Toggle sidebar

KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
hurjaa, mä haluan samaan junaan!
eilen illalla supisteli pari-kolme tuntia 10minuutin välein, mutta lievänä kuitenkin ja sit en jaksanu odotella ja ihmetellä ja painuin nukkumaan. nukuin suht huonosti koko yön ja supparit rupes tulemaan pidemmällä viiveellä.. nyt ei oo oikein kuulunu mitään. :/
tää on esikoistakin hitaampi, äh!
jos sitä lähtis kohta pihalle lenkille.
 
Hui miten jännittäviä hetkiä täällä ;) Toivottavasti pääsette pian tositoimiin melluliini, miuska ja sini :D

melluliini - kuulostaa kyllä lapsivedeltä! mullahan synnytys alkoi sillä että lapsivettä alkoi tihkumaan ja se oli juuri tuollaista kirkasta, haisi mun mielestä ihan spermalle :P
 
Hui, nyt kun täällä on näin jännät paikat niin taidan vihdoin laittaa tarinamme.

Esikoinen, poika, siis syntyi 13.11.10. Torstain ja perjantain välisenä yönä alkoi supistelut ja ne oli aikalailla voimakkaita. Ei tarvinnut miettiä että onkohan nää nyt niitä! Otin panadolia ja loppuyöstä kivut sitten lieventyivätkin. Perjantain aamu- ja iltapäivän tuntemuksia oli harvakseltaan, kunnes perjantai-iltana noin kuuden aikaan supistuksista tuli pitempiä ja kivuliaampia ja niitä alkoi tulla tiuhempaan. Arvelin, että nyt ollaan tosi toimissa. Kirjottelin aikoja ylös, että tietäisin missä mennään. Olin lattialla jumppamaton päällä ja aina kun supisti olin kontillani ja purin hammasta. Voi saakeli että koski!! Menin suihkuunkin mutta ei se mitään auttanut. Kipu oli niin voimakasta, että kävin pari kertaa oksentamassa. Viimein kolmen aikaan pe-la-yönä päätin, etten kärvistele enää. Supistuksia tuli 5-7 minuutin välein ja kipu alkoi olla liikaa. Mentiin sairaalaan.

Sairaalassa olo vähän helpottui ja tahti harveni. Ajattelin, että voi ei, nytkö takaisin kotiin! Sisätutkimuksessa selvisi, että olin vasta sentin auki!!! :O Ajattelin että voi s*tana, torstaista asti kipuja ja vasta vaivainen sentti auki! Mitäköhän on vielä tiedossa.... No, päästiin synnytyssaliin ja siellä sain kipulääkkeen, unilääkkeen ja käskettiin nukkua. No eihän siitä mitään tullu, heti kun supisti, hyppäsin sängystä ja haahuilin pitkin huonetta tai olin kontillani lattialla. Ja oksensin muutamaan otteeseen. Kuuden aikaan aamulla tuli jotain vihertävää siteeseen. Tajusin vasta vähän myöhemmin sanoa siitä hoitajalle. No sehän oli siis lapsivesi. Kohdunsuu aukeni liian hitaasti, joten virittelivät oksitosiini-tipan. Kivut yltyivät ja hengittelin ilokaasua. Sitä käskettiin hengittää aina kun tunsin supistuksen tulevan, mutta jossain vaiheessa olin niin kipeä, että tajusin imeväni sitä koko ajan :D Olin ihan pöllyissä sitten! Kipua se ei vienyt, mutta olo oli humalainen. Hoitaja käski kokeilla kuumaa suihkua kipuihin, muttei siitä oikein ollut apua. Yhdeksän aikaan aamulla pyysin epiduraalia ja olinkin (vasta...) neljä senttiä auki, joten hetken kuluttua sen sain. Siitä aukesi taivas! Supistukset tuntuivat enää paineena ja sain jopa nukuttua ja syötyä.

