G: Kuinka monen esikoinen(1,5-2v) on hoidossa, kun vauva syntyy?

[Jenis]

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.

No tämähän se just oli mun pointti Että jompi kumpi lapsi joutuu odottamaan, eli sillä hetkellä esikoisen kanssa jää tekemättä se, mitä ilman vauvaa voisi tehdä. Nimimerkki "huhhuh" oli sitä mieltä, että kaikki asiat voi hoitaa yhtä aikaa, tai on tosi avuton tyyppi.

 

[Madicken04]

Ei voi muuta sanoa ku et oletpa helvetin avuton ihminen.
Mitenhän mahtaa asiat luonnistua sit ku lapset on teinejä

Mutta hei, kerropa toki miten esim. peset yhtäaikaa esikoisen kakkapyllyä ja imetät vauvaa? Olen ilmeisesti tosi avuton, kun en tajua mite tuo onnistuisi

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.
.

Noin juuri. Miten muuten luulet että päiväkodissa se hoitaja saa esikoisen kakkapyllyn pestyä kun hänellä on useampi muu lapsi siinä omine tarpeineen hoidettavana?

 

[vieras]

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.

No tämähän se just oli mun pointti Että jompi kumpi lapsi joutuu odottamaan, eli sillä hetkellä esikoisen kanssa jää tekemättä se, mitä ilman vauvaa voisi tehdä. Nimimerkki "huhhuh" oli sitä mieltä, että kaikki asiat voi hoitaa yhtä aikaa, tai on tosi avuton tyyppi.

No mutta kyllähän se vääjäämättä menee siihen,että joku joutuu aina odottamaan vuoroaan,jos perheessä on lapsia useampi kuin yksi. Se ei kuitenkaan mun mielestä oo mikään syy viedä toista lasta hoitoon. Mutta jos siis kokee että ei pärjää useamman lapsen kanssa niin...

 

[Jenis]

Tuota, vauvaa imettäessä pystyy kyllä samalla seurustelemaan tai touhuamaan esikoisen kanssa. Meillä ainakin kakkosen kanssa imetys sujui alusta asti siinä arjen lomassa ihan erilailla kun esikoisen ensimmäisinä viikkoina kun sitä varten piti rauhoittaa koko tilanne (ok, esikoisella ongelmia imetyksen alussa muutenkin). Mutta siis ei se imetys kokonaan katkaise kaikke ympärillä tapahtuvaa. Vauvaa voi myös opettaa viihtymään sitterissä, ei niin että äiti heti ensimmäisestä inahduksesta katkaisee kaiken mitä olisi muuten tekemässä.

Vauvaa voi rattaiden lisäksi ulkoiluttaa erilaisissa kantorepuissa tai -liinoissa.
Myös silloin kun vauva ei ole vaunuissa viihtyvää sorttia. Jos on joskus huutaakseen niin sitten saa hetken huutaakin. Ei meillä esikoisen elämä mielestäni niin ratkaisevasti muuttunut kuopuksen syntymän myötä, extreme-juttuja voitiin sitten harrastaa isin ollessa kotona.

Ei ne lapset vaadi jokaikinen 100% huomioa 24/7. Jos vaatisivat niin miten ihmeessä ne voisivat päiväkodissa pärjätä kun yhdellä hoitajalla on huomattavasti enemmän lapsia vastuullaan?

Eihän ne päiväkodissa pärjääkään, eikös se just oo tän keskustelun pointti? Ja en väittänyt että esikoisen elämä "ratkaisevasti" muuttuisi, mutta on järjenköyhyyttä kuvitella ettei pikkusisarus muuttaisi elämää mitenkään.

 

[Madicken04]

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.

No tämähän se just oli mun pointti Että jompi kumpi lapsi joutuu odottamaan, eli sillä hetkellä esikoisen kanssa jää tekemättä se, mitä ilman vauvaa voisi tehdä. Nimimerkki "huhhuh" oli sitä mieltä, että kaikki asiat voi hoitaa yhtä aikaa, tai on tosi avuton tyyppi.

