Jouluongelma! Veljen lapset saavat järkysti lahjoja...

[Oisku]

Asiahan pitäisi ottaa esiin isovanhempien kanssa. Koska he kerran ovat ne jotka lahjat ostaa, voisi kauniisti kertoa että lasten koetaan olevan epätasa-arvoisessa asemassa.

Sinänsä nämä toisen perheen kasvatusasiathan eivät ap:lle kuulu. Jokainen kasvattaa lapsensa omien periaatteidensa mukaisesti. Ap ei voi valittaa siitä ettei veljen perhe tee kuten hän haluaa, tai ei kasvata omia lapsiaan kuten hän kasvattaa omansa.

 

[meillä tehdään näin]

Me olemme sanoneet muksuillemme, että kaikki lapset saavat pukilta 3-4 lahjaa ja loput omilta vanhemmilta jne. Ajattelimme, että näin lapset eivät ala ihmettelemään miksi pukki tuo jollekin 10 pakettia ja toiselle 30 pakettia. Meidän lapset saa useamman paketin ja serkut noin 4 pakettia, niin halussimme asiaa selkeyttää siksikin, ettei meidän lapset ala kuvittelemaan olevansa pukin mielestä jotenkin parempia kuin serkkunsa. Pakko myöntää, että ei pienet lapset ( meidän viisi vuotias) osaa hintaa katsoa vaan ehkäpä juuri sitä määrää. Teidän tilanteessa varmaankin ostaisin omilleni melkein saman määrän paketteja kuin serkkunsa saavat ja hiintaan en katsoisi.

 

[pikkusysteri]

En lukenut koko ketjua, mutta kommentoin ap:lle. Meillä vähän samanlainen tilanne. Siskoni lapset (jo koulussa) saavat aivan hirveän määrän lahjoja ja meillä (4v kaksoset ja kuopus 2v) saavat muutaman paketin. Meillä kaikille on yksi isompi ja sitten muutama pienempi. Emme kylläkään ole koskaan sopineet mitään lahjoista vaan molemmat perheet ostaa mitä ostaa. Meidän lapset eivät viime jouluna vielä ymmärtäneet asiaa, mutta nyt isommat saattavat jotain sanoa. Tai sitten ei, jos ovat innoissaan omista paketeistaan. Siskoni lapset eivät tunnu edes arvostavan saamiaan lahjoja. Hirveellä kiireellä ja repimisellä paketit auki ja ollaan pettyneitä, jos ei tule jotain tiettyä.

Lisäksi siskoni perheessä vanhemmat eivät saa lahjoja vaan vain lapset. Tämä on mielestäni outoa ja odotan koska meidän lapset huomaavat ja ihmettelevät ääneen asiaa. Meillä vanhemmat saavat kyllä myös muutaman paketin. Olkoonkin, että joulu on lasten juhla, niin minusta myös aikuiset saavat lahjoja.

 

[ehdotus]

Jos haluatte olla tasaväkisiä. Niin eikö jouluaattona molemmat tuo sinne appivanhemmille saman määrän lahjoja ja sitten sillä välin on tonttu käynyt kotona ja jättänyt sitten sinne veljen lasten kotiin vähän lisää paketteja.

 

[köyhä äiti]

Me on ratkaistu sama ongelma niin, että ollaan jouluaattona kotona. Lähdetään isovanhempien luo vasta seuraavana päivänä ja hyvin ehditään viettää joulua silloinkin vielä siellä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

se on vaan kestettävä että joku saa enemmän lahjoja ja joku vähemmän tällaisissa yhteisissä joululahja valvojaisissa. ei voi määrätä montako lahjaa kukin saa ostaa. jos ei kestä, niin sitten on paras pysyä kotona

 

["ap"]

Vietätte joulun kotosalla, koska veljesi lapset saavat enemmän joululahjoja kuin teidän? Ehkä paras sitten kaikille niin

Ps. olen samanlaista sarjaa kuin veljesi, ostan lapsille yleensä ainakin SEN suuren ja himoitun toivelahjan ja viistoista muuta Nautin siitä, kun joulussa on taikaa, lasten silmissä valtava hämmästys ja iloisuus, "äiti mä sain SEN!!". Tavallaan kai sitten, että kaikki on mahdollista, yhtenä päivänä, jouluaattona.. Toisaalta ymmärrän myös niitä, jotka eivät osta monia lahjoja. En näistä mielipide-eroista huolimatta jättäisi viettämättä joulua mummolassa tmv.

