ja onnittelut! Nythän tämä alkaa ihan todenteolla konkretisoitumaan omassakin mielessä, kun sinun vauvasi laskettu aika oli vasta myöhemmin kuin omani. Siis että oikeasti mullakin synnytys voi alkaa koska tahansa! :cO Paljon onnea vielä kerran ja pikaista toipumista
.
Mulla on edelleen hyvä olo. Eilen kävin iltapäivällä keräämässä mustikoita pakkaseen, tosin en jaksanut olla kuin 1,5 h, kun alkoi jo selkää alkaa juilimaan. On muuten terapeuttista touhua tuo metsässä vaeltelu, ainakin, jos sattuu tykkäämään, heh. Illalla kävin vielä kävelyllä ja sillä reissulla sainkin jo pysähdellä vähän väliä, kun alapäähän vihloi kummasti. Pitää vaan yrittää liikkua paljon ihan niiden verensokeriarvojenkin takia (alentaa sokereita siis) ja tietysti, että kunto säilyisi parempana synnytystä varten.
Tuo synnytys (alatie) on muuten edelleen melkoisena möykkynä mielessä, vaikkakin ehkä vähän helpottanut, kun on yrittänyt asiaa puida. Olisi ollut ehkä viisasta puhua asiasta vähän enemmän terveydenhoitajan kanssa, niin olisin voinut käydä vaikka pelkopolilla juttelemassa... Jotenkin vaan ajattelin/pelkäsin, ettei kukaan ota tätä juttua tosissaan tai että sitä jotenkin vähätellään, niin kuin pelkoja yleensäkin. Sopii vaan toivoa, ettei mulle satu sellainen synnytys, jossa menee ihan kaikki vikaan...
Huomenna aamulla sairaalalle synnytystapa-arvioon ja ultraan. Jokohan pitäisi varmuuden vuoksi ottaa reppu mukaan, jos lääkäri käskeekin samantien käynnitykseen tämän sokerivauvan kanssa
.
Katrinna 37+6