Onko sinun lapsellasi päiväkodissa oma hoitaja vain häntä varten vai miten on mahdollsita ettei hän siellä joudu koskaan hetkeäkään odottamaan?

Minun esikoisellani on oma hoitaja, mutta siltikin häntä ihan kasvatusmielessä odotetaan myös tuolla odottamaan omaa vuoroaan, sama toimii luonnollisesti myös kotona.

Pointti tässä lienee se ettei kaikkia asioita suinkaan tarvitsekaan tehdä yhtäaikaa, kuitenkin hommat saa hoidettua ihan kivasti vaikka jokainen joutuu välillä joustamaan.

 

[huhhuh]

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.

No tämähän se just oli mun pointti Että jompi kumpi lapsi joutuu odottamaan, eli sillä hetkellä esikoisen kanssa jää tekemättä se, mitä ilman vauvaa voisi tehdä. Nimimerkki "huhhuh" oli sitä mieltä, että kaikki asiat voi hoitaa yhtä aikaa, tai on tosi avuton tyyppi.

En tarkoittanut et kaikki pitäisi hoitaa yhtä aikaa,hei haloo.
Sitä meinasin et miten sä ikinä voit olla kahden lapsen kanssa jso et saa yksin hoidettua edes imetystä ja kakkapyllyn pesua.
Itseltäsi et salli sitä et jompi kumpi lapsisat on hetkellisesti vähemmällä huomiolla,mutta hoitotädeiltä sallit sen.Eli esikoisen pitää vain olla pois tieltä.
Ei hoidossakaan jokaiselle lapselle ole omaa hoitajaa.

 

[Täällä näin]

No se esikoinen voi odottaa kakat housuissa sen aikaa että olet saanut imetettyä ja sitten se vauva voi odottaa sen aikaa että saat sen esikoisen pyllyn pestyä.

No tämähän se just oli mun pointti Että jompi kumpi lapsi joutuu odottamaan, eli sillä hetkellä esikoisen kanssa jää tekemättä se, mitä ilman vauvaa voisi tehdä. Nimimerkki "huhhuh" oli sitä mieltä, että kaikki asiat voi hoitaa yhtä aikaa, tai on tosi avuton tyyppi.

Mitä pahaa siinä on että joutuu odottamaan hetken? Oletko tosiaan ollut esikoisen kanssa aina sillä samalla sekunnilla paikalla kun hän sattuu jotain tarvitsemaan tai haluamaan? Kyllä meillä on esikoinen odottanut kakka vaipassa, varsinkin jos ei ole ähellystä sattunut huomaamaan. On odottanut syliin ottamista jos vaikka olen tehnyt ruokaa. Ja lukemattomia muitakin juttuja, mutta ei se kenenkään mielestä pilalla ole.

 

[sääli]

Tuota, vauvaa imettäessä pystyy kyllä samalla seurustelemaan tai touhuamaan esikoisen kanssa. Meillä ainakin kakkosen kanssa imetys sujui alusta asti siinä arjen lomassa ihan erilailla kun esikoisen ensimmäisinä viikkoina kun sitä varten piti rauhoittaa koko tilanne (ok, esikoisella ongelmia imetyksen alussa muutenkin). Mutta siis ei se imetys kokonaan katkaise kaikke ympärillä tapahtuvaa. Vauvaa voi myös opettaa viihtymään sitterissä, ei niin että äiti heti ensimmäisestä inahduksesta katkaisee kaiken mitä olisi muuten tekemässä.

Vauvaa voi rattaiden lisäksi ulkoiluttaa erilaisissa kantorepuissa tai -liinoissa.
Myös silloin kun vauva ei ole vaunuissa viihtyvää sorttia. Jos on joskus huutaakseen niin sitten saa hetken huutaakin. Ei meillä esikoisen elämä mielestäni niin ratkaisevasti muuttunut kuopuksen syntymän myötä, extreme-juttuja voitiin sitten harrastaa isin ollessa kotona.

