"Jos äiti ei olisi kotona, saisit selkäsaunan"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaatakin harmaampi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmaatakin harmaampi

Vieras
Tänään on ollut todella vaikea päivä. Uhmaikäinen 3-vuotias on koetellut rajojaan ja samalla vanhempiensa hermoja. Minä yritän aina selittää lapselle, miksi joku asia ei käy tai miksi joku asia tehdään äidin tahtomalla tavalla.

Iltapesulla lapsen hampaiden harjaaminen oli isälle varmaan liikaa, kun vessasta kuului kommentti:"Jos äiti ei olisi kotona, saisit selkäsaunan." Olin ja olen edelleen aivan järkyttynyt. Miksi mieheni, kuka ei koskaan ole mitenkään väkivaltainen ollut, uhkaa pientä lasta noin? Menin sinne vessaan ja kysyin, että mitä ihmettä hän sanoi. Mieheni ei halunnut sanojaan toistaa, ei kuulema tiennyt mitä tarkoitin... Minä sitten pesin ne lapsen hampaat. Ensin ei meinannut löytyä sitä yhteistä säveltä hampaiden pesuun, mutta kun taas kerran selitin, että miksi ne hampaat pitääkään pestä, niin ihan hyvin se onnistui.

Kun lapsi meni nukkumaan ja oli siis nukahtanut, halusin keskustella mieheni kanssa tuosta. Kysyin, että miten hän tuollaista edes kehtaa sanoa ja voisiko hän oikeasti tehdä jotain tuollaista. Ajatteli kuulema, että pelottelu voisi saada "järkeä päähän". Minä olen niin erimieltä. Emme päässeet keskustelussa oikeastaan mihinkään.

Minulla on tosi epätietoinen ja jotenkin äärettömän pettynyt olo. Olen työni takia muutaman illan viikossa pois kotoa ja mies laittaa lapsen silloin nukkumaan. Pitäisikö minun olla huolissani siitä, mitä täällä tapahtuu silloin, kun äiti ei olekaan kotona? Tai olen minä huolissani tuon kommentin jälkeen. Olen oikeasti ihan järkyttynyt. Ymmärrän kyllä, että joskus saattaa tulla kovinkin negatiivisia ajatuksia päähän, mutta sanoa niitä pienelle lapselle ääneen?? Sitä minä en todellakaan ymmärrä.

Reagoinko nyt liian voimakkaasti? Minusta väkivallalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. Ja miten isä voi tehdä lapselleen niin? Mä olen niiiiin pettynyt :(
 
No sanoin. Kysyin, että miten se luulee mun pystyvän jättämään lapsen kahdestaan hänen kanssaan tuon kommentin jälkeen. Mies ei ilmeisesti tajua, kuinka paljon tuollainen uhkailu saattaa järkyttää lapsen perusturvallisuutta. Ja vaikka täällä ei mitään fyysistä väkivaltaa tapahtuisikaan, josta toki näkisin jälkiä, jos niitä olisi, niin miten tuo henkinen väkivalta? Kyllähän sekin vahingoittaa lasta. Musta tuntuu, ettei mies edes tajua, kuinka vakavasta asiasta on kysymys.
 
Ja ainakin äidin perusturvallisuutta. Jos lapsi ei ole saanut selkäsaunaa, ehkä hän ei osaa edes pelätä sitä. Meidän lapset puhuu ihan leikkijuttuna piiskan saamisesta (tosin ei ole uhattukaan).
 
No ei minusta kyllä kovin uhkaavalta kuulosta. Entä jos miehesi sanoi sen vitsinä?
Minusta se ei kuulostanut yhtään vitsikkäältä. Siis mies oli tosi kypsä siihen lapsen temppuiluun ja testaamiseen. Ei kyllä löytynyt vitsinpoikastakaan siitä äänensävystä. Ja onko tuo jotenkin hyvä aihe vitsailla? Ei 3-vuotias varmaan osaa eritellä uhkaako isä nyt vitsillä vai tosissaan. Kun ei näköjään osaa sen 3-vuotiaan äitikään.
En jotenkin osaa uskoa, että oikeasti mies jotain lapselle tekisi, siis fyysisesti, mutta niinkuin tuossa aiemmin sanoin, niin kyllä se henkinen väkivaltakin on aika kamalaa :(
 
No onhan tuo ehkä vähän rajusti sanottu 3-v:lle eli ei missään nimessä hyväksyttävää, mutta... uhkailu/kiristys/lahjominen kuuluu jostain kumman syystä kasvatukseen. Itsekin "karjun" 6-v:lle, että jos ei nyt ja heti tule iltapesulle, talutan hänet sinne korvista ja yleensä se tepsii. Jos olet rehellisesti sitä mieltä, että miehesi ei toteuta uhkaustaan, niin antaisin mokoman olla...
 
