isän oma reissu 3 vrk ok?

[yksinhuoltajakokelas]

moi

haluaisin mielipiteitä seuraavaan...

Isä menossa työreissuun, josta vain perjantaina töitä, sitten jää paikan päälle lomailemaan pe-su.
Yksin siis, ei kaveria mukana, koska "kukaan ei lähtenyt".

Minä en oikein ymmärrä tätä, varsinkin siksi, kun meillä on perheen kanssa aikaa vain vähän ja hänellä on suht usein työmatkoja 4-5 päivääkin poissa. Tällöin minä saan hoitaa kaiken kotiin liittyvän ja 6kk ja 2 v lapset.

Minua loukkaakin aika paljon tämä oma reissu juuri
a) ITSENI takia, mulla ei ole mahdollisuutta oikein vastaavaan ja olen aika lailla väsynyt välilä hoitamaan lapsia yksin
b) perheen takia, isompi lapsi kyselee paljon kun isi on poissa, että milloin iskä tulee jne.?? siinä sitten pitää sanoa, että "isi on kuule mieluummin lomailemassa pari päivää kuin sinun kanssasi??"
c) suhteen takia, ei ole kiva valvoa yksin öitä ja ihmetellä että miksi toinen haluu mieluummin olla yksin kuin minun (ja perheen ) kanssa, onko siis tarkoitus kenties "katsella muitakin " siinä sivussa, vai onko kenties jo jotain suhteen ulkopuolista viritetty...? (tämän kyllä kielsi kun jo asiaa kysyin)

mitä mieltä olette?
Olenko super pirttihirmu kun en ymmärrä asiaa??

ps. onko äitejä jotka olleet pari päivää itse reissussa imetyksen aikana, eli onko imetys silti sujunut ok vaika on taukoa?? laittakaa tähän myös vastausta, koska itsekin nyt sitten olisi tarjolla reissu pe-su ja haluaisin toisaalta mennä, mutta vauvan jättäminen mietityttää....

 

[miehesi on itsekäs]

Törkeää käytöstä mieheltäsi. Kun kerran muutenkin käy työmatkoilla, niin mitään ylimääräisiä omia lomia ei tuollaisessa elämäntilanteessa ole tarpeen pitää, varsinkin kun vauva on vielä noin pieni ja äiti jaksamisen äärirajoilla. Herää tosiaan kysymys, onko miehellä jotain virityksiä jo olemassa. Tsekkaapa miehesi puhelin, jos pystyt. Jos kaikki puhelutiedot on pyyhitty pois, niin syytä epäilyksiin on.

Minä en imetysaikana lähtenyt muutamaa tuntua pidemmälle reissulle. Kyllä sinä ehdit itsekin, malta vielä muutama kuukausi.

 

[miehesi on itsekäs]

Törkeää käytöstä mieheltäsi. Kun kerran muutenkin käy työmatkoilla, niin mitään ylimääräisiä omia lomia ei tuollaisessa elämäntilanteessa ole tarpeen pitää, varsinkin kun vauva on vielä noin pieni ja äiti jaksamisen äärirajoilla. Herää tosiaan kysymys, onko miehellä jotain virityksiä jo olemassa. Tsekkaapa miehesi puhelin, jos pystyt. Jos kaikki puhelutiedot on pyyhitty pois, niin syytä epäilyksiin on.

Minä en imetysaikana lähtenyt muutamaa tuntua pidemmälle reissulle. Kyllä sinä ehdit itsekin, malta vielä muutama kuukausi.

 

[surku(]

Olen itse miesvaltaisella alalla ja minusta on äärettömän surullista, että miehet pakenevat raskasta kotielämää työhön. Meillä on töissä monta miestä, jotka tulevat töihin juomaan kahvia ja rupattelemaan niitä näitä ja sitten vasta iltapäivällä paiskivat hommia ja jäävät ylitöihin, kun on niin kauhean kiirettä. Sitten lähtevät töistä klo 18 aikaan, kun tietävät, että vaimo on jo ehtinyt hakea lapset päivähoidosta, ruoka on tehty ja lapset ovat jo syöneet, joten pääsee itse syömään kaikessa rauhassa ja voi sen jälkeen rankan työpäivän päätteeksi heittäytyä sohvalle. Olen välillä niin raivoissani asiasta!!!

