Ja taas kotiäitejä ja lastaan kotona hoitavia haukutaan. Työmme on velttoilua nyt!

[yyy]

Kuule, hieman sisälukutaitoa voisi olla hyväksi Mulla ei nyt ole rautalankaa, josta vääntää, joten jollet oikeasti ymmärtänyt viestini sisältöä, niin unohda sitten koko juttu, jooko. Missään kohdassa en väittänyt, etteikö työssäkäyvä tekisi noita asioita, vaan ainoastaan, että sen lisäksi joku muukin tekee nuo asiat silloin kun työäiti on siellä palkkatöissä. Eli ei voi sanoa, että "tekee saman verran vielä työpäivän lisäksi" Ja mitä sinä muuten hyökkäät mun kimppuun tuolla lailla? Kirjoitin aivan asiallisesti, en haukkunut tai arvostellut ketään. Jotain käytöstapoja!

Kirjoitit asiallisesti? Varmasti niin - pitäen töissä käyviä kovinki yksinkertaisena ajatuksella: Helpollahan te pääsette kun saatte valmiin ruuan kerran päivässä

Mutta pointiin, minä todellakin missaan pari ruuan esillelaittoa päivittäin, jälkien siivoaminen oli ihan samaa tasoa kun olin kotona lasten kanssa. Eihän ne vaatteetkaan puhtaana kotiin tule. Ja kummasti se koti ehtii sotkeentua muutamankin tunnin aikana. Kun olin kotiäitinä toisti oikeasti ihan samat rutiinit (lukuun ottamatta päiväruokaa, päiväunille laittoa ja välipalaa) kuin nyttenkin. Eli teette toki arvoasta työtä kun katsotte lasten perään kun olen töissä. Mutta ei se suuren suurta helpotusta noin muuten siihen elämään tuo.

Sinulla tilannett muuttaa se että teet ihan samaa hommaa kaiket päivät. Omien ja hoitolasten kanssa. Eli päivä on huushollausta ja lasten huolto =)

 

["Jaaha"]

Eihän se lasten kotona hoitaminen työtä ole, mutta ei siitä kyllä niin paljon maksetakaan. Se on yhteiskunnalle kuitenkin huomattavasti edullisempi vaihtoehto, kuin alle 3-vuotiaiden lasten hoito kodin ulkopuolella.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

[QUOTE="lurjus";26244613]No jo on kokolailla kummallisia vanhempia sun hoitolapsilla.

Tai sitten meidän perhe on poikkeus. Ensinnäkin aamulla syömme aamupalaa jo kotona, koska on aikainen herätys. En tahdo nälkäisiä lapsia hoitoon viedä. Vaatteiden kasaus, pesut ja muut jutut.

Päivä hujahtaa töissä, yleensä kiireen parissa. Haetaan lapset hoidosta. Ovat yleensä aina ulkona, satoi tai paistoi. Kotiin tullaan ja ne kuravaatteet myös Ruokaa käkättimeen ja sitten alkasa yhteinen aika. Pelataan, luetaan, askarrellaan, leikitään. Tehdää palapelejä, ollaan ulkona (aaaaks, taaas vaatehuoltoa), mitä nyt IKÄÄN SOPII. Eteinen täynä kuraa, liuta märkiä ja likaisia vaatteita. Iltatoimet ja lapset unille. Sitten alkaa työvuoro numero kolme. Vaatehuoltoa, imurointia, ruuanlaittoa seuraavalle päivälle valmiiksi... Ja sitten onkin äiti ja isä valmiita unille.

sama juttu seuraavana päivänä uudestaan. Kiitollinen olen toki hoitajille, he varmistavat ne kolme ruokaa päivän aikana ja keksivät lapsille tekemistä (paitsi että ne lapset paljon kyllä leikkiin ikätasonsa mukaisesti keskenään kun on enemmän kavereita). Laittavat ne kurikset päälle kahdesti... ja unillekin päivällä. Eipä se silti riitä edes puolia päivän "vaateista" täyttämään =)[/QUOTE]

