Jos sinulle tuntematon lapsi tervehtii sinua, mitä teet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ultramariini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten se muuten lapsen maailmankuvaa järkyttää jos joku ei huomaa? Minusta se vaan kehittää ihmistuntemusta. Jotkut ei lepertele ja tuituttele, so what. Next!

Kyllä tuollainen tervehtimättä jättäminen voi loukata joitakuita aikuisiakin. Miksei sitten lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten se muuten lapsen maailmankuvaa järkyttää jos joku ei huomaa? Minusta se vaan kehittää ihmistuntemusta. Jotkut ei lepertele ja tuituttele, so what. Next!

minulle moi, tai hei ei edusta lepertelyä. Toivottavasti ei tuolle naapurin miehellekään. Jota moikkaan aina, vaikken vastausta aina saakaan. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja illuusia:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Stepford Wife:
Vastaan tervehdykseen ilman muuta. Paras meistä olkoot varattuna noille pienimmille, opetelkoot luimistelemaan lähimmäistään sitten myöhemmin jos vielä tuntevat siihen tarvetta.

Kuka se muuten sanoi siitä että "ei viitsi kun muiden lapset ei kiinnosta"? Odotellaan sitä aikaa sitten kun tämän koulutuksen mentyä perille niitä tämän päivän lapsia ei pätkääkään kiinnosta vaihtaa sun inkontinenssivaippaasi siellä vanhustentalolla. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Jumaliste mikä jeesustelija! Ei taida olla mun velvollisuus olla kenenkään kakaroista kiinnostunut. En minä niitä syö tai päälle sylje. En vaan pahemmin välitä muiden lapsista.

Musta tuossa oli paljonkin asiaa. Kyllä sen tuolla koulumaailmassa huomaa mihin ollaan menossa kun ei kaikki opettajatkaan viitsi vastata tervehdykseen ja osa lapsistakin jää suu auki katsomaan jos heitä sattuu joku "vieraampi" moikkaamaan. Kun ei tosiaan ole mikään pakko tai velvollisuus välittää muista kuin itsestään ja omasta haluamisestaan niin mitäs sitä nyt suutaan aukomaan turhan takia...

Moikkaan mä niitä jotka tunnen. Mitä helvetin väärää minä teen? Mun siis pitäis moikata jokaista vastaantulijaa, hei hei hei moi moi moi, ettei vaan kenellekään jäis traumoja, enkä aiheuttaisi kouluampujien epidemiaa ihan siksi kun en jokaista huomaa. Kuka tässä puhuu järkee. Ssnoin jo, että sanoisin hei, mutta se olis siinä. Mitä muuta sä haluat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Entä te, tervehdittekö te koskaan tuntematommia tilanteissa, joissa olette heidän kanssaan ns. samalla asialla. Vaikkapa hotelliaamiaisella, onko se itseään maailman keskipisteenä pitämistä jos sanoo vaikkapa "Huomenta" :D

Minua pidetään epäsosiaalisena, mutta kyllä tervehdin ihmisiä, juuri esimerkiksi lasta hakiessa sanon huomenen tai hein, kaupan henkilökuntaa tervehdin myös (muita asiakkaita marketissa vain jos vaikuttavat etäisesti tutuilta...), tai vaikkapa lääkärin odotushuoneeseen istuessani nyökkään muille asiakkaille. Ei ole kohtuuttomasti vaadittu.
 
Musta on ihanaa kun joku viitsii moikata takaisin. Poika niin onnessaan moikkailee kaikkia. Kiitos teille jotka viitsitte sanoa hei takaisin, pieni poika on siitä niin otettu kuin olla ja voi.

Samaan syssyyn pakko tunnustaa etten itse aiemmin aina saattanut moikata lapselle mutta vanhemmiten tajusin... nuorempana sitä ei niin ajatellut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten se muuten lapsen maailmankuvaa järkyttää jos joku ei huomaa? Minusta se vaan kehittää ihmistuntemusta. Jotkut ei lepertele ja tuituttele, so what. Next!

minulle moi, tai hei ei edusta lepertelyä. Toivottavasti ei tuolle naapurin miehellekään. Jota moikkaan aina, vaikken vastausta aina saakaan. :xmas:

Miehen ( tai miehen vaimon mielestä ) sinä ilmeisesti flirttailet :D ?

No joo. Pari tällaista naapuria meilläkin. Esikoinen ihmetteli kerran syytä moiseen, kun emme saaneet taaskaan vastausta. Totesin, että ehkä naapurimme on kuuro tai sitten hän on ujo. Mielessäni lisäsin, että erittäin todennäköisesti naapurimme ei pidä meistä, mutta tuota en sanonut lapselleni ääneen. Kerroin vielä, että on kohteliasta vastata tervehdykseen/ tervehtiä muita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Moikkaan tietenki.

Ja tästä tuliki mieleen, että kävelin tyttöni kans tässä lähellä kotia ja tyttö tervehti tuttavallisesti mulle täysin vierasta miestä. Semmosta epämääräisen näköstä tyyppiä. Kysäisin sitte likalta, että oliko hän sun tuttu. Likka sanoi, että oli tuttu. Kyselin, että no koulusta vai mistä. Virpomisesta, vastasi likka lloisesti. Minä kävin sillä virpomassa ja se antoi mulle viiskytäsenttiä.

:D

Lisään vielä, että se mies tervehti likkaa. =)
 
Mun tyttö huikkas tänään moit jollekin vauvanvaunuja lykkäävälle pariskunnalle, jotka meni meidän ohi kun oltiin bussipysäkillä. Pariskunta ei moikannut takaisin. Mulle tuli sellanen fiilis, että kokiko ne meidät jotenkin alemmaksi kastiksi kun ei viitsi sanoa pienelle tytölle moita.

Sitten ihan OT, näistä vanhemmista jotka katsoo toisten lapsia nenän vartta pitkin ja ihaillen kulkee oman nico-petterinsä perässä.. meidän kerrostalon pihalle tuli joku nainen parivuotiaan poikansa kanssa. Se poika leikki noilla meidän pihan lasten leluilla, jotka on aina tuolla hiekkiksellä. Mikä on ihan jees. Sillä pojalla oli pari jtn hiekka-autoa mukana. Yks meidän pihan poika leikki puolisen minuuttia sen pojan hiekka-autolla, kun se pikkupoika leikki jtn muuta, niin tämä nainen tuli ottamaan siltä sen auton pois. Kun eihän 'nico-petterin' plaston hiekka-autolla saa muut leikkiä |O
 

Yhteistyössä