Minä en imetysaikana käynyt missään. Jos kävimme, menimme koko perhe tai sitten niin, että vauva jätettiin isovanhempien luokse ja me menimme siihen lähelle hotelliin yöksi, mutta kävin välillä imettämässä. Oma oloni oli ihan kauhea, jos ei voinut imettää ja rinnat olivat ihan kauhean täynnä maitoa. Meillä ei kumpaakaan lasta opetettu pulloruokinnalle, joten en oman lomantarpeeni vuoksi siltikään lopettanut imettämistä, vaan sinnittelin. Jos mahdollista, niin sinnittele sinäkin, sillä kyse ei ole enää pitkästä imetysajasta. Mieheltäsi saat silti luvan saada omaa aikaa joka ilta vaikka sitten vain 0,5 - 2 h pätkissä.

Oman mieheni olen päästänyt laskettelureissuille siksi, että hän ei ikinä muulloin käynyt missään. Hän ei harrasta baarissa juoksua eikä tapaa kavereitaan juuri muulloin kuin urheiluharrastuksissaan kahdesti viikossa tai sitten niin, että kaveri tulee vaimonsa kanssa meille kahvittelemaan.

Minäkin pelkään, että teillä miehellä on syynä toinen nainen tai ainakin halu saada vierasta naista. Selvästikään miehellä ei ole kauheasti intoa olla kotona, jossa on pinna kireällä oleva vaimo, kaksi meluisaa lasta ja kauheasti tekemättömiä kotitöitä. Miehesi kuuluisi suojella ja varjella perhettäsi eikä pakoilla vastuuta. Pelkkä rahan kantaminen kotiin ei riitä. Kyseessä on yhteiset lapsenne, ei vain sinun lapset.

 

[alkup huolestuja]

moi

kiitos paljon vastauksista.

kuten pelkäsin,niin siltä näyttää että kyseessä olisi vieras nainen tai uuden suhteen tavoittelu tai seksin haku..? harmittaa kovin, että moni oli tätä mieltä, toivoin että ei se olisi sitä.

Mutta meillä ollaankin sillä tavaalla erilainen pari että minä jaksan iltaisin odottaa väsyneenä sitä mahdollista parisuhdeaikaa, ja seksiäkin, kun taas mies nukahtaa mielellään (tai tekonukahtaa) aikaisin... tästäkin olen kysynyt mutta kieltää asian.
en usko ettää ainakaan ulkonäköasiat tms. olisivat syynä, jos sitä miettii.. nyt kun olen synnyttänyt kaksi lasta kahdessa vuodessa niin paino on +3kg ennen synnnytyksiä ja samaten siitä kun oli ensitapaamisemme niin +4kg, eli ei suurta eroa. tietenkin nyt on varmaanvähän vanhentunut ehkä ja on tullut ehkä väsymyksestä ryppyjä silmien ympärile.. mutta muuten on samanlainen tukka jne. Tietty olen aina kotiasussa, verkkareissa jne. eli eihän sitä nyt kovin haluttava varmaan ole miehen näkökulmasta.

olitte kanssani ihan samaa mieltä siit, että hän on ITSEKÄS tässä elämän tilanteessamme. eikä kyllä paljoakaan ajattele vaimoaan tai lapsiaan!

mutta nyt mentävä , pieni on uninen..

Laittakaa vielä kokemuksia omasta matkasta, eli olitteko imetyksen aikana poissa 1-2 päivää.. miten vauva reagoi, tuliko maitoa.. mullakin sama jutt, että olo on tukala kun ei saa maitoa pois tisseistä ja siksi epäilen lähtöä ilman vauvaa..

 

[ei kannata hypätä johtopäätöksiin]

kuten pelkäsin,niin siltä näyttää että kyseessä olisi vieras nainen tai uuden suhteen tavoittelu tai seksin haku..? harmittaa kovin, että moni oli tätä mieltä, toivoin että ei se olisi sitä.

No ei keskustelupalstan mielipiteet mistään asiasta totta tee. Voihan olla, että miehesikin on väsynyt kotielämään ja haluaa vähän ihan omaa lomaa (varsinaiset työmatkat kun ei ole mitään lomaa, vaan työtä, tiedän kokemuksesta). Noin pienet lapset tekee elämisestä aika raskasta ja silloin sitä vapaahetkeä tosiaan kaipaa ihan sieltä omasta kodistaan. Ei se töissä käyntikään mitään "vapaata" ole, vaikka siinä kotoa pois pääseekin.