Hoitotätihän juuri kirjoitti että totta, työssäkäyvillä vanhemmillakin on ne kotityöt tehtävänä sen työn lisäksi. Mutta tosiaan moni ei tunnu ymmärtävän sitä, että joka tapauksessa kotiäideillä on enemmän hommaa niiden lasten kanssa. Kotiäidit hoitaa ulkoilut, yhden ylimääräisen ruuan, leikittämiset, vaipanvaihdot ym. sillä aikaa kun työssäkäyvät vanhemmat on töissä. Eli ei se ihan yksi yhteen mene se kotona tehtävän työn/lasten hoidon määrä..

Tuossa joku aiempi olikin laittanut että ei työksi voi laskea vain sellaista mistä maksetaan palkkaa. Totta. Minusta on väärin sanoa, että pph jolla neljä hoitolasta, tekee työtä kun hoitaa ne lapset, ulkoiluttaa, tekee niille ruuan jne. mutta jos saman tekee neljän lapsen äiti omille lapsilleen niin se on velttoilua :O

Ja minusta tuo kotiäitien työn väittäminen velttoiluksi oli loukkaavaa. Enkä silti ole kouluttautumaton monen lapsen äiti, joka olisi ottanut jotenkin itseensä En ole kotiäitikään enää.

 

[fifiia]

Ymmärrän että kotiäitien ajatukset välillä "jumiutuu", mutta uskomatonta että käsitykset voi olla näin pinttyneitä äideillä jotka kotoa välillä lähtevät pakostakin muihinkin ympyröihin.

 

["Jenis"]

[QUOTE="Jaaha";26244757]Eihän se lasten kotona hoitaminen työtä ole, mutta ei siitä kyllä niin paljon maksetakaan. Se on yhteiskunnalle kuitenkin huomattavasti edullisempi vaihtoehto, kuin alle 3-vuotiaiden lasten hoito kodin ulkopuolella.[/QUOTE]

Se tosiaan kiinnostais, mistä ne kaikkien pienten pk-paikat sitten revittäis kun mammat lähtis joukolla töihin. Nytkin päiväkotien seinät natisee liitoksistaan. Ja mistä nuo on saaneet päähänsä että kaikilla kotiäideillä ylipäänsä on työpaikka odottamassa?

 

[Lilii lisänimetön]

Kyllä varmasti monen kotiäidin elämään mahtuu velttoilua. Täällä töissä sen sijaan paiskitaan niska limassa koko työaika. Kuten minä tänään. :saint:

Eli suhteellisuudentajua hei.

 

["StiNa"]

läppäri lattialle, taapero viereen leikkimään, isommille vaikka paperikasa eteen (leikatkaa, piirtäkää, liimailkaa ) ja itse voikin oikaista lattialle tai sohvalle.l

En mä tarvitse neuvoja miten velttoillaan lasten kanssa!! Se kommenttini oli tehty pilke silmäkulmassa Anatolialle, kuten jo KotonaKirvesKädessä:lle vastasin! Höh! Jo toinen todella alentava vastaus ihan mielestäni asialliseen ja todenmukaiseen kommenttiini siitä, ettei kotona ollessa ehdi aina levätä juuri silloin kun haluaa. Mutta en missään vaiheessa sanonut, tai edes ajatellut, että tämä olisi rankempaa kuin töissäkäynti.

Ei töissä käymistä voi verrata kotiäitiyteen. Tämä kotona oleminen on munkin mielestä helpompaa ja rennompaa. Mutta miksi pitää alkaa sättimään ja pitämään kotona olevia jotenkin tyhminä jos edes vähän sanoo, että kotona olisi rankkaa?