Ei ne lapset vaadi jokaikinen 100% huomioa 24/7. Jos vaatisivat niin miten ihmeessä ne voisivat päiväkodissa pärjätä kun yhdellä hoitajalla on huomattavasti enemmän lapsia vastuullaan?

Eihän ne päiväkodissa pärjääkään, eikös se just oo tän keskustelun pointti? Ja en väittänyt että esikoisen elämä "ratkaisevasti" muuttuisi, mutta on järjenköyhyyttä kuvitella ettei pikkusisarus muuttaisi elämää mitenkään.

Pikkusisarus muuttaa elämää niin että esikoinen laitetaan hoitoon?
Jossainhan sitä vikaa pitää olla jos todella voi noin ajatella.
Yrittäis edes hoitaa omansa,mut ei ku voi hei päästä paljon helpommalla,ja ku ei pärjää niin ei...

 

[Madicken04]

Tuota, vauvaa imettäessä pystyy kyllä samalla seurustelemaan tai touhuamaan esikoisen kanssa. Meillä ainakin kakkosen kanssa imetys sujui alusta asti siinä arjen lomassa ihan erilailla kun esikoisen ensimmäisinä viikkoina kun sitä varten piti rauhoittaa koko tilanne (ok, esikoisella ongelmia imetyksen alussa muutenkin). Mutta siis ei se imetys kokonaan katkaise kaikke ympärillä tapahtuvaa. Vauvaa voi myös opettaa viihtymään sitterissä, ei niin että äiti heti ensimmäisestä inahduksesta katkaisee kaiken mitä olisi muuten tekemässä.

Vauvaa voi rattaiden lisäksi ulkoiluttaa erilaisissa kantorepuissa tai -liinoissa.
Myös silloin kun vauva ei ole vaunuissa viihtyvää sorttia. Jos on joskus huutaakseen niin sitten saa hetken huutaakin. Ei meillä esikoisen elämä mielestäni niin ratkaisevasti muuttunut kuopuksen syntymän myötä, extreme-juttuja voitiin sitten harrastaa isin ollessa kotona.

Ei ne lapset vaadi jokaikinen 100% huomioa 24/7. Jos vaatisivat niin miten ihmeessä ne voisivat päiväkodissa pärjätä kun yhdellä hoitajalla on huomattavasti enemmän lapsia vastuullaan?

Eihän ne päiväkodissa pärjääkään, eikös se just oo tän keskustelun pointti? Ja en väittänyt että esikoisen elämä "ratkaisevasti" muuttuisi, mutta on järjenköyhyyttä kuvitella ettei pikkusisarus muuttaisi elämää mitenkään.

Vissiin käsitin väärin, en enää jaksa kelata ketjua takaisinpäin. Ymmärsin että puolustelit päiväkodissa oloa sillä että kotona äiti ei kykene hoitamaan molempia lapsia yhtäaikaa ja esikoinen kärsii kun joutuu joskus odottamaan vuoroaan.

Sillä vaan meinasin että vähemmänhän sille päiväkodintädille jää aikaa yhden lapsen kanssa ja siellä päiväkodissa lapsi tosissaan joutuu odottelemaan vuoroaan.

Päiväkodissa on puolensa ja omakin alle 2v on ollut hoidossa kun olen itse ollut kuopuksen kanssa kotona. Ei kuitenkaan siksi etten olisi itse pärjännyt kahden kanssa tai että olisin kokenut esikoisen kärsivän kun joutui välillä odottelemaan vauvan takia.

 

[kahden kotiäiti]

Meidän esikoinen on 3v.3kk kun vauva syntyy (meidän kolmas). Esikoinen pysyy tarhassa 3pv/vk 5-6h, kuten tähänkin asti. Tuleva isoveli (tällä hetkellä siis meidän kuopus) on vauvan syntyessä 1v.9kk ja häntä en laita hoitoon. Alle 2-vuotias ei mielestäni saa tarhassa touhuamisesta vielä mitään irti, enkä laittaisi noin pientä jos ei ole ihan pakko. Esikoinen puolestaan on vilkas ja viihtyy hoidossa jo nyt kavereiden kanssa. En kuitenkaan pitäisi häntäkään kokopäiväisenä.