Mutta teidän pitäisi kyllä jollain keinoin pikimmiten järjestää myös sinulle vähän lepoa ja vapaata.

 

[imetyksestä]

Imetyksestä sen verran, että jos lähdet reissuun, niin pumppaa niitä tissejä reissun aikana. Siten ei maidontulo häiriinny ja rintoja ei pakota.

 

[meillä mieskin kaipaisi lomaa...]

vaikka saakin "vaihtelua" olemalla töissä ja kotona eikä vain kotona... en menisi kyllä syrjähyppyä ekana epäilemään?? Ainakin, jos lomakohde on jokin kiva paikka, missä mies muutenkin haluaisi lomailla? Mutta samaa mieltä olen siinä, että vastavuoroisesti kannattaisi sitten itsekin lomailla jotenkin, saada omaa aikaa.

Imetysaikana voi kyllä lomailla, jos vauva syö jotain muuta kuin tissiä (eli ottaa pullostakin maitoa) ja vauvalle on tuttu hoitaja. En tiedä, oisinko puolivuotiasta raaskinut jättää vielä, vaikka ois syönyt ruokiakin jo, mutta vauvat ja äidit ovat erilaisia. Nyt vauvamme on 9kk, ja voisin kyllä ehkä jättää pariksi päiväksi, mikäli ei söisi öisin tissiä ja ottaisi maitoa pullosta. Imetän enää vain n.4-5 kertaa vuorokaudessa. Ja tosiaan, rintapumppu on aivan pakollinen varustus matkaan mukaan.

 

[Murmau]

Voit toki itsekin lähteä. Itse kävin ensi kerran yötä pois (illasta aamupäivään), kun lapsi oli n. 4 kk. Pumppasin tänä aikana kaksi kertaa. Vauvalla ei mitään hätää, meni hyvin nukkumaan jne. Söi pullosta tällöin. (Ei koskaan muuten saanut pulloa, paitsi ollessani pois.)Imetin kaiken kaikkiaan 1 v. ja 3 kk., joten eivät nämä satunnaiset poissaolot mitään tee. Järjestä tietysti niin, että mies jää lasten kanssa kotiin, eikä esim. kiikuta niitä mummolaaan (kuten omallani on tapana, heh).

 

[Pakko mainita]

tuohon epäilyyn toisesta naisesta... Valitettavasti se on erittäin todennäköistä! Olen itse ollut suhteessa varattuun mieheen jolla oli paljon työmatkoja, ja minä olin aina niillä työmatkoilla mukana....

 

[sama yksihuoltajakokelas]

"Surku" kirjoitti.."Miehesi kuuluisi suojella ja varjella perhettäsi eikä pakoilla vastuuta. Pelkkä rahan kantaminen kotiin ei riitä. Kyseessä on yhteiset lapsenne, ei vain sinun lapset.[/quote]"

juuri tässä on se ASIAN YDIN, eli tältä minusta juuri tuntuu. Minusta hän jotenkni "pettää" perheen ja minut, ihan vain pelkäästään jo sanomalla, että haluaa tehdä tällaisen reissun.

Minusta tässä pitäisi nyt olla "samassa veneessä" eli vähän siihen tyyliin, että kun minä en pääse (imetys) niin ei hänenkään sitten pitäis päästä yksin pitkälle reissulle, tai minusta olisi kivointa mennä tietty yhdessä.

Pahalta tuntuukin, että minä taidan tässä yksin yrittää löytää "yhteistä " aikaa, ja nyt alan tajuta, ettei mieheni edes halua yhteistä aikaa (vaikka näin on väittänyt) vaan haluaa OMAA AIKAA YKSIN.

En vain halua uskoa, että hän minua oikeasti pettäisi, mutta niinkuin moni tässä on epäillyt, niin kyllähän ne merkit siihen ovat aika selvät (tai sitten vain "erehdyttävät" siihen suuntaan).

kiitos nyt kaikille kuitenkin myötäelämisestä...

