N
Naller
Vieras
Hei!
Kumman annatte enemmän vaikuttaa, kun alatte suunnitella perheenlisäystä, järjen vai tunteen? Minulla on puolitoistavuotias lapsi ja olen juuri aloittanut opiskelun (amk). Mies on myös opiskelija, mutta valmistuu ensi vuonna ja vakituinen työpaikka on varmistunut. Järjen kannalta nyt ei olisi oikea aika, opinnot kesken ja yhden lapsen kanssa on helpompi matkustaa yms. Olemme nuoria, joten iän puolestakaan ei kiirettä olisi. Nyt kuitenkin jostain kulman takaa minuun on iskenyt hirveä vauvakuume, surffailen näillä haaveilu- ja odotuspalstoilla ja fiilistelen.
En tiedä meneekö tämä "pakonomainen hinku" ohi, jos vaan yritän keskittyä opintoihin. Epäilen. Yritän koko ajan keksiä selityksiä miksi juuri nyt olisi hyvä aika saattaa toinen lapsi alulle. Plääh, tuntuu, että mulla menee paljon energiaa tämän asian pohtimiseen ja opiskelumotivaatio kärsii. "Mutta, kun mä haluan nyt!" 
Apuja?
Kumman annatte enemmän vaikuttaa, kun alatte suunnitella perheenlisäystä, järjen vai tunteen? Minulla on puolitoistavuotias lapsi ja olen juuri aloittanut opiskelun (amk). Mies on myös opiskelija, mutta valmistuu ensi vuonna ja vakituinen työpaikka on varmistunut. Järjen kannalta nyt ei olisi oikea aika, opinnot kesken ja yhden lapsen kanssa on helpompi matkustaa yms. Olemme nuoria, joten iän puolestakaan ei kiirettä olisi. Nyt kuitenkin jostain kulman takaa minuun on iskenyt hirveä vauvakuume, surffailen näillä haaveilu- ja odotuspalstoilla ja fiilistelen.
Apuja?