Tätä mä en just ymmärrä.Ku on kaks lasta niin vanhempi survastaan hoitoon,syntyy kolmas lapsi niin sit pidetään kotona kaks nuorinta.Mut se vanhin jonka elämä on eniten muuttunut jatkaa hoidossa,ja vanhemoiensa huomiota milloin?

3päivänä viikossa? eiköhän se toisaalta tee sille vanhimmalle ihan hyvää päästä välillä pienemmistä eroon ja päästä leikkimään ikäistensä kanssa. voisin kuvitella että kolmen kanssa aika rankkaa olla kotona, mutta toisaalta miksi niitä sitten pitää niin monta hankkia... tuskin se 3-v siitä kuitenkaan pahija traumoja saa jos on hoidossa vaan osan viikkoa, kuitenkin suurimman osan ajasta kotona.

 

[ihan typerää]

Meidän esikoinen on 3v.3kk kun vauva syntyy (meidän kolmas). Esikoinen pysyy tarhassa 3pv/vk 5-6h, kuten tähänkin asti. Tuleva isoveli (tällä hetkellä siis meidän kuopus) on vauvan syntyessä 1v.9kk ja häntä en laita hoitoon. Alle 2-vuotias ei mielestäni saa tarhassa touhuamisesta vielä mitään irti, enkä laittaisi noin pientä jos ei ole ihan pakko. Esikoinen puolestaan on vilkas ja viihtyy hoidossa jo nyt kavereiden kanssa. En kuitenkaan pitäisi häntäkään kokopäiväisenä.

Tätä mä en just ymmärrä.Ku on kaks lasta niin vanhempi survastaan hoitoon,syntyy kolmas lapsi niin sit pidetään kotona kaks nuorinta.Mut se vanhin jonka elämä on eniten muuttunut jatkaa hoidossa,ja vanhemoiensa huomiota milloin?

3päivänä viikossa? eiköhän se toisaalta tee sille vanhimmalle ihan hyvää päästä välillä pienemmistä eroon ja päästä leikkimään ikäistensä kanssa. voisin kuvitella että kolmen kanssa aika rankkaa olla kotona, mutta toisaalta miksi niitä sitten pitää niin monta hankkia... tuskin se 3-v siitä kuitenkaan pahija traumoja saa jos on hoidossa vaan osan viikkoa, kuitenkin suurimman osan ajasta kotona.

Eikä sitä sitten voi vaikka kyläillä 3kertaa viikossa,jos se vaan siitä on kiinni että 3v tarvii seuraa?
Siihen rankkuuteen voi ihan itsekin vaikuttaa.Onneksi.

 

[minä vaan]

Väitän että ainakin Helsingissä niitä vanhempia lapsia pidetään se minimimäärä vikkossa hoidossa vain ja ainoastaan siksi ettei vanhemmat joudu taas uudelleen jonottamaan hoitopaikkaa sitten kun töihinpaluu on taas edessä. Uusavuttomuudella tai muulla ei tän asian kanssa juuri mitään tekemistä. Toki tässä ketjussa taas on mahdollisuus kaikilla kiillottaa sitä omaa kruunuaan kirkkaammaksi arvostelemalla muiden valintoja.

Peesi! En luopuisi esikon hoitopaikasta kun olen sen kerran saanut! Nyt on paljon helpompi ja todennäköisempää saada nuoremmatkin lapset samaan hoitopaikkaan kun sen aika tulee.

 

[minä vaan]

Meidän esikoinen on 3v.3kk kun vauva syntyy (meidän kolmas). Esikoinen pysyy tarhassa 3pv/vk 5-6h, kuten tähänkin asti. Tuleva isoveli (tällä hetkellä siis meidän kuopus) on vauvan syntyessä 1v.9kk ja häntä en laita hoitoon. Alle 2-vuotias ei mielestäni saa tarhassa touhuamisesta vielä mitään irti, enkä laittaisi noin pientä jos ei ole ihan pakko. Esikoinen puolestaan on vilkas ja viihtyy hoidossa jo nyt kavereiden kanssa. En kuitenkaan pitäisi häntäkään kokopäiväisenä.