Miksi pitää olla ne ääripäät? Että joko ollaan niitä martyyriäitejä jotka kiillottaa sädekehäänsä, koska kotona oleminen on lasten kanssa NIIN rankkaan. Tai sitten koetaan että kotiäitinä oleminen on pelkkää sohvalla makailua ja rentoutumista ja MISTÄÄN ei saisi valittaa.

 

["Jenis"]

[QUOTE="StiNa";26245030]

Miksi pitää olla ne ääripäät? Että joko ollaan niitä martyyriäitejä jotka kiillottaa sädekehäänsä, koska kotona oleminen on lasten kanssa NIIN rankkaan. Tai sitten koetaan että kotiäitinä oleminen on pelkkää sohvalla makailua ja rentoutumista ja MISTÄÄN ei saisi valittaa.[/QUOTE]

No mä voin ainakin ensimmäisenä myöntää, että mulla oli/on kotona välillä rankkaa. 2 uhmaikäistä lasta, reissaava mies, kyllähän siihen välillä kypsyy aivan täysin. Ja toisaalta, musta oli ihanaa lähteä takaisin töihin, mutta kyllä tääkin välillä ottaa pattiin. Tuskin sellaista elämäntapaa onkaan, joka ei välillä kiristäis pinnaa

Mutta edelleen, omien lasten ja kodin hoitamista ei mun mielestä voi työksi kutsua, jos ei velttoiluksikaan.

 

["vieras"]

Ei kotiäitinäkään helppoa ole, joskus se työ on helpompaa kuin kotona olo ei siitä mihinkään pääse, kuinka nyt olet ammattis valinnut. Eikä koti välttämättä siisti ole kun töistä palailet, jos vain omaat koululaisia niin joskus siellä kotona voi odottaa mitä vaan joten siitä sitten jatkamaan....mut jokainenhan voi päättää onko niitä lapsia paljon vai vähän eli ei kannata valittaa jos paljon hommaa. Näitä äitejä mä, no en vihaa, mut jotain sinne päin jotka valittaa et yhden lapsen kanssa on rankkaa, ni miks niitä sit pitää haluta lisää....mä ainakin nautin kotiäitiydestä tosin olen vain vauvelin kanssa kotona ja muut koulussa. kesäkin edessä niin saa vaan loikoilla

 

[hoitotäti-äiti]

Hei, en tosiaan halunnut työssäkäyviä äitejä mitenkään mollata omalla tekstilläni ja olen tosi pahoillani, jos mun tekstistä sai sellaisen kuvan. Sen, mitä kirjoitin, kirjoitin ihan oman kokemukseni pohjalta. Ja mun hoitolasteni vanhempia ei tarvitse kenenkään vetää tähän keskusteluun mukaan, en ole heitä ajatellut tässä keskustelussa enkä ikinä mainitsisi heitä edes. Yritin vaan kertoa oman mielipiteeni ja kokemukseni. En ole niin paatunut palstalainen, että kaikki mitä kirjoitan, on veemäisyyttä muita kohtaan...

Hyvää äitienpäivää kaikille, en uskalla tätä keskustelua enempää lukea

 

["hanna"]

Ihan sama mitä muiden mielestä kotona oleminen on mutta elämän ihaninta aikaa on ja aijon nauttia tästä sinne asti kun lapsi on 3-vuotta,tätä aikaa ei saa takaisin <3 ja kolmen alle 4-vuotiaan hoito ei ole pelkkää lorvimista

 

["vieras"]

Mulla ei ole omia lapsia mutta ehdottomasti epämiellyttävin työ mitä olen tehnyt on lastenhoitajana olo. Ei ihme että ne mukelot raahataan jo alle 3-vuotiaana päivähoitoon, ei sitä touhua selväjärkisenä kestä. Omat ehkä kestää kun luonto hoitaa pään sekaisin sitä varten, mutta harvapa sitä muiden muksuja jaksaa katella.