 

[maru-maru,]

Tosiaan pahalta vaikuttaa.. mutta olisiko mahdollista että ehdottaisit että menisitte kyseiselle matkalle koko perhe? Jos vain yhtenä päivänä kerran on töitä, teillä olisi kaikilla yhteistä aikaa ne loput päivät. Kyllähän vauvan kanssakin voi matkustaa. Näin voisi ainakin selvitä haluaako hän teidät mukaan vai onko kyseessä jotain muuta.

(Minulla itselläni on 5 kk ikäinen vauva, eikä tulisi kuuloonkaan tuollainen reissu tässä tilanteesa miehelläni. Hän jätti pikkujouluristeilynkin väliin ihan oma-aloittelisesti, vaikka olin sanonut että voi mennä jos haluaa.)

 

[pikkuäiti]

oma tilanteeni sivuaa ap:n tilannetta, mutta yhtä ärsyttävää on..mieheni oli työttömänä koko raskausaikani - valvoi netissä pelaten lähes kaiket yöt,nukkui puolille päiville. Lapsi syntyi ja mies yritti elää kuten ennekin. Minä valvoin vauvan kanssa kaiket yöt,aamut ja illat. Apuja ei pahemmin tullut koska mies nukku sinne puolillepäiville. Hyvin nopeasti harveni yöpelaamiset,kun yksinkertaisesti vein vauvan hänelle ja itse painelin sänkyyn. Tosin siitä ei tullut pitemmän päälle mitään,koska piti imettää lähes tunnin välein alkuviikot..

Mies aloitti nyt sitten työt. Herää 5-6 aikaan aamulla ja tulee 13-14 maissa kotiin.Sitten nukkumaan pariksi tunniksi. Kieltämättä ajattelin että rytmi muuttuisi hänellä "perheystävällisemmäksi" mutta ei. Edelleen valvotaan puolileöin, herätään sitte töihin ja koska on valvottu niin myöhään on töiden jälkeen pakko nukkua. Hoidan vauvan aamulla, päivällä, iltapäivällä ja yöllä viikolla. Perjantai yön mies haluaa nukkua koska on niin väsy viikon töistä ja jos lauantaina lähtee viihteelle niin se on koko viikonloppu taas yksin minun vastuulla. Viikolla ei jaksa edes yhtä yötä hoitaa vauvaa, jota minä saisin nukkua edes yhden yön kokonaan. Tilanne on kärjistynyt jo raskausaikana niin pahaksi että suoraan sanottuna minua ei kiinnosta pätkääkään olla enää yhdessä - mies ei yksinkertaisesti tunnu ajattelevan kuin omaa etuaan ja jaksamitaan. Asioista on puhuttu ja muutama päivä menee hyvin ja palataan taas samaan arkeen.

Toisinsanoen vaikka elän parisuhteessa tunnen olevani yh - tosin v****taa suuresti, kun toinen on olemassa mutta apuja ei tunnu tulevan kun pyytämällä ja se oman ajan menetys otetaan kaksinverroin takaisin.

 

[Murmau]

Haluaisin vielä lisätä kirjoitukseeni, että mun mielestä tuollaiset reissut on siis tosi hyvä juttu, jos mahdollisuus niihin on kummallakin. Miedän perheenssä oman ajan ottamista ei nähdä mitenkään pahana, päin vastoin. Joten jos mieheni ehdottaisi vastaavaa reissua, en todellakaan epäilisi häntä pettämisestä tms. Tämä siis MEIDÄN perheessä. Ymmärrän kyllä ap:n tilanteen.

 

[okol]

Kun pumppailet reissun aikana, ei maidontulo ehdy. Itse pumppaan paivasaikaan jos en ole kotona. Vauva pitaa vain opettaa pullolle hiukan ennen reissua ja mieluusti pumpata maitoa vauvalle pakkaseen reissun ajaksi. Tai sitten opeta ennen reissua korvikkeen syontia. Itse en ole yota pois kotoa ja vauvani nukkuu kyljessa kiinni(5kk) mutta muutoin olen olut erossa vauvastani. Voisitko ottaa vauvan mukaan ? Meilla vauva kulkee mukana ja olemme tehneet yhden pidemman reissun (2h lento) ja hyvin on mennyt. Tuosta tyomatkasta, en suoraan lahtisi epailemaan pettamista, mutta hoitoa parisuhteenne tarvitsee. Tsemppia!