Tätä mä en just ymmärrä.Ku on kaks lasta niin vanhempi survastaan hoitoon,syntyy kolmas lapsi niin sit pidetään kotona kaks nuorinta.Mut se vanhin jonka elämä on eniten muuttunut jatkaa hoidossa,ja vanhemoiensa huomiota milloin?

3päivänä viikossa? eiköhän se toisaalta tee sille vanhimmalle ihan hyvää päästä välillä pienemmistä eroon ja päästä leikkimään ikäistensä kanssa. voisin kuvitella että kolmen kanssa aika rankkaa olla kotona, mutta toisaalta miksi niitä sitten pitää niin monta hankkia... tuskin se 3-v siitä kuitenkaan pahija traumoja saa jos on hoidossa vaan osan viikkoa, kuitenkin suurimman osan ajasta kotona.

Eikä sitä sitten voi vaikka kyläillä 3kertaa viikossa,jos se vaan siitä on kiinni että 3v tarvii seuraa?
Siihen rankkuuteen voi ihan itsekin vaikuttaa.Onneksi.

Toki voi, jos on ystäviä tai sukulaisia lähellä. Tai perhekerhoja tai naapureita jotka ovat myös päivisin kotona. Siis JOS.

 

[kielletty]

Apua mitä juttuja... suosittelisin lämpimästi että kannattaa käyttää äitiysloma siihen että opettelee elämään ja olemaan kahden lapsen kanssa. Kyllähän se taaperokin haluaa vauvaan tutustua ja viettää tietysti aikaa äidin kanssa. Ja TIETENKIN alku takkuaa ja on hankalaa, mutta niinhän se on kaikkien uusien asioiden edessä!

Mie ainakin uskon että pitämällä molemmat kotona, näille kahdelle on syntynyt vahva side. Nyt kun esikoinen on 1v8kk ja vauva puolivuotias tykkäävät toisistaan ihan mielettömästi ja leikkivätkin keskenään.

Ja taatusti on taaperolla ollut virikettä! Meillä oli kesävauva ja lähdettiin heti tähän hommaan esikoisen päivärutiinien ehdoilla, kuitenkin vauvan imettämistä silmällä pitäen. Pienethän meillä on piirit tällä hetkellä, mutta meidän taapero tuntuu kyllä nauttivan siitä että tuntee jo meidän perheen rutiinit, ja samalla ne oppii sitten vauvakin.

Voisin kuvitella että tulevat lomat voivat olla melkoinen haaste, jos ei arki toimi kahden lapsen kanssa kotona?

 

[Vierailija]

Meillä yli 3.v todellakin jatkaa hoidossa 3 päivänä viikossa, vaikka itse jään kotiin vauvan kanssa. Meillä ainakin lapsi oikeasti nauttii kun on tekemistä ja seuraa, pihapiirissä ei ole muita lapsia. Viikonloppuisin poika monesti kitisee, että ei ole ketään ystävää ja odottaa tarhaan pääsyä, vaikka me vanhemmat paljon leikitäänkin. Minusta hyvä näin sekä minun, että pojan puolesta.

 

[ihan typerää]

Meidän esikoinen on 3v.3kk kun vauva syntyy (meidän kolmas). Esikoinen pysyy tarhassa 3pv/vk 5-6h, kuten tähänkin asti. Tuleva isoveli (tällä hetkellä siis meidän kuopus) on vauvan syntyessä 1v.9kk ja häntä en laita hoitoon. Alle 2-vuotias ei mielestäni saa tarhassa touhuamisesta vielä mitään irti, enkä laittaisi noin pientä jos ei ole ihan pakko. Esikoinen puolestaan on vilkas ja viihtyy hoidossa jo nyt kavereiden kanssa. En kuitenkaan pitäisi häntäkään kokopäiväisenä.

