T
Tunteeton äiti
Vieras
Hei!
Minulla on 5vuotias lapsi. En ollut kypsä äidiksi henkisesti viisi vuotta sitten, enkä ole vieläkään. Hoidan, ruokin, pesen, leikin, lohdutan, kannustan ja hoidan kaiken mitä äidin kuuluu, mutta en ole kertaakaan tuntenut että tämä olisi se mitä olisin halunnut. Useimmiten ajattelen kesken pyykkirumban että tätä se mun elämä nyt sitten on. Ei enää mun omaa vaan perheen. En osaa edes kunnolla rakastaa tuota lasta. En myöskään vihaa häntä, ehkä voisi sanoa että hän vaan osa elämääni riippumatta mitä minä haluaisin. Mua kaduttaa aivan saatanasti, tekisi mieli itkeä.
Olen mieheni kanssa naimisissa ja meillä on vain yksi lapsi. Toista en tähän soppaan ikimaailmassa halua. Mies tietää ettei tämä ole sitä mitä haluan, mutta koska olen kuitenkin järkevä aikuinen, niin tietysti kannan vastuuni, kuten miehenikin. Eli en todellakaan häntä ole hylkäämässä jne.
Mieheni hoitaa lasta enemmän ja rakastaa. Eli lapsella ja isällä on kaikki hyvin.
Minulla on 5vuotias lapsi. En ollut kypsä äidiksi henkisesti viisi vuotta sitten, enkä ole vieläkään. Hoidan, ruokin, pesen, leikin, lohdutan, kannustan ja hoidan kaiken mitä äidin kuuluu, mutta en ole kertaakaan tuntenut että tämä olisi se mitä olisin halunnut. Useimmiten ajattelen kesken pyykkirumban että tätä se mun elämä nyt sitten on. Ei enää mun omaa vaan perheen. En osaa edes kunnolla rakastaa tuota lasta. En myöskään vihaa häntä, ehkä voisi sanoa että hän vaan osa elämääni riippumatta mitä minä haluaisin. Mua kaduttaa aivan saatanasti, tekisi mieli itkeä.
Olen mieheni kanssa naimisissa ja meillä on vain yksi lapsi. Toista en tähän soppaan ikimaailmassa halua. Mies tietää ettei tämä ole sitä mitä haluan, mutta koska olen kuitenkin järkevä aikuinen, niin tietysti kannan vastuuni, kuten miehenikin. Eli en todellakaan häntä ole hylkäämässä jne.
Mieheni hoitaa lasta enemmän ja rakastaa. Eli lapsella ja isällä on kaikki hyvin.