Tietääkö lapsi edes, mitä se selkäsauna tarkoittaa, jos kerran siitä ei aiemmin ole puhuttu, eikä hän sellaista koskaan ole saanut? Oma kolmevuotiaamme ainakin ajattelisi tasan tarkkaan tuossa kohtaa kirjaimellisesti selässä olevaa saunaa, eikä todellakaan osaisi sitä yhdistää mihinkään väkivaltaiseen asiaan. Eli en usko lapsen perusturvallisuuden tuosta järkkyneen.

Mun mielestä suurempi ongelma tuossa nyt on se, että sinun luottamuksesi mieheesi on saanut kolauksen, ettekä te sitä oikein muulla tavalla pysty selvittämään kuin puhumalla.
 
Ihan rehellisesti uskon kyllä sen olleen pelkkä uhkaus. Ehkä vähän sellainen "mitä sylki suuhun tuo"-juttu, jota ei sen suuremmin ollut harkittu. Mutta silti se tuntuu minusta tosi pahalle. Miten tuollainen voi tulla edes mielen viereen? Ja vielä se, että jos äiti ei olisi kotona.. Minäkö se olen, joka saa ne miehen ylikuumenevat tunteet pysymään kurissa, mutta jos just tänään olisi ollut työilta, niin mitäs sitten? Jotenkin toivon, ettei lapsi olisi edes tajunnut asiaa. Voi helvetti sentään, toivon todella, että asia on paljon pienempi, kuin miltä se nyt mielessäni tuntuu.
 
jkl, tuo on kyllä niin totta, mitä sanoit. Lasta ei koskaan ole fyysisesti kuritettu, enkä minä ainakaan ole uhkaillut millään. Miehestä en nyt tiedä... Eilen jos olisi kysytty, niin olisin sanonut, ettei meistä kumpikaan ole uhkaillut. Ja tosiaan, tuskin lapsi edes tietää mitä selkäsauna merkitsee. Suurin ongelma ehkä on juuri se kolhu luottamuksessa. Kyllä, puhumista tarvitaan vielä, ja melkoisesti.
 
No mutta mistä tiedät ettei tyttö ole saanut selkäsaunoja sinun poissaollessasi? Ei niitä tuntien jälkeenkin näkyviä jälkiä todellakaan aina jää.

Miten tyttö reagoi tuohon uhkaukseen? Säikähtikö, nauroiko, vastasiko mitään?
 
Mä veikkaan että sinulle ei ole ikinä niin sanottu. Miehen perheessä varmaan ollut tapana, niinkuin minunkin ja minun miehen ja monen monen muun, että "uhataan" juuri noin. Eli jos ei pikkuhiljaa ala tapahtumaan niin selkääs saat, tms... Ja niin, ikinä en oo selkääni saanut eikä moni muukaan ja luulisin ettei miehesi ajattele sitä asiaa läheskään niinkuin sinä, eli vaarallisena lapsen kehitykselle ja voi olla kilometrin päässä siitä ajatuksesta ettei niin saisi tehdä. Siis veikkailen vaan enhän minä häntä tunne. Mutta sitä tarkoitan että puhuminen tuosta asiasta voi olla hankalaa koska te molemmat ajattelette asiasta niin eri tavoin, en tarkoita lyömistä vaan tuota että voiko tuollaista vain sanoa, ilman sen vakavempia seurauksia.

Ja niin, lapsihan kohdistaa aina kaikki itseensä, eli jos ymmärtää mitä selkäsauna tarkoittaa niin saattaa alkaa ajattelemaan että on niin huono että ansaitsee selkäsaunan. Ja se on se asia mistä sinun tulis miehelle puhua. Ei siitä että on huono isä jos sanoo noin, vaan siitä että lapset eivät ymmärrä siinä määrin kuin esim sinä jos sinulle sanottaisiin noin. Lapsi ei osaa ajatella että aha nyt siis pitää toimia isi meinaa suuttua(mitä kuvittelisin miehesi tarkoittaneen) vaan ajattelee että koska on niin huono niin ansaitsee sen uhan. Mitä miehesi tuskin ikinä lapsellenne haluaa.