Eli joo, en todellakaan usko että kotiäitinä olo on kaikille vaan velttoilua ja ruusuilla tanssimista, ennemminkin uhraus omien lasten parhaaksi.

 

[Juuh]

Ei se ole työtä.

Se on elämää. Lapsiperheen elämää. Jonka moni hoitaa palkkatyön ohella.

Minunpa onkin, työtä ja saan palkkaakin tekemästäni työstä.

 

["vieras"]

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2138381-kylla-oikeasti-kiva-kun-toiden-jalkeen-voi-kotona-rauhassa-levahtaa-ennen-kuin-hakee-lapset-hoidosta/

Ja tässä todiste. Todellisia velttoilijoita taitaa olla ne työssäkäyvät...

 

["vieras"]

[QUOTE="tuuli";26244297]Kotiäitiys ei ole työ. Ei ole nyt, ei ole koskaan ollut. Eikä tule olemaan.

Se on osa elämää. Jos hommaa pitää työnään niin jossain on mennyt valinnat pieleen.[/QUOTE]

Mitenkäs hirveet työt teillä on, kun työ on semmoista, että silloin on mennyt valinnat pieleen.. :/

 

["vieras"]

[QUOTE="tuuri";26244372]Peesi tälle. Kun itse olin kotona en kokaan voinnut käsittää äitejä jotka piti sitä kotona oloa kaaaaaamalan työläänä. Eihän se sitä ole. Tiettyjä velvollisuuksia on mitä pitää tehdä ja hoitaa. Kuten nyt normaalistikin elämässä.

Yhden seikan panin valittajista kuitenkin merkille. Kaikilla tausta oli hyvin sama: Ei loppu vietyä koulutusta, eikä juurikaan työkokemusta... arvaiskohan tuosta vedellä pieniä johtopäätöksiä vaikka siitä että ko äidit ei nyt vaan koskaan ole oikein sopeutunut elämään jossa täytyy oikeasti tehdä jotain, määräajallisesti, joka päivä ja vielä pitkäkestoisesti? että hommaa ei voikaan lopettaa jos aamulla ei ihan hotsitakaan...Kyllähän se silloin mahtaa työltä tuntua.[/QUOTE]

Kerrassaan hassua tekstin ymmärtämistä sinulta! Miksi työ käsitetään työläänä? Eikö työ voi olla mieluisaa? Itse pidän ainakin kotiäidin työtä mieluisana ja arvokkaana - palkattomana työnä.

Miten selvitit taustat? Minulla on amk-tutkinto suoritettuna. Palkkatyötä alan tekemään heti, kun lapset tästä kasvaa. Ymmärrä vain väärin kaikki teksit mitä luet. Takerru pikkuasioihin kuten mm. sanaan "työ". Unohda alkuperäinen "punainen lankani" eli miksi lasten hoidosta käytetään sanaa velttoilu. Onko lasten hoito velttoilua? Miksi meitä äitejä saa väheksyä?

ap

 

["vieras"]

Ihan tosi fiksu kommentti sulta, mutta hassua että kohdistit sen muhun. Tai no, hassua ja hassua. Ethän sä voi tietää paljonko täällä palstalla on lokaa lentänyt niskaani milloin mistäkin ja varsinkin työttömyydestäni. Jos en osaisi nauraa itselleni ja vähät välittää näistä palstailijoiden kommenteista, niin ihan oikeasti olisin aivan rikki ja loppu.

Kai sentään huomasit, että kommenttini oli tosiaan kieli poskella kirjoitettu ? Lähti naurattamaan kun tässä arvosteltiin kotiäitejä, heitä joilla lapsi on hoidossa ja itse on kotona ja myös työttömiä. Hokasin että mähän olen niitä kaikkia

Hienoa että osaat nauraa itsellesi. Tuollaiset "yhyy" kommentit kyllä kertoo mun silmiin muuta Ja missä kohtaa mä ARVOSTELIN niitä jotka on työttömiä tai lapsi on hoidossa. Yhtä ihanaa aina tämä palstalaisten rivien välistä lukeminen...