Lapseni saavat sen himoituimman lahjansa. Heidän vaatimuksensa ovat vain pienemmät kun ei päivät pitkät ole tuijoteltu maikkarin mainosvirtaa, pyöritty lelukaupoissa ihmettelemässä mitä ihmeellisimpiä leluja jne... Ja kun lapset kasvavat ja jos tulee jotain harrastuksiin liittyvää tms. niin olen kyllä valmis panostamaan ja tukemaan paljonkin.

Juttelin asiasta veljeni kanssa juuri ja hän kai jotenkin ymmärsi pointtini. Sovittiin sitten että eivät ainakaan osta lisää lahjoja ja me ostamme jonkun ison lahjan lisää. Nuorempi nyt tuskin mitään edes piittaisi, tulee olemaan hyvinkin tyytyväinen noihin rekkoihinsa, mutta isompaa ajatellen...

 

["tiplu"]

Me tehtiin aikojen alussa niin, että mummilassa saatiin vain osa lahjoista ja pukki oli vienyt suurimman osan lahjoista omaan kotiin. Lapset eivät olleet moineenkaan lahjojen määrästä tai laadusta mummilassa, vaan luottivat siihen, että kotonakin on lahjoja odottamassa(ja juurikin ne eniten toivotu).. Toimisiko teillä? Että molemmat perheet jättää ne suurimmat lahjat kotiin, onpahan vähemmän raahattavaa tavaraa takasin kotiin...( Mutta oikeestihan pointti on vain se, että kukin perhe tyylillään. Meillä ei ole koskaan lahjoilla "rehvasteltu", ja lapset ovat iloinneet saamistaan, ja myös muiden saamisista, pahempaa katkeruutta ei ole ilmennyt..)

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";27707082]Meillä 5v. pelailee ihan innoissaan, mitään negatiivisia vaikutuksia en ole huomannut. Meillä kun ei pelata koko päivää vaan max. 2h päivässä ja sekin kahdessa osassa. Konsolit nyt vaan on nykypäivää.[/QUOTE]

Konsolit ovat nykyaikaa kyllä. Mutta valmiiksipurskeltu audiovisuaalinen viihde kyllä vaikuttaa mielikuvitukseen negatiivisesti pitkällä tähtäyksellä. Mutta en mä nyt lähde tuomitsemaan mitenkään. Omassa filosofiassa konsolit/tietokonepelit saavat tulla vasta kouluiässä, samoin yritän pitää telkun/dvd:iden katsomisen aika vähissä.

Ja tämä ei johdu mistään teknologiakielteisyydestä tms. Mieheni on IT-alalla hommissa ja pelannut etenkin nuoruudessaan todella paljon. Tosin ei lapsena. Itseä ei pelit kiinnosta, mutta tietokoneella tulee oltua ihan tarpeeksi.

 

[rietas]

[QUOTE="ap";27707609]Lapseni saavat sen himoituimman lahjansa. Heidän vaatimuksensa ovat vain pienemmät [/QUOTE]

Jos lapset kerran saavat toivomansa eivätkä muuta hingukkaan, niin tilanne ei liene heille ongelmallinen: he tulevat olemaan tyytyväisiä. Miksi sinä sen sijaan vedät stressiä tästä? En vaan ymmärrä.

 

["vieras"]

Mä en nyt oikein tajua. Ap alkoi selittämään miten se on muista vissiin normaalia, että ostetaan tonneilla lahjoja ja miten pelikoneet on pahasta, mutta me muut ei vaan osata lukea tutkimuksia kuten hän. Jotenkin alkaa tuntumaan, että tässä on oikeasti kyse jostain ihan muusta kuin lahjojen määrästä. Se on aivan se ja sama sulle ja meille kaikille vaikka veljesi olisi ostanut miljoonalla eurolla lahjoja. Järkevää se ei olisi, mutta se on heidän perheen oma asia. He saavat ostaa juuri niin kalliita lahjoja kuin haluat. Jotenkin sua taitaa vaan ärysttää veljesi ja heidän perheen käytöksensä.