Nuo on yleensä todella opittuja juttuja nuo lastenkasvatukseen liityvät asiat, ja voi ottaa paljon aikaa ennenkuin miehesi pystyy halutessaan muuttumaan. Siihen asti yrittäkkää sopia että jos meinaa tulaa tuollainen tilanne niin miehesi ottaa aikalisän, antaa lapset sulle, käy kirtämässä talon tai lopettaa hampaitten pesun siihen.
 
Jos voit luottaa ettei mies pue sanoja teoiksi niin unohda koko juttu. Mä oisin saattanu tokasta takasin että "jos lapset ei ois kotona niin ite saisit selkääs" :ashamed:

Meillä ei koskaan väkivallalla uhkailla, ei ikinä.
 
AP elä ota sitä niin kirjaimellisesti..tajusiko lapsi edes asiaa? Luulenpa että ei. Ja en usko miehesi edes moista tarkoittaneen ollenkaan.

Anteeks, mutta en ymmärrä miks nykyään (ainaki tällä palstalla) vedetään herne nenään ihan pienistä asioista ja ollaan jo eroakin niitten pohjalta miettimässä. Jos mies ei toistuvasti nuin tee niin miksi takertua moiseen.. Jos nykyään missään parisuhteessa ei saa tapahtua yhtään lipsahusta (viatonta sellaista) niin en yhtään ihmettele miksi nykyään niin paljon erotaan.
 
Eiköhän se sammakko päässyt miehen suusta vain siksi että oli kovin turhautunut/ väsynyt tms. siihen muksun uhmailuun. Ja sinä menet ja teet sammakosta härkäsen. Lapsikaan tuskin tajusi muuta kuin sen että isä on vihainen (mitä ei lasketa henkiseksi väkivallaksi), paitsi tietty siinä kohtaa kun sä menit sinne vessaan pistämään miestä tilille.
 
[QUOTE="vieras";22445004]Eiköhän se sammakko päässyt miehen suusta vain siksi että oli kovin turhautunut/ väsynyt tms. siihen muksun uhmailuun. Ja sinä menet ja teet sammakosta härkäsen. Lapsikaan tuskin tajusi muuta kuin sen että isä on vihainen (mitä ei lasketa henkiseksi väkivallaksi), paitsi tietty siinä kohtaa kun sä menit sinne vessaan pistämään miestä tilille.[/QUOTE]

Niin, siis mehän keskusteltiin siitä asiasta mieheni kanssa sitten, kun lapsi oli nukkumassa. Ja kyllä minusta uhkailu on henkistä väkivaltaa. Ja ei, en ole eroamassa tai uhkaamassa erolla. Minä en, niin kuin ehkä käsittänette, pidä uhkailusta.
Vihainen saa olla ja mun mielestä lapselle saa ja pitääkin kertoa, että äiti tai isä on vihainen jostain asiasta, jonka lapsi on tehnyt. Silti uhkaaminen on minusta raukkamaista. No, me keskustellaan tästä mun miehni kaanssa vielä.
 
Mielestäni asiassa ei ole oleellista se, miten lapsi asian NYT ymmärtää. Jossain vaiheessa ymmärtää merkityksen sisällön joka tapauksessa.

Mielestäni erittäin raukkamainen ja typerä uhkaus mieheltä, luen sen todellakin henkiseksi väkivallaksi. En missään tapauksessa sallisi kotonani moista kielenkäyttöä.
 
en ehdi lukea mitä muut on kirjoittaneet, mutta täytyy sanoa, että tuo on ainoa asia, josta olen miehelleni suuttunut ja josta on riidelty koko meidän yhteiselomme (10v) aikana.

Ja lupasin, että jos moiset puheet ei lopu tai ikinäkään satuttaa lasta, niin näkee, kuinka satakiloinen äijä lentää raamit kaulassa pihalle. Ja mä olin niin raivona, että taisi uskoa.

Kerran se sen jälkeen sanoi ilmeisen vahingossa jtn siihen viittaavaakin, mutta tais nähdä mun naamasta, että akka kiihtyy nollasta tuhanteen murto-osasekunnissa, jos jatkaa.