 

[jihuu77]

Munkin mielestä ns. omat matkat on tärkeitä, mutta niiden pitää olla tasapainossa muun perhe-elämän kanssa. Minun mieheni käy silloin tällöin erilaisilla matkoilla ja minun mielestä se on erittäin hyvää tasapainoa perhe-elämälle. Olen suorastaan iloinen siitä, että hän menee, koska koen, että silloin pysyy eri palikat tasapainossa. (Mutta tähän vaikuttaa siis myös se, että mieheni on koti-isänä). Mutta samat oikeudet oletan olevani myös itselläni eli kun minä haluan mennä risteilylle, kavereiden luokse toiseen kaupunkiin tms. niin asia on ok. Kun perhe-elämään ja muihin menoihin osallistuminen on siten tasapainossa, että kumpikin kokee olevansa tasapuolisesti kohdeltu,sujuu asiat ilman katkeroitumista. Itse imetin noin 7kk. Kun imetin jätin pidemmät menot käymättä ja ajattelin, että aikansa kutakin. Nyt lapsi on vuoden ja lähteminen vapaampaa. Tämä on nyt tietenkin näkökulma yhden lapsen vanhemmalta, voi olla että tämä solidaarisuus loppuisi, jos lapsia olisi enemmän. Joka tapauksessa, ajankäytöstä olisi ehkä paras istua ja keskustella, kuin myös siitä, mitä kumpikin haluaa ja toivoo perheessään ja ns. omalla ajallaan tehtävän. Olen myös törmännyt perheisiin, joissa mies ikäänkuin kokee, että hänellä ei ole siellä tilaa, kun äidin ja lasten kiinteä suhde jättää hänet ulkopuolelle. Tällöin tätä tilannetta ikäänkuin paetaan muualle. En väitä, että nyt kuvatussa tilanteessa olisi lainkaan tällaista tilannetta, mutta tämä on yksi syy siihen, miksi isät tuntuvat olevan kiinnostuvan niin paljon muusta kuin perheestään. Mutta joka tapauksessa, tärkeintä on keskustella miehensä kanssa eikä rakentaa yksipuolisia oletuksia keskustelu -palstan kautta. Kun me tuntemattomat ihmiset kommentoimme, voi arvaukset mennä pahasti pieleen

 

[Alessia]

Vastaan nyt siksi, että samanlaisia tilanteita on meilläkin. Edellisellä kerralla mies tajusi kyllä itsekin ehdottaa, että lähdetään koko perhe - yhden vauvan kanssa se nyt olikin helppoa, ja minun lennot hän maksoi pisteillä. Jos kohde on erityisen kiinnostava tai erityisen kaukana, niin ymmärrän kyllä, että olisi kiva nähdä edes jotain.

Seuraavaksi hän lähteekin San Franciscoon ja pitkään maanitteli meitä mukaan... Musta aikaero ja lento on vaan liikaa vauvalle. Hän varasi jo lennot mutta en edes kysynyt, ottiko vapaapäivän siihen. Saa ottaa, kun sinne asti lähtee.

 

[_tru]

Jos mies lähtee reissuun yksin, niin sitten vain ilmoitat, että mikä on se viikonloppu, jolloin sinä lähdet reissuun ja mies hoitaa silloin lapset. Ei se reissujen sanelupolitiikka voi olla vain yksipuolista.

En usko, että syy irtiottoon on ollenkaan ulkonäössäsi tai siinä, miten mukava olet. Jostakin syystä miehesi haluaa olla muualla kuin kotona. Jos hänelle ei seksikään kelpaa, vaan sinä olet se, joka on puutteessa, niin jossakinhan miehesi pussinsa tyhjentää olipa se sitten vieraassa pedissä tai nettipornon äärellä. Kokeilepa huviksesi pyytää seksiä mieheltäsi tuon reissun jälkeen. Jos hän ei oikeasti ole himokas tai jos hän puoliväkisin suostuu ja spermaa tulee vain vähän, niin jossakin hän on "tyhjennyksen" suorittanut.