Jossain vaiheessa hoitaja kävi toteamassa, ettei vauvan syke reagoi riittävästi supistuksiin joten lääkäri tuli ja otti jonkun ison putken avulla verinäytteen vauvan päästä. Hapetusarvo oli ok, joten vauva vaan veteli sikeitä kun olisi pitänyt syntyä... No sit jossain vaiheessa menin pissalle muttei pissaaminen onnistunut kun paineen tunne alaosastolla alkoi olla niin kova. Hoitaja katetroi. Vauva oli jo mukavasti laskeutunut. Sitten kun olin isän kanssa keskenään (kätilö hääräili viereisessä huoneessa, siellä oli joku tilanne päällä) mulle tuli tunne että on pakko ponnistaa. Soitettiin kelloa. Sain luvan alkaa ponnistaa. Ai niin tässä vaiheessa pistettiin epiduraali kiinni, ettei se häiritse supistusten tuntemista. Kivut palasivat tosi nopeaan. Jäätiin taas keskenämme ja mä pelkäsin, että vauva syntyy eikä hoitajaa oo mailla halmeilla... Ponnistin terhakasti, ajattelin että mitä kovemmin teen töitä sitä nopeammin se on ohi. Hoitaja tuli parin muun tyypin kanssa ja sain kehuja ponnistustekniikasta... Vauvan pää ollessa "hollilla", olin ihan paniikissa, että ei se mahdu tulemaan, mä räjähdän, tehkää jotain! Silloin tuli epäusko. Pakko kuitenkin oli jatkaa ja niin se sitten sieltä kuitenkin tuli : ) Kun pää oli maailmassa, muu kroppa eikä istukan syntyminen tuntunut enää missään. Vauva tuli nenä ylöspäin osoittaen, joten siksi teki vähän tuhojaan tullessaan, välilihaan sisäpuolelle siis muutama tikki. Ponnistusvaihe kesti noin viitisen minuuttia kun oikeasti tein töitä!!!

Kun hoitaja nosti vauvan ilmaan näin ensimmäisenä sen kivekset! Mahtavaa, poika (me ei tiedetty sukupuolta ennakkoon). Sairaalaan saapumisesta pojan syntymiseen meni 12.5 tuntia. Sain heti pojan rinnalleni ja voi että sitä onnen tunnetta!!! Se oli niiiiiin ihana! Vointini oli hyvä, virkeä ja kaikki oli kunnossa. Hoitaja ja isä kylvettivät ja pukivat vauvan. Minä menin suihkuun. Ruoan jälkeen lähdimme koko porukka osastolle.

Suosittelen todella lämpimästi epiduraalia. Eihän se enää siinä tuskaisessa lopussa mitään auta, mutta tekee ponnistusvaiheen odottelun siedettäväksi. Ponnistusvaihe tuntui siltä kuin olisin synnyttänyt neuloja täynnä olevaa palloa. Mutta niin vaan siitä selvisin.

Vauva on ihana, sitä ei liene tarvitse erikseen hehkuttaa : ) Voisin tehdä saman uudelleen monta kertaa, koska lopputulos oli niin ihana.

Tsemppiä teille kaikille, hyvin te selviätte!!!

Saapi tulla ja poika hitusta vaille 4 kk
 
Toivottavasti täältä moni on jo saanut vauvan syliinsä:)

Saapi tulla, kiitos synnytyskertomuksestasi. Ihan totta tuo, että epiduraali on välillä enemmänkin kuin paikallaan. Kun se ponnistaminen käy tosiaan työstä.

Pakko tulla tänne avautumaan, kun te varmasti tiedätte miltä minusta tuntuu. Vuotaa nimittäin sellaista veren ja liman sekoitusta tuolta alapäästä. Ei mitenkään paljon, mutta kirkkaan punaista. Kaksi päivää sitä ultran mielenrauhaa sitten kesti. Ja tietysti nyt on perjantai-ilta, jolloin ei mihinkään pääse tarkastukseen. Eikä näillä viikoilla tietysti mitään ole tehtävissäkään, jos asiat on mennäkseen huonosti. Kuopuksesta mulla oli niukkaa veristä vuotoa rv 18 ja se oli ihan vaaratonta. Mutta eipä se muisto tätä pelkoa yhtään helpota. Vähän on jomottavaa kipua alavatsalla ja alaselässä. Ainoa asia, mitä pystyn ajattelemaan on, että onneksi ei olla kerrottu raskaudesta juuri kellekään. Voihan tämä olla ihan vaaratontakin, mutta kyllä se pelkopeikko vaan aika iso on juuri nyt. Itkettää.