Asiaan on kaksi aukotonta perustetta: Ensimmäinen on LAKI. Toinen on se, että jos lyö aikuista, soitetaan poliisi, saa sakot tai joutuu vankilaan. Jos lyö eläintä, tulee taas sakot ja eläimenpitokieltoa. Miksi lasta, omaa rakasta lastaan, pitää lyödä? Todistaa melkoisesta vähä-älyisyydestä, jopa suuremmasta kuin aikuisten ja eläimen lyöminen. Eikö isän pidä SUOJELLA jälkikasvuaan, eikä ... jne.
Niin ja sitten on vielä se laki, joka kieltää ruumiillisen kurituksen.

MUTTA: älkää käykö tätä riitaa / keskustelua lasten kuullen. Äläkä ikinä jousta tästä, vaan joka ikinen kerta vedä täydet kilarit, niin kyllä mieskin lopulta käsittää.
 
[QUOTE="vieras";22446000]en ehdi lukea mitä muut on kirjoittaneet, mutta täytyy sanoa, että tuo on ainoa asia, josta olen miehelleni suuttunut ja josta on riidelty koko meidän yhteiselomme (10v) aikana.

Ja lupasin, että jos moiset puheet ei lopu tai ikinäkään satuttaa lasta, niin näkee, kuinka satakiloinen äijä lentää raamit kaulassa pihalle. Ja mä olin niin raivona, että taisi uskoa.

Kerran se sen jälkeen sanoi ilmeisen vahingossa jtn siihen viittaavaakin, mutta tais nähdä mun naamasta, että akka kiihtyy nollasta tuhanteen murto-osasekunnissa, jos jatkaa.

Asiaan on kaksi aukotonta perustetta: Ensimmäinen on LAKI. Toinen on se, että jos lyö aikuista, soitetaan poliisi, saa sakot tai joutuu vankilaan. Jos lyö eläintä, tulee taas sakot ja eläimenpitokieltoa. Miksi lasta, omaa rakasta lastaan, pitää lyödä? Todistaa melkoisesta vähä-älyisyydestä, jopa suuremmasta kuin aikuisten ja eläimen lyöminen. Eikö isän pidä SUOJELLA jälkikasvuaan, eikä ... jne.
Niin ja sitten on vielä se laki, joka kieltää ruumiillisen kurituksen.

MUTTA: älkää käykö tätä riitaa / keskustelua lasten kuullen. Äläkä ikinä jousta tästä, vaan joka ikinen kerta vedä täydet kilarit, niin kyllä mieskin lopulta käsittää.[/QUOTE]

No on sullakin ongelma.... Ihan naurattaa että aikuinen jaksaa tehdä jostain kiukustuneen lausahduksesta noin kovan polemiikin, kun kerta asiat muuten on kunnossa. Ei jaksa uskoa ei...
 
minua koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan isä joko uhkaili väkivallalla ("suu kiinni tai remmi heiluu") tai sitten toteutti uhkauksiaan. Voin sanoa että jätti kyllä lähtemättömät jäljet. Olen aikuisena aina ollut herkkä säpsähtämään ääniä, ja koko ajan on tunne että joku "hyökkää kimppuun". Itsetuntoni on muuten hyvä ja olen elämässäni menestynyt, mutta minulla on jatkuva post-traumaattinen stressitila, eräänlainen ylivalppaus ja valmius, kun odotan koko ajan että milloin taas lävähtää.

En ole isäni kanssa aikuisiällä tekemissä enkä todellakaan vie lapsiani sinne käymään saati hoitoon. Isäni on niin järkyttävällä tavalla pilannut lapsuuteni ja jouduin koko lapsuusikäni elämään ainaisessa pelossa. Ei se selkäsaunan TOTEUTUS ollut aina se pahin juttu vaan nimenomaan se UHKAILU. Joten se henkinen väkivalta uhkailumielessä on totisinta totta.

AP; et ole todellakaan liian hysteerinen tai yliregoiva. Tuo miehesi käytös pitää katkaista HETI! Halutko että lapsesi on aikuisiällä kanssasi tekemisissä vai et - minunkin äidilleni kävi siinä ohessa niin, että isäni takia hänkään ei nyt pysty näkemään lapsenlapsiaan juuri koskaan, koska isäni luokse en suostu menemään ja isä taas ei päästä äitä minun luokseni. Yksinäinen vanhuus siis odottaa väkivallalla uhkailijaa....
 

Yhteistyössä