Sinä voit muuttaa tilannetta vain omalta osaltasi. Jos miehesi ei halua muuttua, sinä et voi häntä väkisin muuttaa. Älä suostu liikaa ymmärtämään, vaan miehen on otettava vastuu lapsista ja kodinhoidosta. Ei aina ole elämässä kivaa. Olen aivan raivoissani kaikille niille miehille, jotka pakenevat tylsää elämää, ymmärtämätöntä vaimoa ja kirkuvia kakaroita toisten naisten syliin saamaan lohtua.

 

[höpön löpön]

Jos hänelle ei seksikään kelpaa, vaan sinä olet se, joka on puutteessa, niin jossakinhan miehesi pussinsa tyhjentää olipa se sitten vieraassa pedissä tai nettipornon äärellä. Kokeilepa huviksesi pyytää seksiä mieheltäsi tuon reissun jälkeen. Jos hän ei oikeasti ole himokas tai jos hän puoliväkisin suostuu ja spermaa tulee vain vähän, niin jossakin hän on "tyhjennyksen" suorittanut.

Tämä perustuu siihen myyttiin, että miehet ei muuta ajattele koskaan kuin seksiä. Fakta sattuu olemaan kumminkin se, että mieskin voi olla yksinkertaisesti liian väsynyt ja stressaantunut halutakseen seksiä. Etenkin jos tekee paljon töitä, kotona kaksi pientä lasta (jolloin monet vanhemmat kärsii myös unen puutteesta) ja siihen päälle vielä vaimo osoittaa mieltään kun kerrankin mies saisi hetken hengähtää vapaana velvollisuuksista - siis ottaa sen pienen oman vapaan - niin voi olla että miestä ei vaan satu HUVITTAMAAN.

 

[sama yh-kokelas]

Edelliselle sen verran, että ei tässä nyt mitenkään täysin puutteessa mennä, eli on meillä toki seksiä eli ei tarvitse mitään koetta tehdä matkan jälkeen. Usein on niin, että esim. työreissun jälkeen tai kun on oltu erossa niin on kyllä seksiäkin. Siltä oikeasti vaikuttaa että miehelläni on ollut juuri minua ikävä.

Ja perhereissaamisesta: olemme olleet paljon pienilä reissuilla perheen kanssa, jo kun tämä pienin oli muutaman viikon. Eli ei tässä ole todellakaan sellasita tilannetta, että isi vain yksin menisi joka paikkaan . Myös yksi lentoreissu on vauvan kanssa jo tehty kun oli 4kk. Mutta tämä kohde on sellainen, ettei ole oikein "rentouttavaa" matkailla siellä lasten kans ja aikakin on lyhyt, eli pari päivän takia olisi kauhea pakkaaminen.
Myös seuraavaa perhematka on meillä jo varattu helmikuulle.

Ei siis voi sillä tavalla valittaa ettenkö pääsisi reissuun perheen kanssa - toki sielläkin minä hoidan pääsääntöisesti esim. lasten nukuttamiset,viimeksi ei viikon reissulla ollut yhtään iltaa, jolloin isä olisi kanssani valvonut ja viettänyt sitten lasten nukuttua kahdenkeskistä aikaa, tämänkin pettymyksen kerroin hänelle, mutta hän vain "oli niin väsynyt" - eli sama tilanne/arki jatkui minulla myös lomamme aikana.

Haluaisin kovasti siis, että edes olisi pyytänyt minua mukaan, vaikka sitten emme olisikan saanut lasten hoitajaa, niin ainakin mulle olisi tullut olo, että haluasin minun kanssa kahden jonnekin. Tuntuukin, että lapset ovat "este vain minulle", niinkuin joku kirjoitti, niin ne ovat hänekin lapsiaan eikä ainoastaa minun!?

Ja olen yhden kerran ollut yön yli reissussa, jolloin rinnat oli kipeät vaikka pumppasin niitä, siksi en ole kauhean innokas vielä jättämäään lasta. Ja tämän pienen toki helpommin olis mahdollista vielä ottaa mukaan... jos siis se isälle sopisi. Nuorempi tyttömme siis ottaa vastiketta jo pullosta ja kiinteätkin on aloitettu, että sikäli voisin imetyksen häiriintymättä olla pois 1-2 vrk. Esikoista imetin 1v 3kk enkä haluasin siis nytkään että imetys tyssäisi jonkun oman (itsekkään) matkani takia tähän 6 kk ikään.