Tätä mä en just ymmärrä.Ku on kaks lasta niin vanhempi survastaan hoitoon,syntyy kolmas lapsi niin sit pidetään kotona kaks nuorinta.Mut se vanhin jonka elämä on eniten muuttunut jatkaa hoidossa,ja vanhemoiensa huomiota milloin?

3päivänä viikossa? eiköhän se toisaalta tee sille vanhimmalle ihan hyvää päästä välillä pienemmistä eroon ja päästä leikkimään ikäistensä kanssa. voisin kuvitella että kolmen kanssa aika rankkaa olla kotona, mutta toisaalta miksi niitä sitten pitää niin monta hankkia... tuskin se 3-v siitä kuitenkaan pahija traumoja saa jos on hoidossa vaan osan viikkoa, kuitenkin suurimman osan ajasta kotona.

Eikä sitä sitten voi vaikka kyläillä 3kertaa viikossa,jos se vaan siitä on kiinni että 3v tarvii seuraa?
Siihen rankkuuteen voi ihan itsekin vaikuttaa.Onneksi.

Toki voi, jos on ystäviä tai sukulaisia lähellä. Tai perhekerhoja tai naapureita jotka ovat myös päivisin kotona. Siis JOS.

Ahaa siis nyt mä ymmärrän,näillä ketkä vie esikoisiaan hoitoon ei oo ystäviä,eikä naapureita,ei ketään.
Voiskohan niitä ystäviä pikkuhiljaa alkaa hommaamaan,jos 3vuotiaallekkin niitä hakemal haetaan.

 

[vieras]

Meidän esikoinen on 3v.3kk kun vauva syntyy (meidän kolmas). Esikoinen pysyy tarhassa 3pv/vk 5-6h, kuten tähänkin asti. Tuleva isoveli (tällä hetkellä siis meidän kuopus) on vauvan syntyessä 1v.9kk ja häntä en laita hoitoon. Alle 2-vuotias ei mielestäni saa tarhassa touhuamisesta vielä mitään irti, enkä laittaisi noin pientä jos ei ole ihan pakko. Esikoinen puolestaan on vilkas ja viihtyy hoidossa jo nyt kavereiden kanssa. En kuitenkaan pitäisi häntäkään kokopäiväisenä.

Tätä mä en just ymmärrä.Ku on kaks lasta niin vanhempi survastaan hoitoon,syntyy kolmas lapsi niin sit pidetään kotona kaks nuorinta.Mut se vanhin jonka elämä on eniten muuttunut jatkaa hoidossa,ja vanhemoiensa huomiota milloin?

3päivänä viikossa? eiköhän se toisaalta tee sille vanhimmalle ihan hyvää päästä välillä pienemmistä eroon ja päästä leikkimään ikäistensä kanssa. voisin kuvitella että kolmen kanssa aika rankkaa olla kotona, mutta toisaalta miksi niitä sitten pitää niin monta hankkia... tuskin se 3-v siitä kuitenkaan pahija traumoja saa jos on hoidossa vaan osan viikkoa, kuitenkin suurimman osan ajasta kotona.

Eikä sitä sitten voi vaikka kyläillä 3kertaa viikossa,jos se vaan siitä on kiinni että 3v tarvii seuraa?
Siihen rankkuuteen voi ihan itsekin vaikuttaa.Onneksi.

Toki voi, jos on ystäviä tai sukulaisia lähellä. Tai perhekerhoja tai naapureita jotka ovat myös päivisin kotona. Siis JOS.

Juu, juu kyllä selityksiä aina löytyy. Jopa mun kotituppukylässä on seurakunnan perhekerho. Ja kauppojen seinillehän ei voi ilmoituksia laittaa, että etsii seuraa. Tai netistä ei voi etsiä. Eipä tietenkään kun niitä ihmisiä ei vaan missään ole

 

[peesi]

Apua mitä juttuja... suosittelisin lämpimästi että kannattaa käyttää äitiysloma siihen että opettelee elämään ja olemaan kahden lapsen kanssa. Kyllähän se taaperokin haluaa vauvaan tutustua ja viettää tietysti aikaa äidin kanssa. Ja TIETENKIN alku takkuaa ja on hankalaa, mutta niinhän se on kaikkien uusien asioiden edessä!