Prune
 
Voi prune <3 Toivon sydämeni pohjasta että vuoto on vaaratonta! Meitähän on täällä monia (itseni mukaan lukien) jotka ovat vuotaneet enemmän ja vähemmän raskauden aikana ja silti kaikki on mennyt hyvin! Voimahaleja *
 
Prune: Voi apua, voin kuvitella tilanteen :( Onneksi kuitenkin kaikki oli ultrassa hyvin pari päivää sitten, tuo on siis aika varmasti vaaratonta. Näin uskotaan!!! Mullahan kanssa tuli vähän semmosta limansekaista vuotoa alussa. Saattaa vaan limakalvot reagoida tai jotain, monestihan syytä noille ei edes löydetä. Ja hemmetti tosiaan just perjantaina ja illalla, että sattukin :( Toivottavasti vuoto on jo lakannut! Haleja ja voimia epätietoisuuteen.
 
Prunelle lähetän hirmusti uskoa ja toivoa että kaikki on kuitenkin hyvin!!!! Itsellä oli tässä raskaudessa muistaakseni rv 10/11 ihan kunnon punaista vuotoa. Silti mennyt hyvin. Tiedän että tilanne on kamala ja mitä ajatuksia käy läpi. Mutta jos jatkuu vielä niin etkö pääse ihan päivystyksen kautta tai suoraan äippäpolille tilannetta tarkistamaan??? Laita huomenna viestiä mikä on tilanne ja muista että olet ajatuksissa. Halauksin Orvokki
 
Vaikken ole itse vielä tänne uskaltautunut siirtyä tuolta vauvahaaveilijoista (nyt rv 10+6) olen käynyt lueskelemassa mitä tänne puolelle kuuluu.

Nyt on ihan pakko kommentoida Prunen kuulumisia.

Voi prune, mulla tuli kyyneleet silmiin, kun luin mitä sulla on meneillään. Toivon niin paljon, että vuoto on vaaratonta ja kaikki menee hyvin <3 Toivottavasti pääset viikonlopun aikana jonnekin ultraan ja saisit tietää mitä masussa tapahtuu. Voin vaan kuvitella mitä pelkopeikkoja päässä pyörii. Tuhannesti tsemppiä ja voimia koettelemukseen! <3 tikkunen
 
Kiitos kaikille tsempeistä ja myötäelämisestä. Vähän on tilanne rauhoittunut, tulee enää vain tosi vähän ruskeaa tuhrua. Epäilen, että kyseessä voi olla tosiaan limakalvovuoto, kun joskus on tuommoista gynellä käynnin jälkeen ollut. Jos tilanne ei tästä pahene, odottelen tiistaille, jolloin mulla on neuvolalääkäriaika. Ja se lääkäri saa kyllä sitten luvan tsekata, että mitään tulehduksia tms. ei ole. Onhan nämä vuodot tosi yleisiä, mutta kyllä sitä silti säikähtää. Kuten niin hyvin tiedätte.

Prune
 
Onpas täällä tapahtunut, kun en ole hetkeen käynyt, useampikin vaavi tuloillaan :)

melluliinilla ja sinillä taitaa olla jo pienet kääröt sylissä...? Toivottavasti pian kuullaan hyviä uutisia!

Onko mi-iuskakin päässyt jo tositoimiin?

prune, kylläpä meitä säikyttelet :( Kyllähän me tiedetään miten tuollainen vuoto pelästyttää vaikka kuinka ajattelisi, että luultavammin harmitonta. Kurjaa ettet ehtinyt kauempaa iloita hyvistä ultrauutisista ennen tuota säikäytystä. Mutta eiköhän kaikki ole ok ja huomenna voit taas iloita raskaudesta ja pienestä ihmisentaimesta, joka kasvaa sisälläsi.