Aika paljon täällä on niitä, jotka eivät ole kotona tyytyväisiä työnjakoon, ja näitä on ystäväpiirissänikin, on vaan niin surullista kun minäkin yritän mieheni kanssa keskustella ja purkaa tilannetta, niin ei... hän ottaa sen ns. valittamisena.
minä vain yritän pitää liittomme kasassa ja selvittää tilannetta, koska nyt tuntuu, että jos tilanne jatkuu ja pahenee, niin ei tässä kohta enää ole mitään, olen nin v----tunut, että en kohta vain enää jaksa yrittää ja tunteeni alkavat hänen jatkuvan itsekkyytensä takia vaihtua rakkaudesta inhon puolelle.

ps. enkä muuten ole tekemässä mitään ratkaisuja tällaisten nettikeskustelujen perusteella mutta halusin vain mielipiteitä! koska jos kyselen omilta kavereilta, niin minuahan he ajattelevat ensisijaisesti ja siksi ei oikein saa oikeasti kuvaa, että onko "aihetta" edes valittaa ja miettiä asiaa....

 

[maru-maru,]

Edelliselle kirjoittajalle, jonka mielipide on että höpön lopön (mieletön perustelu sanomisilleen, muuten tuo höpö-löpö):

Ap kirjoittaa miehestään:
"hänellä on suht usein työmatkoja 4-5 päivääkin poissa. "

Joten kyse ei ole tässä tapauksessa siitä, että "mies kerrankin saisi hetken hengähtää." Tutkitaan ennenkuin hutkitaan!

Minä aavistelen sitä pettämistä tällaisessa tapauksessa itse vierestä vastaavaa seuranneena. Tietenkään ei nettikeskustelun kautta voi tietää onko niin vai näin, mutta en usko ap:n olevan niin arvostelukyvytön, että muodostaisi mielipiteensä tämän palstan perusteella, haloo.

 

[maru-maru,]

Hei ap, oltiinkin kirjoiteltu yhtä aikaa, näin vasta viestisi. Tuo kertomasi yhteisistä matkoistanne muuttaakin tilannetta, olettekin siis matkustamisesta pitävää porukkaa, muutan käsitystäni tuosta yhdestä matkasta ja pettämisen ilmeisyydestä, mutta muu kertomasi miehesi käytöksestä on minusta sopimatonta sinua kohtaan.
Sinua yhtään syyttelemättä on myös sanottava, että ihminen saa sellaista kohtelua, jonka hän itselleen hyväksyy. Kun alat olemaan todella sitä mieltä, että tämä käytös ei käy, alat vaatia muutosta. Muutos lähtee aina omasta käytöksestä, koska toisen käytöstä ei voi muuttaa. Toisen on pakko muuttua kun sinä toimit toisin kuin ennen. Silloin hänkään ei voi toimia samoin kuin ennen, koska tilanne on toisenlainen.
Hyvää jatkoa ja hyvää yötä. Olisi kiva myöhemmin kuulla miten tälle tilanteelle sitten kävikään. Täytyy mennä nukkuun että saa itsekin unta. Vauveli nukahti jo tunti sitten ja täällä minä vaan naputtelen konetta"

 

[se höpön löpö]

Ap kirjoittaa miehestään:
"hänellä on suht usein työmatkoja 4-5 päivääkin poissa. "

Joten kyse ei ole tässä tapauksessa siitä, että "mies kerrankin saisi hetken hengähtää." Tutkitaan ennenkuin hutkitaan!

En tiedä millaisissa töissä sä olet ollut, mutta täällä meilläpäin työmatkoilla tehdään TYÖTÄ, ne ei ole mitään vapaa-ajan lepolomia.

 

[vähän ymmärrystä miehillekin]

Haluaisin kovasti siis, että edes olisi pyytänyt minua mukaan, vaikka sitten emme olisikan saanut lasten hoitajaa, niin ainakin mulle olisi tullut olo, että haluasin minun kanssa kahden jonnekin. Tuntuukin, että lapset ovat "este vain minulle", niinkuin joku kirjoitti, niin ne ovat hänekin lapsiaan eikä ainoastaa minun!?

