"kaveri" yrittää tuhota elämäni!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Kissankello"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En väittäisi "ystävää" hulluksi, mutta kertoisin miehelle välien katkenneen ja "ystävän" muuttuneen oudoksi. Ja jos hän kertoisi miehelle suhteesta, kieltäisin kaiken. Näin on parasta kaikkien (paitsi ei ehkä "ystävän") kannalta.
 
mitä hyvää on tälläisessä tapauksessa totuuden kertomisesta?
kenen etu on se että kaveri päättää kertoa miehelle?
ei tälläisissä asioissa tapahdu muuta kuin ihmiset kärsii turhaan, ja tässä tapauksessa ap:n kaveri saisi tarjota lohtua miehelle (joka on ehkä se todennäköisin motiivikin koko kertomiselle..)
 
Totta, ja ap:n kaveri huomaisi, että kiristäminen stressaa. Ehkä hän jättäisi kertomatta nyt ja alkaisi kiristää samalla asialla uudestaan ensi vuonna?
Niinpä.
Parasta olisi ehkä todeta että kerro vaan, itsesi siinä nolaat. Tai pitää jäätävää hiljaisuutta, olla reagoimatta millään lailla.
 
[QUOTE="vieras";25304203]Taitaa vaan olla niin, että toiset on kaksnaamasia ja kuvittelevat, että tietävät mikä toiselle on parhaaksi. Mun mielestä suhteen perustana on oltava rehellisyys ja jos sitä ei ole niin kaikki rakentuu valheelle. Mitä hyvää siinä sitten on. Ja todellakin haluaisin tietää jos minua ois petetty ja haluaisin tietää sen mahdollisimman pian.[/QUOTE]

No säkin tunnut tietävän kovin hyvin, mikä toiselle on parhaaksi. Jos se on kaksinaamaisuutta, että ajattelee tällaista asiaa hiukan isompana kokonaisuutena, niin kaipa mä sitten sellainen olen. Jos kaikkea ajattelee hirveän mustavalkoisesti ja ehdottomasti, että se on joko niin taikka näin mutta mitään ei ole välissä, niin se ei aina välttämättä ole kovin järkevää.
 
No säkin tunnut tietävän kovin hyvin, mikä toiselle on parhaaksi. Jos se on kaksinaamaisuutta, että ajattelee tällaista asiaa hiukan isompana kokonaisuutena, niin kaipa mä sitten sellainen olen. Jos kaikkea ajattelee hirveän mustavalkoisesti ja ehdottomasti, että se on joko niin taikka näin mutta mitään ei ole välissä, niin se ei aina välttämättä ole kovin järkevää.

Jos suhteessa pitää mennä tolle linjalle että valehdellaan yhdestä sun toisesta totuudesta, on suhteessa pahasti jotain pielessä muutenkin
 
[QUOTE="vieras";25304272]Jos suhteessa pitää mennä tolle linjalle että valehdellaan yhdestä sun toisesta totuudesta, on suhteessa pahasti jotain pielessä muutenkin[/QUOTE]

Yhdestä sun toisesta.... Kyse oli yhdestä asiasta. Yhdestä helvetin pienestä asiasta, jos katsoo koko kymmenen vuoden kokonaisuutta.
 
Minä en edes ymmärrä miten ihminen voi olla kertomatta tuollaisia asioita? Siis jo silloin kun ne on tapahtuneet. Eihän pimittämisestä voi seurata ikinä mitään hyvää ja varsinkaan jos sen on mennyt joillekin kertomaan. Ihmisistä kun ei koskaan tiedä. Ystävätkin voivat kääntyä vihollisiksi. Siksi onkin paljon parempi kertoa itse kuin antaa sitten jonkun katkeran mennä kertomaan asia.
 
[QUOTE="vieras";25304272]Jos suhteessa pitää mennä tolle linjalle että valehdellaan yhdestä sun toisesta totuudesta, on suhteessa pahasti jotain pielessä muutenkin[/QUOTE]
Ehkä. Mutta seKÄÄN ei ole ap:n kaverin tai kenenkään muunkaan ongelma, eikä silläkään verukkeella saa nokkaansa toisten parisuhteeseen tunkea.
 
Minä en edes ymmärrä miten ihminen voi olla kertomatta tuollaisia asioita? Siis jo silloin kun ne on tapahtuneet. Eihän pimittämisestä voi seurata ikinä mitään hyvää ja varsinkaan jos sen on mennyt joillekin kertomaan. Ihmisistä kun ei koskaan tiedä. Ystävätkin voivat kääntyä vihollisiksi. Siksi onkin paljon parempi kertoa itse kuin antaa sitten jonkun katkeran mennä kertomaan asia.

Tämä on suurta jälkiviisautta. Ap teki valintansa silloin kymmenen vuotta sitten, eikä sitä enää voi muuttaa heti kertomiseksi millään taikatempulla.
 
luin vain aloituksen, mutta itse kieltäisin ehdottomasti kaiken. Pettämistä en kannata, mutta millään esihistoriallisilla asioilla ei ole mitään merkitystä. Hyvä parisuhde kariutuu ja lapsilta menee perhe jonkun hörhön takia. Katkaisisin välit ja ilmoittaisin miehelle syyksi, että kaveri on häneen ihastunut.
 