Mie ainakin uskon että pitämällä molemmat kotona, näille kahdelle on syntynyt vahva side. Nyt kun esikoinen on 1v8kk ja vauva puolivuotias tykkäävät toisistaan ihan mielettömästi ja leikkivätkin keskenään.

Ja taatusti on taaperolla ollut virikettä! Meillä oli kesävauva ja lähdettiin heti tähän hommaan esikoisen päivärutiinien ehdoilla, kuitenkin vauvan imettämistä silmällä pitäen. Pienethän meillä on piirit tällä hetkellä, mutta meidän taapero tuntuu kyllä nauttivan siitä että tuntee jo meidän perheen rutiinit, ja samalla ne oppii sitten vauvakin.

Voisin kuvitella että tulevat lomat voivat olla melkoinen haaste, jos ei arki toimi kahden lapsen kanssa kotona?

asiaa!

 

[NewArtRiot]

Ei käynyt kertaakaan edes mielessä viedä 2-vuotiasta esikoista hoitoon, kun kolmas vauva tuli. Keskimmäinen oli vasta vähän reilut 10kk. Miehenkin mielestä oli itsestäänselvyys, että kaikki saavat olla kotona.

 

[dfdf]

Ei ollut 2 v esikoinen hoidossa, kun vauva syntyi.

 

[voi teitä]

Apua mitä juttuja... suosittelisin lämpimästi että kannattaa käyttää äitiysloma siihen että opettelee elämään ja olemaan kahden lapsen kanssa. Kyllähän se taaperokin haluaa vauvaan tutustua ja viettää tietysti aikaa äidin kanssa. Ja TIETENKIN alku takkuaa ja on hankalaa, mutta niinhän se on kaikkien uusien asioiden edessä!

Jos se esikoinen on hoidossa esim. 10 päivää kuukaudessa niin eikö siinä ole kuukauden aikana se loppu 20 päivää kuussa aikaa harjoitella yhteiselämää kotona? Ja jos esikoinen on siellä hoidossa jo ollut ja siellä on ne omat kaverit niin varmasti ei siitä kärsi että käy sen muutaman päivän viikossa heidän kanssa leikkimässä. Mainittakoon, että mun tuttavapiiriin ei kuulu yhtään vanhempaa joka olisi esikoisensa sinne hoitoon nakannut vasta kun vauva syntyy, sen sijaan tiedän useita perheitä joissa vanhempi lapsi jatkaa tutussa päivähoitopaikassa sisaruksen syntymän jälkeen osa-aikaisena.

Nämä keskustelut menee aina siihen että aletaan demonisoimaan sitä päivähoitoa ja syyttämään päivähoitoa käyttäviä vanhempia, oli heidän tilanteensa ihan mikä vaan.

 

[meillä]

Mutta mua vaan ihmetyttää miksi ei voi varautua hoitajiin? Onko se jotenkin hienoa että selviäis kaikesta ihan yksin? Onko noi päiväkodit tai pph:t lapsille jotenkin haitallisia ympäristöjä? Päivässä on muistaakseni 24h joista vähintään 12 tuntia hereilläoloaikaa, ja jos lapsi on hoidossa 6h niin se on yhä aika pieni osa siitä päivästä...

Mua oikeesti kiinnostaa keskustella tästä aiheesta koska en ole päässyt perille siitä että onko usemman lapsen hoitaminen kotona oikeasti lapselle paras (riippuu tietenkin lapsesta) vai vain jotenkin hieno juttu, sankariäitiyttä, niin että voi sitten lähipiirille valittaa miten rankkaa on ja hirveää, kun ei ole omaa iakaa eikä ehdi pitää huolta itsestään... Mulla on tavoitteena olla tasapainoinen ihminen pikkulapsivuosien aikana, ei ainoastaan Äiti, eli esimerkiksi omiin harrastuksiin ja opintoihin pitäisi löytyä aikaa edes 5h viikossa.