 

[Silja.S]

Jos arvostaa sitä mitä tekee, miksi pahastua tai ylipäätään lukea niitä mollauksia? Usein kotiäidit kehuvat arvostavansa kotiäitiyttä, mutta vetävät sitten julmetun ison herneenpalkon nokkaansa jos joku on sitä mieltä, ettei se kotiäitiys nyt niin arvostettavaa olekaan. Miksi? Eikö kritiikkiä voi vaan ohittaa, jos on niin varma omasta mielipiteestään?

Olin joskus siivoustyössä ja välillä osui kohdalle hyvinkin nyrpeitä ihmisiä. Yksi yrittäjä-rouva tuli kerran kysymään ihan suoraan "eikö sinulla ole kunnianhimoa, kun teet tuollaista paskatyötä?". Koska itse arvostin sitä työtä (jos palkalla olisi elänyt, tekisin sitä varmaan vieläkin), minun oli helppoa kohauttaa olkiani ja todeta, että "oma asenteeni ainakin on paljon terveempi kuin sinun" - näin sanatarkasti tuolle naiselle sanoinkin - ja jatkaa elämääni asiaa märehtimättä. Se rouva teki itsestään typerän, ei minusta.

Jos arvostat kotiäitiyttä, älä piittaa muiden puheista. Provosoinnista suuttuminen kielii epävarmuudesta.

 

["vieras ap"]

Jos arvostaa sitä mitä tekee, miksi pahastua tai ylipäätään lukea niitä mollauksia? Usein kotiäidit kehuvat arvostavansa kotiäitiyttä, mutta vetävät sitten julmetun ison herneenpalkon nokkaansa jos joku on sitä mieltä, ettei se kotiäitiys nyt niin arvostettavaa olekaan. Miksi? Eikö kritiikkiä voi vaan ohittaa, jos on niin varma omasta mielipiteestään?

Olin joskus siivoustyössä ja välillä osui kohdalle hyvinkin nyrpeitä ihmisiä. Yksi yrittäjä-rouva tuli kerran kysymään ihan suoraan "eikö sinulla ole kunnianhimoa, kun teet tuollaista paskatyötä?". Koska itse arvostin sitä työtä (jos palkalla olisi elänyt, tekisin sitä varmaan vieläkin), minun oli helppoa kohauttaa olkiani ja todeta, että "oma asenteeni ainakin on paljon terveempi kuin sinun" - näin sanatarkasti tuolle naiselle sanoinkin - ja jatkaa elämääni asiaa märehtimättä. Se rouva teki itsestään typerän, ei minusta.

Jos arvostat kotiäitiyttä, älä piittaa muiden puheista. Provosoinnista suuttuminen kielii epävarmuudesta.

Ehkäpä niin, muttei se muuta sitä tosiasiaa että kotiäitejä tai äitejä yleensäkin väheysytään...

Tein seuraavan johtopäätöksen lukiessani kommentteja liittyen tähän Vartiaisen velttoilu-kommentiin:

Koen, että suomalaisella äidillä (oli sitten kotona oleva tai työssä oleva)on on riittämättömyyden tunnetta yhteiskunnan vaatimusten tähden. Siis jos yhtään piittaat siitä mitä muut ajattelevat. Pitäisi olla töissä, pitäisi olla lapsille enempi läsnä.

Yhteiskunta on asettanut vaatimukset liian korkealle. Netti ja muut mediat suitsuttavat hyvän äitiyden mielikuvia. Ei riitä enää olla kotona viihtyvä pullantuoksuinen äiti. Pitäisi myös lähteä luomaan uraa ollakseen hyvä äiti tai ainakin hyvä vaimo. Aika ja voimat eivät enää riitä..