Minä en edes ymmärrä miten ihminen voi olla kertomatta tuollaisia asioita? Siis jo silloin kun ne on tapahtuneet. Eihän pimittämisestä voi seurata ikinä mitään hyvää ja varsinkaan jos sen on mennyt joillekin kertomaan. Ihmisistä kun ei koskaan tiedä. Ystävätkin voivat kääntyä vihollisiksi. Siksi onkin paljon parempi kertoa itse kuin antaa sitten jonkun katkeran mennä kertomaan asia.

no jos miettii asian näin, suht tuore suhde kriisissä, ei ole varmuutta ollaanko enää yhdessä.. olet kännissä mokaat ja kadut. haluat korjata asiat miehen kanssa niin millähän todennäköisyydellä asiat korjaantuu kertomalla että panimpa tossa kännipäissäni jotain muuta, mutta kadun sitä.. ehkä tuollaisessa tilanteessa sitä koittaa vaan saada tilanteen korjattua ja miettii kertomista myöhemmin, mutta se jää kun ei halua tuhota sitä hyvää mitä on.
nyt sitten 10v päästä tuo asia, joka on loppupeleissä pieni kun ajattelee kokonaisuutta niin sotkee monta elämää pahimmillaan. voihan se olla että ap:n pelko on turha ja mies ei lähtis, mutta entä jos lähtee.. onko oikein että lapset kärsii jostain virheestä joka tapahtui 10v aiemmin?
jälkiviisaana voi todeta että olisi kannattanut kertoa silloin heti, tai ainakin ennen lasten hankkimista.. mutta jälkiviisaus harvemmin auttaa, nyt tilanne on se että takana on 10v onnellista yhdessä oloa ja 2 lasta, miksi tuhota se siis jonkun virheen takia?
 
  • Tykkää
Reactions: Scindapsus
Miten tässä ap:n tapauksessa kyseessä olisi edes pettäminen? Jos suhde on ollut katkolla niin mitä merkitystä sillä on mitä ap on tuollon tehnyt? Ap itse on tehnyt asiasta ison jutun ja avautunut kavereilleen. Onhan ap:n miehelläkin voinut olla jotain sutinaa jonkun naisen kanssa tuon suhdekatkon aikana.
 
Niin me ollaan tosiaan erilaisia. Jos mulle nyt selviäisi, että mieheni olisi pettänyt mua tai mä häntä silloin 18 vuotta sitten aikana, jolloin meidän suhteen olemassaolo ei edes olisi ollut kovin selvä asia, niin ei tämä liitto siihen kaatuisi. Mutta en olisi myöskään kertonut sellaisesta miehelleni, koska rakastin häntä paljon niin kuin hän myös minua. Ja edelleen, teini ajattelee teinin aivoilla. Tuskin silloin hirveästi ajattelee, että tällainen asia hyppää kymmenen vuoden kuluttua yhtäkkiä tapetille. Sitä vaan haluaa unohtaa asian ja siirtyä eteenpäin. Ja ei, mä en ole miestäni pettänyt eikä hän mua. Mutta ei niistä teinivuosista niin montgaa kymmentä vuotta ole, ettenkä muistaisi millaista tunteiden myllerrystä se oli.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Minä en edes ymmärrä miten ihminen voi olla kertomatta tuollaisia asioita? Siis jo silloin kun ne on tapahtuneet. Eihän pimittämisestä voi seurata ikinä mitään hyvää ja varsinkaan jos sen on mennyt joillekin kertomaan. Ihmisistä kun ei koskaan tiedä. Ystävätkin voivat kääntyä vihollisiksi. Siksi onkin paljon parempi kertoa itse kuin antaa sitten jonkun katkeran mennä kertomaan asia.

Veit jalat suustani!
 
[QUOTE="vieras";25304298]Jos se on niin pieni asia, miksi ihmeessä se pitää kieltää? En pidä tollasia ihmisiä kovin luotettavina, jotka aina kun joku asia tuntuu omasta mielestä "pieneltä", kääntää totuutta, että säilyttää suhteensa, ja kasvonsa[/QUOTE]

Siksi, koska se asia voi tuhota koko perheen :headwall:. Ap:n miehelle se ei ilmesesti olisi mikään pieni asia ja siitä johtuen perhe saattaisi hajota. Kyse ei ole nyt pelkästään siitä, onko miehellä oikeus tietää tai pitäisikö ap:n tunnustaa syntinsä. Kyse on kahden lapsen kodista ja perheestä. Mutta niillä ei vissiin ole mitään väliä, kunhan ap vaan tunnustaa?
 
Ollaan erilaisia juu. En ikinä pystyisi multa kysyttäessä, ruveta satuilemaan, ja kääntää asiaa vaan kaverini viaksi, vaikka alunperin olen itse ollut syyllinen. Koska sitä saa, mitä tilaa. Uskon, että vaikka suhde satuilujeni vuoksi ehkä jatkuisi jonkunaikaa, joku muu asia sen tulisi lopulta kaatamaan.

Mutta tässätapauksessa jos ei kerta ole seurusteltukaan = ei pettämistä
 

Yhteistyössä