Mutta kyllä tuo raskausaika oli henkisesti (ja mulle myös ruumiillisesti) niin rankkaa, että ainakin tällä hetkellä olen helpottunut, etten mitä luultavammin (ikinä ei voi sanoa ei koskaan) sitä enää joudu läpi käymään, sillä eiköhän meidän lapsiluku ole tässä. Toisaalta mikäli vielä lisää lapsia haluaisin (ja ikää olisi vähän vähemmän), niin kyllä tuon olisin valmis uudestaankin kokemaan sillä onhan palkinto kuitenkin sen arvoinen.

Meillä poika kasvaa reippaasti, melkein kilo tullut jo lisää painoa vajaassa 4 viikossa! Vatsavaivat vaan vaivaavat reppanaa ja siitä johtuen unet usein rikkonaisia ja levottomia. Tuntuu ettei tänne meinaa millään ehtiä kun joskus pikaisesti teidän kuulumiset lukemaan. Esikoisellekin yritettävä antaa huomiota vauvan nukkuessa, vaikka aivan loistavasti ottanut pikkuveljen vastaan. Kovasti pussailee ja silittelee vauvan poskea ja auttaa monissa asioissa. Mutta kaipaa toki äidin huomiota ja seuraa kovasti itsekin.

Kaikille hyvää mahan kasvattelua!!!!
 
A-M, kirjoitit niin viisaasti tästä raskausajasta. Oletko kokeillut maitohappobakteereja vauvalle? Niistä on moni kaveri saanut vatsanpuruiselle vauvalle avun. Ja jos jaksaa omia syömisiä miettiä, niin sekin voi auttaa, jos jättää esim. kahvin pois. Tsemppiä.

Taitaa olla monella nyytti jo sylissä, kun ei ole loppumetriläisten tuskailuja näkynyt:)

Minä kävin neuvolassa, enkä kyllä kauheasti viisastunut. Lääkäri oli noin 25-v tytönheitukka, joka kyllä osasi olla ihanan empaattinen. Moneen kertaan totesi, että kun on näin hyvin viikkoja, kohtu vastaa viikkoja ja sikiön sydänäänet hyvät, ei ole mitään huolta. Ja piti mun keskenmenopelkoja täysin normaaleina, mutta turhina, kun kaikki on hyvin. Ei ole mennyt lääkäreiden ihmissuhdetaitokoulutus hukkaan. Valitettavasti vaan hyvä gynekologi tarvisi muitakin taitoja... Ikinä ei ole ollut tuollaista räpellystä tutkimus, mietin jo, josko koittaisi jostain sen verran rahaa kaivaa, että kävisi yksityisellä gynellä seuraavat kerrat. Verta tulee nyt ihan reippaasti, mutta kuulema johtuu verestävästä kohdunsuusta, jota tuo räpellys ärsytti entisestään. Alunperin ultra on voinut sitä ärsyttää ja nyt vuotaa sitten viikon- pari. Mitään tulehduksiin viittaavaa ei näkynyt, ja kohdunsuu oli kiinteä ja kiinni. Ilmeisesti vuoto on siis vaaratonta. Sydänäänetkin löytyivät heti, joten vauvalla lienee kaikki hyvin. Minulla sen sijaan ei, pissanäytteestä ei meinannut tulla mitään ja lopulta sen onnistuttuani antamaan, havaittiin ketoaineiden olevan kovasti koholla. Kuulema pakko saada lisää nesteitä sisään, tai on mentävä tiputukseen. Vielä kun keksisi, mikä juoma menisi alas. Ei tuo sinänsä mikään yllätys ollut, juon ehkä reilun litran päivässä ja oksennan kuitenkin 1-2 kertaa päivässä. Syöminen uppoaa jo ihan hyvin, mutta mikään juoma ei, kun niitä on niin paljon oksentanut. Ajattelin nyt yrittää sitruunamehua vedellä laimennettuna, jos se uppoaisi. Hassua vaan, että omasta mielestäni olen jo kohtuullisessa kunnossa, kun jaksan jo istua ja kävellä. Mitähän nuo testit olisi sanoneet viikko-pari sitten. Ja eiköhän siellä neuvolassa näkynyt kaksi tuttua lastensa kanssa. Se siitä salaisuuden pitämisestä sitten. Pahus.

Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!

Prune
 
prune, hienoa että siellä on hyvin asiat! <3
aina tommonen säikäyttää, varsinkin kun historia on mitä on.

täällä mennään viimeistä viikkoa, uskokaa tai älkää..41+3 menossa eikä toivettakaan saada tätä ulkoistamaan itseään.. ei auta seksit, ei siivoamiset ei yhtään mitkään. tää on tullut jäädäkseen.
esikoinen syntyi 40+5 joten kuvittelin että tää olis sillon viimeistään ulkona, mutta ei. no pitkään ei pitäis katella että käynnistelisivät. ja tänään kun viimeksi kirosin ettei edes limatulppaa, niin vihdoin ja viimein edes sitä! tosin esikoisesta sitä tuli kolme-neljä pv aikasemmin.. mutta edes joskus tää vois miettiä syntyvänsä :)

melluliini ja sini taitaa kohtapuolin kotiutua jo vauvojen kanssa.. saa nähdä ehdinkö lukemaan niiden ilmoitukset ennen ku ite lähden sairaalakeikalle.
 
heippa!! :)

täällä sitänyt ollaan, kahdessa koossa :) ihana poika vauva syntyi 12.3, klo 4.53, painoa 3450 g ja pituus 51 cm.. :)<3aivan ihana tapaus ! tänään meidät kotiutettiin :) ja tuossa tuo käärö nukkuuu.. awww.. <33 tuun paremmalla ajalla kertomaan tarkemmin synnytyksestä :) mut miten mi-iuska? entäpä sini? :)
 
Prune: Olipas melkoinen räpellysreissu :/ Munkin on kyllä ihan pakko tähän todeta, että kyllä semmonen luottamuspula tulee, kun huomaa, että lääkäri on nuorempia :/ Mulla oli yks kandi tän raskauden aikana ja olin tosi helpottunut, kun se vielä meni varmistamaan kokeneemmalta lääkäriltä, että on tehnyt oikean diagnoosin ja hoitosuunnitelman. Se vaikuttikin jotenki niin epävarmalta. Mutta totta on kyllä, että nuoremmilla on enemmän empatiakykyä. En tiedä sitten johtuuko se koulutuksesta vaiko siitä, että vanhemmat on kuulleet kaikenmoista valitusta jo monet vuodet. Ei kai sitä mitenkään kukaan jaksa aina olla niin myötätuntoinen, edes lääkärit :/
Hyvä, että vauvalla on kaikki hyvin <3 Toivottavasti vuoto loppuu, on se kyllä inhottavaa, vaikka kuinka vakuutellaan, että kaikki on ok, siis jo pelkästään sen rätin kanssa kulkeminen. Mitähän sä nyt sitten saisit pysymään alhaalla jos ei vesi pysy sisällä... hmmm, no hyvä, että tilannetta varmasti seurataan nyt ettet pääse ihan kuivumaan.

A-M: Kiva kuulla sustakin välillä :) Oot kyllä niin oikeassa tästä raskausajasta. Musta tuntuu, että siitä on sata vuotta, kun tein sen raskaustestin ja olin niissä alkuraskauden seurannoissa. Melkein puolet on vielä matkaa jäljellä eikä pelot lähe mihinkään. Heti jos en tunne liikkeitä niin alan hermostua. Välillä silittelen ja puhun mahalle, että saisin pari potkua. Onneksi ne monesti tuleekin, kun vähän herättelee. Ei vaan oo kiva joka aamu herätä ja miettiä ensimmäisenä, että ollaanko siellä viellä elossa :( En tiedä miten sitä sais tommoset ajatukset edes välillä pois...

Miu-uska: Höh. Olin ihan varma, että oot jo synnärillä. Kylläpäs siellä nyt viihdytään pidemmän kaavan mukaan. Ehtiskö se remppa nyt sitten valmistua ennen synnytystä, kun näin viivytellään? :) Koitahan jaksaa vielä maksimissaan muutama päivä.