Miettikää mitä vaatimuksia esim. neuvola nykyään asettaa (kaikella hyvällä). Ja entäs turvallisuuteen liittyvät jutut. Jos lapsi ei ole asianmukaisesti köytetty turvaistuimeen, niin sakot rapsahtaa (hyvä juttu tietenkin, mutta verratkaa entiseen). Ja entäs sidosryhmät mitkä nykyajan äideillä on - täydellisen vähäpätöiset. ei nykyään tulisi kuuloonkaan, että suku tai naapurit katsoisivat katraan perä. Ei täälläpäin. Jokainen on vastuussa omista jälkeläisistään. Emme enää kanna vettä tai sytytä uunia, mutta näiden tilalle on tullut muita vaatimuksia.

Ei riitä sekään näköjään, että viet lapset hoitoon ja menet töihin, koska työpaikka imee äidistä mehut ja se aika on lapsilta pois. Mikään ei ole hyvä.

Meiltä äideiltä vaaditaan liikaa. Äitejä voidaan tosta noin vain haukkua mediassa (mm. Vartiainen), ja niittää mainetta ja mammonaa.. Kukaan ei sitä edes ihmettele. Ajatellaan vaan, että näinhän se on.

Minulle vahvistui tänään se ajatus, että myös työssä käyvät äidit painiskelevat riittämättömyyden tunteiden kanssa. Työäidit voivat huonosti siksi, etteivät voi olla tarpeeksi läsnä lapsillensa. Kotiäidit siksi, että yhteiskunta asettaa arvostukenriman liian korkealle - olemalla ainoastaan kotiäiti olet vain velttoilija.

Tämä on hirmuinen ristiriita, joka repii monen äidin ajatuksia. Äidit voivat huonosti. Pahimmassa tapauksessa myös lapset ja koko perhe voi voida huonosti näiden vaatimusten tähden.

Yksinkertaisesti: Meitä äitejä pitäisi arvostaa enempi eikä saisi olla näin älyttömiä vaatimuksia! Me äidit emme ole nollia. Teemme tärkeää työtä.

Meitä äitejä ei arvosteta! Tähän pitäisi saada aikaan muutos! Me teemme tärkeää työtä kotona! Ei taisteltaisi toisiamme vastaan, vaan puolesta!

ap

 

["poikia3"]

Hoitotätihän juuri kirjoitti että totta, työssäkäyvillä vanhemmillakin on ne kotityöt tehtävänä sen työn lisäksi.

Omien lasten kotona hoitaminen ei ole työtä, se on elämää, arkea. Tai sinun logiikallasi sinun pitäisi kumartaa työäideille isosti. Hehän tekevät sitten kahta työtä!

Ja kyllä varmasti työssä käyvät äidit ymmärtävät ne ulkoilut ja leikittämiset ja ruokailut, jotka jäävät heiltä tekemättä. Mutta minä ymmärrän myös aamun kiireen, kun pitää saada lapset puetuksi ja äkkiä päiväkotiin. Aamupala meillä on syöty aina kotona, hoitoon on menty vasta 8.30 ja lapset haettu 15.30. Omassa elämässäni, kun lapset olivat vielä hoitoikäisiä kaikkein stressaavimpia oli aikataulut, ja kiire ja ne aamut. Iltapäivällä kiire oli sitten miehellä, jonka piti päästä töistä hakemaan lapsia.

 

["vieras"]

Lasten kotona hoitaminen ei todellakaan ole mitään työtä ja siitä kertoo jo sekin määrä ämmiä jotka roikkuvat täällä palstalla päiväkaudet. Lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan se on perusteltua mutta sen jälkeen silkkaa laiskuutta, joka väittää vastaan tietää sisimmässään sen silti itsekin.