 

["vieras"]

[QUOTE="ap";27707673]Konsolit ovat nykyaikaa kyllä. Mutta valmiiksipurskeltu audiovisuaalinen viihde kyllä vaikuttaa mielikuvitukseen negatiivisesti pitkällä tähtäyksellä. Mutta en mä nyt lähde tuomitsemaan mitenkään. Omassa filosofiassa konsolit/tietokonepelit saavat tulla vasta kouluiässä, samoin yritän pitää telkun/dvd:iden katsomisen aika vähissä.

Ja tämä ei johdu mistään teknologiakielteisyydestä tms. Mieheni on IT-alalla hommissa ja pelannut etenkin nuoruudessaan todella paljon. Tosin ei lapsena. Itseä ei pelit kiinnosta, mutta tietokoneella tulee oltua ihan tarpeeksi.[/QUOTE]

Itse asiassa tietokone- ja konsolipelit ovat myös hyvin kehittäviä. Pointtihan onkin se, että pelit eivät ole valmiiksipureskeltua kuten esimerkiksi tv, vaan pelatessa pitää käyttää aivoja.

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";27707731]Itse asiassa tietokone- ja konsolipelit ovat myös hyvin kehittäviä. Pointtihan onkin se, että pelit eivät ole valmiiksipureskeltua kuten esimerkiksi tv, vaan pelatessa pitää käyttää aivoja.[/QUOTE]

Tästä olen eri mieltä. Ne ovat kuitenkin valmiiksipureskeltuja ja noudattavat tiettyä kaavaa. Ja toki ne voivat olla kehittäviäkin, mutta uskoisin että paremmin vanhempina. Minun mies on tosiaan pelannut nuorena todella paljon kaiken maailman roolipelejä ja strategiapelejä. Englannin oppi sieltä ja monta muutakin asiaa, en siis suhtaudu mitenkään kokonaisvaltaisen negatiivisesti.

80-luvun pelit olivat kuitenkin vielä hyvin abstrakteja ja mielikuvituskin lensi kun grafiikka oli mitä oli. Nyt kaikki tulee tuossa mielessä valmiina, pelit ovat kuin leffaa vain, siinä ei jää kuvittelulle tilaa. Sitä tarkoitan... Sama se on lautapeleissä, että siellä pitää kuvitella mielessä myös paljon.

Mut joo. Tässä on kyse vain siitä että mitä ikää pitää lapselle sopivana. Jonkun mielestä 3-vuotiaalle pelikonsoli on hyvä lahja (veljenpoikani saa semmoisen), jonkun mielestä se sopii vasta kouluikäiselle. Toki konsoli on vasta laite, sitten valintaa pitää tehdä sopivien pelien kanssa.

 

[tuota]

Viettäkää aikuiset ihmiset joulua kotonanne. Saatte viettää sellaista joulua kuin tahdotte ilman riitoja, kateutta, aikatauluja, lahjavertailua.
Me on luotu omat joulutavat. Syödään niitä ruokia mitä halutaan, otetaan rennosti ja nautitaan perheestämme

 

["vieras"]

[QUOTE="ap";27707859]Tästä olen eri mieltä. Ne ovat kuitenkin valmiiksipureskeltuja ja noudattavat tiettyä kaavaa. Ja toki ne voivat olla kehittäviäkin, mutta uskoisin että paremmin vanhempina. Minun mies on tosiaan pelannut nuorena todella paljon kaiken maailman roolipelejä ja strategiapelejä. Englannin oppi sieltä ja monta muutakin asiaa, en siis suhtaudu mitenkään kokonaisvaltaisen negatiivisesti.

80-luvun pelit olivat kuitenkin vielä hyvin abstrakteja ja mielikuvituskin lensi kun grafiikka oli mitä oli. Nyt kaikki tulee tuossa mielessä valmiina, pelit ovat kuin leffaa vain, siinä ei jää kuvittelulle tilaa. Sitä tarkoitan... Sama se on lautapeleissä, että siellä pitää kuvitella mielessä myös paljon.

Mut joo. Tässä on kyse vain siitä että mitä ikää pitää lapselle sopivana. Jonkun mielestä 3-vuotiaalle pelikonsoli on hyvä lahja (veljenpoikani saa semmoisen), jonkun mielestä se sopii vasta kouluikäiselle. Toki konsoli on vasta laite, sitten valintaa pitää tehdä sopivien pelien kanssa.[/QUOTE]

Kuka se nyt alkoi mutuilemaan. Tässä ei kysytty sun mielipidettä, tutkimusten mukaan esimerkiksi ne mammojen vihaamat ammuntapelit kehittävät aivoja. Ne lisäävät nopeutta ja tehokkuutta havaintoihin liittyvissä ratkaisuissa ja parantavat visuaalisia taitoja ja hahmotuskykyä.