Siihen ihan yhdyn että ihmisten resurssit on erilaisia, kuten aiemmat keskustelijat ovat todenneet, ehkä mä vain olen jotenkin hidas ja multitasking-ominaisuus puuttuu

Ilmeisesti kyse todellakin on tuosta sankariäitiydestä ja oman kruunun kiillottamisesta. Kukaan noista kotihoitovauhkoilijoista ei uskaltanut vastata mitään...

 

[kielletty]

Apua mitä juttuja... suosittelisin lämpimästi että kannattaa käyttää äitiysloma siihen että opettelee elämään ja olemaan kahden lapsen kanssa. Kyllähän se taaperokin haluaa vauvaan tutustua ja viettää tietysti aikaa äidin kanssa. Ja TIETENKIN alku takkuaa ja on hankalaa, mutta niinhän se on kaikkien uusien asioiden edessä!

Jos se esikoinen on hoidossa esim. 10 päivää kuukaudessa niin eikö siinä ole kuukauden aikana se loppu 20 päivää kuussa aikaa harjoitella yhteiselämää kotona? Ja jos esikoinen on siellä hoidossa jo ollut ja siellä on ne omat kaverit niin varmasti ei siitä kärsi että käy sen muutaman päivän viikossa heidän kanssa leikkimässä. Mainittakoon, että mun tuttavapiiriin ei kuulu yhtään vanhempaa joka olisi esikoisensa sinne hoitoon nakannut vasta kun vauva syntyy, sen sijaan tiedän useita perheitä joissa vanhempi lapsi jatkaa tutussa päivähoitopaikassa sisaruksen syntymän jälkeen osa-aikaisena.

Nämä keskustelut menee aina siihen että aletaan demonisoimaan sitä päivähoitoa ja syyttämään päivähoitoa käyttäviä vanhempia, oli heidän tilanteensa ihan mikä vaan.

Tilanteen mukaan, totta kai! Tämä(kin) ketju on rönsyillyt aika paljon alkuperäisestä kysymyksestä, aloituksessa on kuitenkin puhuttu 1,5-2 vuotiaista, nyt mukana on jo yli kolmevuotiaat kokopvähoidossa olevat.

 

[Jenis]

Vissiin käsitin väärin, en enää jaksa kelata ketjua takaisinpäin. Ymmärsin että puolustelit päiväkodissa oloa sillä että kotona äiti ei kykene hoitamaan molempia lapsia yhtäaikaa ja esikoinen kärsii kun joutuu joskus odottamaan vuoroaan.

Sillä vaan meinasin että vähemmänhän sille päiväkodintädille jää aikaa yhden lapsen kanssa ja siellä päiväkodissa lapsi tosissaan joutuu odottelemaan vuoroaan.

Päiväkodissa on puolensa ja omakin alle 2v on ollut hoidossa kun olen itse ollut kuopuksen kanssa kotona. Ei kuitenkaan siksi etten olisi itse pärjännyt kahden kanssa tai että olisin kokenut esikoisen kärsivän kun joutui välillä odottelemaan vauvan takia.

Juu, en puolustellut päiväkodissa oloa, vaan tarkoitin että kotonaKIN sen esikoisen elämä muuttuu. Ei välttis huonompaan suuntaan, mutta muuttuu kuitenkin. On meillä tuo esikoinen joutunut vuoroaan odottamaan jo ennen kuopusta, mutta onhan se nyt eri asia kun on vauva talossa koko ajan.

Ja mulla tosiaan myös lapset enimmäkseen kotona, ja aivan hyvin pärjätään.

 

[voi teitä]

Näköjään joo keskustellaan jo yli kolmevuotiaista, mutta mun silmiin ei nyt satu ketään joka aikoisi pitää sitä vanhempaa lasta siellä ihan täysipäiväisellä paikalla saadakseen enemmän omaa aikaa. Usko tai älä niin on alle kolmevuotiaitakin jotka jo on siellä päivähoidossa ainakin osan viikkoa. Täähän on jo tietysti tämän ketjun sankariäitien mielestä lähinnä pahoinpitelyyn verrattava asia.