 

["huoh"]

Kirjoitit asiallisesti? Varmasti niin - pitäen töissä käyviä kovinki yksinkertaisena ajatuksella: Helpollahan te pääsette kun saatte valmiin ruuan kerran päivässä

Mutta pointiin, minä todellakin missaan pari ruuan esillelaittoa päivittäin, jälkien siivoaminen oli ihan samaa tasoa kun olin kotona lasten kanssa. Eihän ne vaatteetkaan puhtaana kotiin tule. Ja kummasti se koti ehtii sotkeentua muutamankin tunnin aikana. Kun olin kotiäitinä toisti oikeasti ihan samat rutiinit (lukuun ottamatta päiväruokaa, päiväunille laittoa ja välipalaa) kuin nyttenkin. Eli teette toki arvoasta työtä kun katsotte lasten perään kun olen töissä. Mutta ei se suuren suurta helpotusta noin muuten siihen elämään tuo.

Sinulla tilannett muuttaa se että teet ihan samaa hommaa kaiket päivät. Omien ja hoitolasten kanssa. Eli päivä on huushollausta ja lasten huolto =)

Asenne lastesi hoitajaa kohtaan tosi surkea. Säälittää lastesi hoitaja. "katsotte perään". "ei se suuren suurta helpotusta..."

Huhhuh!!!! Kyllä se sun kersojen hoitaminen on todennäköisesti helvetin kovaa duunia, ei mitään perään katsomista

 

["poikia3"]

[QUOTE="vieras ap";26248244]Meitä äitejä ei arvosteta! Tähän pitäisi saada aikaan muutos! Me teemme tärkeää työtä kotona! Ei taisteltaisi toisiamme vastaan, vaan puolesta!

ap[/QUOTE]

Monessa asiassa olet oikeassa, mutta yhteiskunta ei meille äideille vaatimuksia aseta, vaan toiset äidit. Toiset äidit ovat kärkkäästi haukkumassa toisten valintoja, oli valinta sitten mikä tahansa. Riita saadaan aikaiseksi kotiäitien ja työäitien välillä. Samanlaisia asioita on vaikka imetys / pulloruokinta, purkkiruoka / itsetehty ruoka, einekset / itsetehty ruoka, ticketit / lassiet jne. jne.

Äitien pitää olla täydellisen kauniita ja hoikkia ja huolehtia itsestään, heidän pitää pitää koti kauniina ja siistinä ja hienosti sisustettuna, heidän pitää harrastaa liikuntaa ja oikeita asioita, lasten pitää olla myös hyvin pukeutuneita, heidän pitää käyttäytyä hyvin ja adhd on tietysti vanhempien vika, samoin kuin mikä tahansa muukin sairaus. Vaatimuksien määrä on mahdoton. Ja jos oikein tarkkaan mietit, niin suurin osa noista paineista tulee kyllä ihan tasan tarkkaan muilta vanhemmilta.

Ja kun sanot toimivasi jotenkin eritavalla, et vaikka aja karvoitustasi, niin oikeasti sun miehesi tykkäsi kyllä enemmän jos ajaisit - vaikka eivät ole puolisoasi koskaan tavanneet.

Aina muut tietää sun elämästäsi, perheesi ja lastesi parhaasta paremmin.

Meidän pitäisi yksinkertaisesti kunnioittaa toistemme valintoja, ja uskoa, että jokaisella perheellä on omat syynsä valintoihinsa, jotka ei meille muille kuulu!

 

[no huoh]

[QUOTE="poikia3";26248659]Monessa asiassa olet oikeassa, mutta yhteiskunta ei meille äideille vaatimuksia aseta, vaan toiset äidit. Toiset äidit ovat kärkkäästi haukkumassa toisten valintoja, oli valinta sitten mikä tahansa. Riita saadaan aikaiseksi kotiäitien ja työäitien välillä. Samanlaisia asioita on vaikka imetys / pulloruokinta, purkkiruoka / itsetehty ruoka, einekset / itsetehty ruoka, ticketit / lassiet jne. jne.