MELLULIINI: Ihanaa, onnea ihan mielettömästi!!! :)) <3 Odottelen innolla sun synnytyskertomusta :)

Täällä ei siis mitään uutta. Työ vie kaikki voimat, vaikka oon siellä vain 3 päivää viikossa. Vatsa kasvaa aivan mieletöntä vauhtia ja on alkanut nyt ekaa kertaa olla vähän tiellä. No siinähän kasvaa :)

Hansu 24+6 (huomenna maagiset 25 viikkoa täynnä:)))
 


mi-iuska ......... tm 5/09, 10/09, km 3/10 .... LA 6.3.11
Sini ............... km 11/09 ......................... LA 19.3.11
Typy ............. km 08, 09, 09, 10 .............. LA 5.4.11
Khaosan ......... km 5/10 ........................... LA 22.4.11 ......... poikalupaus
Viveca ........... ku 12/08 .......................... LA(x2) 24.4.11 ... tyttö&poikalupaus
Orvokki .......... km 4/10 ........................... LA 9.5.11
Hansu ........... kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 30.6.11 ......... tyttölupaus
Juissis ........... km 11/09, km 09/10 ............ LA 22.7.11
Beata ............ km 10/09 .......................... LA 17.9.11
Prune ............ km 12/09 ........................... LA 18.9.11
daalia ........... km 12/10 ........................... LA 9/2011
Miltsi ............. km .................................... LA 4.10.11
Piu ................ kkm 02/10
manna ........



SYNTYNEET MURUSET <3

2010

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g
Strumppis - km 12/09 - tyttö - 10.12.10 rv 41+0 - 52 cm - 3 950 g

2011

Lakallis - km 10/09 - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g
haavelapsesta - kkm 08, ku 09 - poika - 23.1.11
A-M - kkm 8/08, km 11/09 - poika - 18.2.11 - 52 cm - 3 590 g
melluliini - km, kkm 10/10 - poika - 12.3.11 - 51 cm - 3450 g

 
melluliinille ja koko perheelle hirmusti onnea ihanasta pienestä pojasta!!!!!!!!!!!!!!
Alkaa ihan itkettää... niinkuin kaikki nykyisin.

prune, hyvä että sait neuvolassa rauhoitusta peloille ja selvisi vuodon syykin. Kivaahan se ei tietty ole, mutta onneksi harmitonta.

Mulla myös oli neuvolalääkärit (3 eri lääkäriä) nuoria "tyttöjä" ja tuo "räpellys" kuvaa kyllä hyvin varsinkin ekan tekemää sisätutkimusta... Ja viimeinen lääkäri sanoi suoraan, kun vauvan asentoa tunnusteli, että hän on niin kokematon ettei osaa varmasti sanoa, mutta vaikuttaisi olevan pää alaspäin. ja neuvolan terveydenhoitaja oli jo muutama viikko aikaisemmin todennut että pää alaspäin ollaan. Mutta muuten oikein mukavia ja empaattisia kaikki, muutenkin olen esim terveyskeskuksessa huomannut, että nuoret lääkärit ottavat jotenkin enemmän tosissaan kaikki asiat ja tutkivat tarkemmin ja laittavat herkemmin tutkimuksiin kun vanhat konkarit. Kyllähän tuo lääkärienkin koulutus on tainnut muuttua vuosien varrella enemmän asiakaspalvelusuuntaan.

Vatsavaivoihin meillä on rela-tipat ja cuplattomat ja hierontaa olen nyt alkanut kokeilemaan... Eilen illalla oli taas aika itkuista, mutta onneksi yö meni rauhallisemmin, noin kahden ja puolen tunnin välein tankattiin maitoa ja nukahdettiin taas.

mi-iuska, varma olin minäkin että olet jo synnyttänyt, mutta onneksi ei ole enää pitkä matka. Tsemppiä viimeisiin päiviin!

Hansu, tosiaan se oma raskaus tuntuu loputtoman pitkältä, mutta toisten raskaudet tuntuu menevän siivillä, säkin jo noin pitkällä! Eipä kai noille peloille mitään voi, onneksi ne ainakin mulla muuttuivat loppua kohden vähemmän hallitseviksi eivätkä olleet koko aikaa mielessä, vaikka säännöllisesti pienimmästäkin asiasta pintaan nousivat.

