Kakkosnaisten kohtalo

[jepster]

Ei tuolla kakkosnaisellakaan ole aina helppoa. Eräs ystäväni ihastui varattuun mieheen ja salasuhdehan siitä tuli mutta onneksi ystäväni loppujen lopuksi onnistui jättämään tuon ällömiehen. Vaikka suhteesta on jo jonkin verran aikaa, ystäväni on edelleen hajalla suhteen jäljiltä. Epäluulo, yksinäisyys, viha, pettymys, katkeruus... kaikki ovat pinnalla vielä hänen mielessään.

Esim. jos ystäväni makasi surkeana flunssassa vuoteessa, ei tuo mies tullut tapaamaan/hoivaamaan vaan saattoi lähteä perheen kanssa risteilylle. Mies saattoi ykskaks peruuttaa tapaamisia jos tulikin jotain tärkeämpää perhemenoa. Ystäväni olisi oikeasti halunnut perustaa oman perheen tuon miehen kanssa mutta sitten isku oli kova kun hän tajusi ettei mies jätä ikinä vaimoaan. Lisäksi eron jälkeen hänelle paljastui että tuo ällötys mieheksi oli vielä pitänyt useampia "vakipanoja". Tosi surullinen tapaus Eli eivät kaikki kakkosnaiset ole samasta puusta veistettyjä!

Minun kokemukseni mukaan tämä yllämainittu malli on paljon yleisempi kuin tuo "itsekäs nainen joka ottaa iloisena vain seksiä mieheltä". Nainen rakastuu menestyvään ukkomieheen, joka "rakastaa" mutta ei voi jättää perhettään "vielä", kun lapset on niin pieni' tai vaimo niin mielenvikainen, tai "haluaa kantaa vastuunsa" yms puppua. Vuodet vierivät ja syyt vaihtuvat, mutta ainoa mikä kasvaa on kakkosen katkeruus. Se mitä tuohon alistumisesta seuraa on yksinäisyys, koska kun varattu elää kahta elämää, kakkonen elää vain puolikasta. Hän pitää koko ajan tilaa varattuna rakkaalleen joka käyttää sitä tilaa vain kun se sopii.

En nyt lähtisi mielenvikaiseksi tulkitsemaan sitä että jää tuohon odottamaan toisen päätöstä (jota ei sitten ikinä tulekaan), mutta kyllä jonkinlaisesta itsetunto-ongelmasta viestii. Ajatus että toinen rakastaa sinua on vain liian ihana hylättäväksi vaikka tosiasiat ovat kylminä edessä. Olen itse miehenä kokonut tuon saman tilanteen, ja olen tietysti miettinyt miksi jäin tuota selittelyä pariksi vuodeksi kuuntelemaan. Noiden itsetuntovikojen lisäksi löysin vain oman tyhmyyteni (tai sen että rakkautta janoava pikkuruinen sydämeni ei halunnut uskoa kun järki sanoi, suorastaan huusi jotain).

Surullista on se että noi kuviot toistavat itseään tuhansissa suhteissa ihan saman kaavan mukaan, mutta itse osallistujien mielestä "jokainen tilanne on ihan omansa". Valitettavasti ei ;-)

 

[.123.]

Kakkosia ei olisi, jos petetty ykkönen ymmärtäisi erota, kuten monet tekevätkin, pistävät kerrasta pokki, kun saavat tietää.

On heikkoa moraalia olla tietoisesti kakkonen, mutta onko parempaa moraalia tietää olevansa petetty ykkönen. Tuskinpa. Kaikkein heikointa moraalia kuitenkin esittää se, jolla pitää olla ykkönen, kakkonen .. jne.

 

[Tympääntynyt]

Kakkosia ei olisi, jos petetty ykkönen ymmärtäisi erota, kuten monet tekevätkin, pistävät kerrasta pokki, kun saavat tietää.

On heikkoa moraalia olla tietoisesti kakkonen, mutta onko parempaa moraalia tietää olevansa petetty ykkönen. Tuskinpa. Kaikkein heikointa moraalia kuitenkin esittää se, jolla pitää olla ykkönen, kakkonen .. jne.

Laihaa kakkosten logiikkkaa: "meitä kakkosia ei olisi, jos ykköset ymmärtäisivät erota". Kuinka moni tietää pettämisestä? Toki sitä voi epäillä, mutta jos toinen vakuuttaa uskollisuuttaan ja rakkauttaan, on ihmisellä taipumus uskoa kumppaniaan.