 

[Tota]

Ymmärrän ap. pointin täysin. Olin se lapsi joka suvun kerääntyessä jouluna itki vessassa, joulupukin käynnin jälkeen. Serkkujen kaikki "100" lahjaa piti aina kantaa sinne kyläpaikkaa, varmasti saivat enemmän ja tämä tuli kyllä minulle selväksi. Lahjat jaettiin aina joulupukin avulla, ja kaikki kuorossa että taasko se "Marja ja Niilo" saavat lisää. Minä "tuhma" lapsi sain ne muutaman, hiukan vaatimattomat. En niinkään kiinnittänyt huomiota tuohon hintatasoon, kun ei sitä lapsena katsonut. Mutta tietenkin huomasin ne isot ja kalliit.

En tiedä oliko vanhempieni varallisuudesta vai toiveesta opettaa ettei kaikkea voi saada. Eikä sillä ole merkitystä, osassa serkkuissani näkyy edelleen tuota kaikki-minulle-nyt asennetta.Arvostan sitä mitä vanhempani opettivat, mutta täytyy myöntää että olisi toivonut niiden serkkujen vanhemmilta jotain tilannetajua kerran joulut yhteisiä. Kun kukaan ei yöksi jäänyt, jotain lahjoja oli minullakin vielä kotona.

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";27708253]Kuka se nyt alkoi mutuilemaan. Tässä ei kysytty sun mielipidettä, tutkimusten mukaan esimerkiksi ne mammojen vihaamat ammuntapelit kehittävät aivoja. Ne lisäävät nopeutta ja tehokkuutta havaintoihin liittyvissä ratkaisuissa ja parantavat visuaalisia taitoja ja hahmotuskykyä.[/QUOTE]

En minä niitä pelejä vihaa. En edes ammuntapelejä. Ukkoni ei pelaa tosin semmosia vaan enemmän jotain strategiapelejä. Niissä ei ammuta, mutta ohjataan jotain panssariarmeijoita, joten aika sotaisia nekin on. Miestäni ei pahemmin ampumispelit nappaa, eikä muutkaan toimintapelit. NHL-pelejä pelannut joskus noista toiminnallisemmista.

Ampumispelit kenties kehittävät noita ominaisuuksia, mutta enpä silti antaisi 5-vuotiaan niitä pelata, monestakin syystä. Kehittäähän varmaan Grand Theft Autokin ongelmanratkaisukykyä, mutta silti parempi jättää sellaiset ongelmanratkaisut lähes aikuisille. Ei ollut tarkoitus aloittaa pelaamisen mollaamista. Tiedän, että pelaamisella on hyviä vaikutuksia paljon. Kuitenkin alle kouluikäisten kanssa kannattaa olla tarkkana. Vilkkuvien ruutujen tuijottelu liiallisessä määrin ei ole hyväksi.

 

[erinys]

mikä tässä on se ongelma? se että äiti kärsii alemmuuskompleksista?

just näin. toiset saa enemmän ja kalliimpia. piste. sellaista ON maailmassa ja lapsen täytyy ryhtyä se jossain vaiheessa ymmärtämään. ja opettelemaan olemaan tyytyväinen ja onnellinen siitä, mitä pientä itse saa ja omistaa. erinomainen tilaisuus opetteluun siis. ja kuka niitä lahjoja ja varsinkaan summia tuossa tilanteessa ÄÄNEEN vertailee?? vanhemmat, jos ovat moukkia.

 

[mielenkiintoista]

Mua ei harmita yhtään, että meidän kolme lasta saavat paljon vähemmän paketteja kuin serkkunsa. Olemme ostaneet vain 4 lahjaa per lapsi, kun veljeni lapset saavat varmasti 10-15.
Itse en halua heidän saavan enempää. Itseäni ei harmita, sillä tuo on minun ja mieheni päätös, olla lahjomatta heitä liikaa.

