H
harmaatakin harmaampi
Vieras
Tänään on ollut todella vaikea päivä. Uhmaikäinen 3-vuotias on koetellut rajojaan ja samalla vanhempiensa hermoja. Minä yritän aina selittää lapselle, miksi joku asia ei käy tai miksi joku asia tehdään äidin tahtomalla tavalla.
Iltapesulla lapsen hampaiden harjaaminen oli isälle varmaan liikaa, kun vessasta kuului kommentti:"Jos äiti ei olisi kotona, saisit selkäsaunan." Olin ja olen edelleen aivan järkyttynyt. Miksi mieheni, kuka ei koskaan ole mitenkään väkivaltainen ollut, uhkaa pientä lasta noin? Menin sinne vessaan ja kysyin, että mitä ihmettä hän sanoi. Mieheni ei halunnut sanojaan toistaa, ei kuulema tiennyt mitä tarkoitin... Minä sitten pesin ne lapsen hampaat. Ensin ei meinannut löytyä sitä yhteistä säveltä hampaiden pesuun, mutta kun taas kerran selitin, että miksi ne hampaat pitääkään pestä, niin ihan hyvin se onnistui.
Kun lapsi meni nukkumaan ja oli siis nukahtanut, halusin keskustella mieheni kanssa tuosta. Kysyin, että miten hän tuollaista edes kehtaa sanoa ja voisiko hän oikeasti tehdä jotain tuollaista. Ajatteli kuulema, että pelottelu voisi saada "järkeä päähän". Minä olen niin erimieltä. Emme päässeet keskustelussa oikeastaan mihinkään.
Minulla on tosi epätietoinen ja jotenkin äärettömän pettynyt olo. Olen työni takia muutaman illan viikossa pois kotoa ja mies laittaa lapsen silloin nukkumaan. Pitäisikö minun olla huolissani siitä, mitä täällä tapahtuu silloin, kun äiti ei olekaan kotona? Tai olen minä huolissani tuon kommentin jälkeen. Olen oikeasti ihan järkyttynyt. Ymmärrän kyllä, että joskus saattaa tulla kovinkin negatiivisia ajatuksia päähän, mutta sanoa niitä pienelle lapselle ääneen?? Sitä minä en todellakaan ymmärrä.
Reagoinko nyt liian voimakkaasti? Minusta väkivallalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Ja miten isä voi tehdä lapselleen niin? Mä olen niiiiin pettynyt
Iltapesulla lapsen hampaiden harjaaminen oli isälle varmaan liikaa, kun vessasta kuului kommentti:"Jos äiti ei olisi kotona, saisit selkäsaunan." Olin ja olen edelleen aivan järkyttynyt. Miksi mieheni, kuka ei koskaan ole mitenkään väkivaltainen ollut, uhkaa pientä lasta noin? Menin sinne vessaan ja kysyin, että mitä ihmettä hän sanoi. Mieheni ei halunnut sanojaan toistaa, ei kuulema tiennyt mitä tarkoitin... Minä sitten pesin ne lapsen hampaat. Ensin ei meinannut löytyä sitä yhteistä säveltä hampaiden pesuun, mutta kun taas kerran selitin, että miksi ne hampaat pitääkään pestä, niin ihan hyvin se onnistui.
Kun lapsi meni nukkumaan ja oli siis nukahtanut, halusin keskustella mieheni kanssa tuosta. Kysyin, että miten hän tuollaista edes kehtaa sanoa ja voisiko hän oikeasti tehdä jotain tuollaista. Ajatteli kuulema, että pelottelu voisi saada "järkeä päähän". Minä olen niin erimieltä. Emme päässeet keskustelussa oikeastaan mihinkään.
Minulla on tosi epätietoinen ja jotenkin äärettömän pettynyt olo. Olen työni takia muutaman illan viikossa pois kotoa ja mies laittaa lapsen silloin nukkumaan. Pitäisikö minun olla huolissani siitä, mitä täällä tapahtuu silloin, kun äiti ei olekaan kotona? Tai olen minä huolissani tuon kommentin jälkeen. Olen oikeasti ihan järkyttynyt. Ymmärrän kyllä, että joskus saattaa tulla kovinkin negatiivisia ajatuksia päähän, mutta sanoa niitä pienelle lapselle ääneen?? Sitä minä en todellakaan ymmärrä.
Reagoinko nyt liian voimakkaasti? Minusta väkivallalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Ja miten isä voi tehdä lapselleen niin? Mä olen niiiiin pettynyt