Äitien pitää olla täydellisen kauniita ja hoikkia ja huolehtia itsestään, heidän pitää pitää koti kauniina ja siistinä ja hienosti sisustettuna, heidän pitää harrastaa liikuntaa ja oikeita asioita, lasten pitää olla myös hyvin pukeutuneita, heidän pitää käyttäytyä hyvin ja adhd on tietysti vanhempien vika, samoin kuin mikä tahansa muukin sairaus. Vaatimuksien määrä on mahdoton. Ja jos oikein tarkkaan mietit, niin suurin osa noista paineista tulee kyllä ihan tasan tarkkaan muilta vanhemmilta.

Ja kun sanot toimivasi jotenkin eritavalla, et vaikka aja karvoitustasi, niin oikeasti sun miehesi tykkäsi kyllä enemmän jos ajaisit - vaikka eivät ole puolisoasi koskaan tavanneet.

Aina muut tietää sun elämästäsi, perheesi ja lastesi parhaasta paremmin.

Meidän pitäisi yksinkertaisesti kunnioittaa toistemme valintoja, ja uskoa, että jokaisella perheellä on omat syynsä valintoihinsa, jotka ei meille muille kuulu![/QUOTE]

eiköhän tämäkin ketju lähtenyt siitä että joku toinen arvosteli ja pilkkasi kuin toiset äidit. ja se on sallittua.

jos samaa olisi sanottu vaikka mamuista, tai juutalaisista, niin kyllä olsii haloo noussut ja siionistit vaatineet anteeksipyyntöä.

Mutta entä me äidit. ei. me alamme haukkua toinen toisiamme. vartiaisen sijaan.

 

["hupsis"]

Minua tässä häkellyttää ainoastaan se, että kerta toisensa jälkeen saadaan naiset lankeamaan tähän hajota ja hallitse- ansaan.
TÄMÄN vuoksi naiset eivät tule koskaan saavuttamaan janoamaansa (itse)kunnioitusta, jota toisten valintoja halveksumalla niin kiihkeästi yritetään saavuttaa.

Mitä itse aiheeseen tulee, niin en laittaisi paljon painoarvoa tällaiselle ulostulolle kun idea on jo kertaalleen kaluttu ja sen jälkeen päätetty jättää toteuttamatta.

Amen. Kiva nähdä että jollain riittää järki.

Mutta naiset tullaan aina saamaan tuohon samaan halpaan kun rivit ovat vähänkään rikki, koska naisilla on niin kova se keskinäinen kuri ja mitanottotarve. Ja kulutuskapitalismissa mikään ei ole helpompaa kuin rivien rikkominen, koska
- naiset jakaantuvat koti- ja palkkatyöläisiin ja näiden edut ovat ristiriidassa
- naisten itsetunto on teollisuudelle vapaata riistaa heidän kulutushalujensa maksimoimiseksi, ja
- aika päivää on saatu naiset uskomaan, että uusintamistyöstä ei kuulukaan maksaa. Kotihoidontukihan ei ole palkkaa sekään, vaan korvausta siitä, että ei käytetä päivähoitopalveluja. Lapsilisä taas on lasten kulujen osittaista jakamista yhteisön kesken.

Maatalous- ja esiteollisessa yhteisössä on ollut helppo nähdä naisen työ työksi ja arvostaa sitä sen mukaisesti, koska mieskin on tehnyt työnsä kotona. Nyt eletään aikaa, jolloin naisille toitotetaan heidän olevan jumalattaria etenkin jos viitsivät nähdä usean tunnin vaivaa asian eteen viikottain, mutta tosi asiassa heidän työnsä on hävitetty näkymättömiin yhteiskunnalliselta kartalta, ja ainoat naiset jotka ansaitsevat rivityöläiselle kuuluvan arvostuksen tekevät kolminkertaista päivää. Ja siitä hyvästä heitä sopii syyttää itsekkäiksi.