Tämä voi joillekin naisille tulla yllätyksenä, mutta jotkut ihmiset (paitsi miehet, myös naiset) kaipaavat silloin tällöin _omaa_rauhaa_ konkreettisessa mielessä. Ei siis laatuaikaa puolison kanssa, eikä perhelomaa lapsikatraan kanssa, vaan IHAN YKSIN olemista, kaikessa rauhassa. Eikä tämä tarkoita, että haluaisi eroon koko perheestään, tai että ei rakastaisi, tai että olisi sairaalloisen itsekäs tms. ikävää.

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu yhteisöllisyyden ohella myös yksityisyys. Ymmärrän täysin jos ruuhkaisan, palkkatyön ja pikkulapsien ja perhe-elämän vaatimusten täyttämän elämän keskellä tulee joskus hetki, kun tuntuu että oman jaksamisen kannalta on lähes pakko saada vähän tilaa itselleen, hiljentymiselle ja omille ajatuksilleen. Sitähän täällä moni äitikin kaipaa.

Eli kyse ei liene sen kummemmasta kuin että ap:n miehelle tarjoutui tilaisuus saada hiukan vapaata. Tietysti ikävää jos ap:sta se tuntuu epäreilulta ja siltä, että mies on kauhean itsekäs, mutta voi olla että hän todella TARVITSEE sitä itselleen. Luuletteko että iseillä on aina vaan kivaa ja helppoa?

 

[alkuper yh-kokelas]

... mutta hommahan ei ole tasa-arvoinen jos ei KUMMALLEKIN suhteessa tarjoudu tällauista ihan omaa aikaa, täysin yksin.

Ymmärrän siis miestäni siinä suhteessa, että hänellä on raskas työ ja perhe-elämä siihen päälle. Ja kuten joku muukin tässä kommentoi tyyliin, että työmatkat ei ole lomamatkoja, niin ei ne todella olo lomaa hänelle, vaan tekee siellä pitkää päivää ja tosiaan töitä! MInullahan tilanne toisaalta on silleen helpompi että pitää huolehtia "vain " itsestä ja perheestä, eikä tartte lähteä sinne töihin ja pitää huolta työaikatauluista yms. Toisaalta kahden pienen kanssakaan ei varsinaista vapaa tai lepoaikaa jää, mutta ainakin silloin tällöin on mahdollista vaikka heittää lattialle taaperon viereen ja pitää edes silmiä kiinni kun hän leikkii, tai jotain vastaavaa!

Minun pointtini asiassa on edelleenkin se, että kun hän TARVITSEE omaa aikaa niin HÄN sitä myös yleensä saa ja ottaa mutta kun MINÄ TARVITSISIN joko parisuhdeaikaa tai omaa aikaa niin minä en sitä saa. Tässä siis se ero.

Ja koska se minulle ei ole mahdollista (kovin helposti ainakaan, eikä kovin usein ainakaan) niin ei sitten mielestäni hänenkään tarvitse itsekkäästi vain ilmoittaa että nyt menee kahden päivän omalle lomalle. Tilanne olisi täysin eri jos hän edes jossai vaiheessa olisi ilmaissut haluaan ottaa minutkin mukaan, ja selvittää mahdollisuutta lasten hoitoon viemiseen. (tätä hän jossain vaiheessa sivulauseessa kyllä puhui, mutta sivuuti sen sitten saman tien)..

Eli mulle ei ole maailmanloppu se asia, että mies haluiskin olla aivan yksin omissa oloissaan - minäkin haluisin olla, ja joskus olenkin saanut kotona olla muutaman tunnin ja se onkin ollut tosi herkkua.
Mutta SE TOISEN HUOMIOONOTTAMINEN tässä on kaiken a ja o. Vaikka ymmärrän häntä, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että kun täällä olen ne yöt yksin ja imettelen öisin poikaa, niin mielessäni kuitenkin ajattelen ja pelkään, että mitä hän siellä tekee, ja että kaipaako edes minua.. koska vielä ainakin tällä hetkelllä minä haluisin olla hänen kanssaan sielläkin. Ehkä sitten olen jotenkin takertuvaa tyyppiä tai vielä niin rakastunut kuitenkin, että haluisin kovasti sitä yhteistä aikaa, ilman lapsia. Olisi niin ihanaa esim. aamuisin rauhassa loikoilla ja pussailla....

kiitos taas teille kommenteista!