 

["vieras"]

Meillä lapset saa vain muutaman paketin. Miehen veljen lapset saavat taas kauheasti paketteja. Me ollaan miehen kanssa päätetty et ostetaan vaan muutama lahja. Suurin ongelma tää tuntuu olevan miehen veljen perheelle ja heidän lapsilleen. He joka joulu päivittelevät kun meidän lapset saa vaan muutaman paketin. Meidän lapsia ei ole vielä ainakaan asia vainannut. Viime joulunakin jokainen sai juuri ne toivotuimmat lahjat ja sen jälkeen eivät enää kiinnittäneet muiden paketteihin huomiota. Meillä kans anoppi ostaa lapsille eri arvoisia paketteja. Meidän toiveet on maksanut noin 15 e lapsi. Mut miehen veljen perheeltä tulee toiveita lapsilta, äidiltä ja isältä. Parina vuonna mummo kertonut et serkkujen lasten lahjat maksanut yli tonnin per lapsi. Meille hän on sit antanut erotuksen rahana, jotta voidaan ostaa lapsille jotain kivaa. Tää taas on aiheuttanut katkeruutta miehen veljen perheessä. Meillä ois kans rahaa ostaa lahjoja vaikka kuinka paljon, mut päädyttiin siihen et muutama paketti on riittävä. Mut ap ei ne lapset välttämättä huomaa et toiset saa enenmmän paketteja jos ette itse kiinnitä asiaan huomiota. Eri asia sit kun lapset on isompia, mut sit voitte miettiä jos muutatte jouluperinteitä ja avaatte lahjat vasta kotona.

 

["ihmettelen"]

Mistä ne lapset tietää lahjojen arvon?

Ei meillä ainakaan koskaan ruvettu muksuna ynnäämään lahjakasoja laskimen kanssa, et nyt sä sait tonnilla ja mä satkulla.

 

[BootyPeppi]

Meikäläinen nyt ei ymmärrä minkään paketin roudaamista yhtään minnekkään. Esimerkiksi hotelleissa jouluna on tapana, että yksi lahja/lapsi pukki jakaa. Ei siis yhtään enempää. Voisi teilläkin olla parempi ratkaisu, että otetaan vain yksi lahja ja loput avataan kotona.

 

["vieras"]

Meikäläinen nyt ei ymmärrä minkään paketin roudaamista yhtään minnekkään. Esimerkiksi hotelleissa jouluna on tapana, että yksi lahja/lapsi pukki jakaa. Ei siis yhtään enempää. Voisi teilläkin olla parempi ratkaisu, että otetaan vain yksi lahja ja loput avataan kotona.

Mutta ei sitä traktoria

 

["Kifa"]

On tässä taas tehty tikusta ongelmaa. Kun itse olin muksu niin vietettiin suuren suvun kesken joulua ja juurikin tehtiin niin että vanhempien antamat lahjat avattiin kotona mutta isovanhempien ja setien ja tätien paketit siellä missä lahjan antajatkin olivat paikalla näkemässä lasten iloa. Ja täytyy sanoa etten kyllä itse koskaan tullut laskeneeksi sainko nyt sitten enemmän vai vähemmän kuin joku serkuista - tiesinhän että kotona on sitten vielä niitä tontun lahjoja (pukki taisi tämän kertoakin, ei viitsinyt kaikkia lahjoja tuoda kerralla kun meillä on niin pieni auto että olisi hankalaa niitä kuljetella eestaas) ja sitäpaitsi oli ihan mahtavan kivaa jo sekin että näki niitä pitkämatkaisia serkkuja ja pääsi myös leikkimään niillä heidän leluillaan. Ei pienelle lapselle ole niin tärkeää että kaikki on omaa, ihan yhtä lailla sitä pienenä iloittiin siitäkin että kaveri oli saanut jotain tosi siistiä koska pääsihän sitä sitten itsekin kokeilemaan. Ja tosiaan se serkkujen ja isovanhempien näkeminen oli parasta kaikesta, säälin kyllä aloittajan lapsia jos heiltä tämä riistetään sen takia että VANHEMMAT ovat kateellisia toisten lahjoista.

 

["Kifa"]

Ja tuo traktorihan nimenomaan olisi varmasti teidänkin pojalle illan kohokohta kun pääsisi sitä vähän testailemaan. Samanlaista on oma poikakin hinkunut muttei hän silti ole kade serkulle jolla sellainen on, on vain aina innoissaan lähdössä kylään tämän serkun luokse kun "taas pääsee leikkimään sillä kivalla autolla!". Tokkopa mokoma kapine olisi edes yhtä jännä jos sellainen omana olisi, kaappiin jäisi pölyttymään ennen pitkää.