Ihania keväisiä päiviä tälle viikolle luvattu! Tein juuri kävelylenkin vaunujen kanssa, ihana kun pääsee taas ilman kipuja ja painavaa vatsaa liikkumaan! Ja poikakin rauhoittuu heti vaunuihin nukkumaan :)
 
Pikaisesti...

Kahdessa koossa täälläkin ja tänään kotiuduttu. Typy 48cm ja 3910g, tupsahti maailmaan 12.3 klo 11.22, maailma mullistu ja onnea en voi sanoin kuvailla :)

Onnea melluliinalle pikku prinsistä :)
Ja tsemppiä odottajille, kaikki on sen arvoista ja vähän enemmänkin <3

Nyt tissittelemään, palaillaan...

Sini & Typy 4vrk
 
Sini, hurjasti onnea tyttösen syntymän johdosta!

Melluliini, onnea pienen pojan äidille:)

Ihanaa, kun jotkut saa jo vauvoja kotiin asti. Muistetaan me muutkin, miksi tässä kärsitään ja kärvistellään.

mi-iuska, jos et jo ole tositoimissa, niin hirmuisesti jaksamista ja pitkää pinnaa! Tiedän kokemuksesta, että nuo päivät on piiiiiiiiiiitkiä. Mutta toisaalta, kohta se käynnistetään, jos ei muksu muuten tajua itseään ulkoistaa. Aniharvoin päästetään yli 42 viikon. Ja meidän muksut on tajunneet syntyä siinä vaiheessa, kun käynnistysaika on varattu...

A-M, ihanilta kuulostaa teidän vaunulenkit. Toisaalta lohdullista, että muillakin on räpeltäjälääkäreitä, mutta mun mielestä just raskausaikana pitäis saada hellävaraiset tutkimukset, kun limakalvot ja mieli on niin herkät. Jokin aika sitten muuten kirjoitteli äitipolin lääkäri yleisönosastolle, että äitipolin käynnit on hurjasti lisääntyneet, kun neuvolahenkilökunta on kokematonta ja laittaa siksi helpommin eteenpäin. Ja sehän se vasta kalliiksi tulee, kun erikoissairaanhoitoa käytetään. Edellisellä paikakkunnalla meillä oli vakituinen ja kokenut neuvolalääkäri, mutta täysi idiootti hänkin. Meinasi, että jos ei kuukautiset ala 6 kk synnytyksestä, tarvii käynnistää hormoneilla. Ei ollut kuullutkaan 6 kk täysimetyksestä, saati että sitä nykyään jopa suositellaan. Meni usko siihenkin tätiin tuon kommentin jälkeen. Toivottavasti teillä vatsavaivat hellittää. Aikahan niihin viimeistään auttaa.

Hansu, juu se on näitä ikääntymisen varjopuolia, kun tuntuu että kaikki lääkärit on lapsia nykyään;) Osahan on silti ihan päteviä, mulla oli viimeksi synnytyksen jälkitarkastuksessa kandi, joka osasi hommansa ihan kympin edestä. Mutta toisaalta lastenneuvolassa oli lääkäripoika, joka ei ollut edes lukenut käypä hoito -suosituksia lasten allergioista. Mutta kyllä tämä suomen neuvolajärjestelmä vähän falskaa. Ei muakaan mitenkään seurata, vaikka kuivunut olenkin. Käskettiin vaan juoda enemmän. Kerran olin tosi kuiva ja yritin päivystykseen tippaan, mutta ei mua otettu. Toisaalta vauvalle vaaralliset tilanteet on kyllä aina tarkastettu pikaisesti, ei kai sitä äidillä niin väliä ole. Sullahan alkaa olla hienosti viikkoja. Jospa ne pelotkin siitä pikkuhiljaa vähän hälvenisi. Sokeripitoinen juoma muuten usein saa vauvat liikkumaan, jos liikkeiden vähyys huolettaa. Koskas siellä muuten alkaa äitiysloma? Onhan tuokin jo hyvä, että voit lyhyempää viikkoa tehdä.

Minä olen nyt yrittänyt juoda oikein urakalla, kun neuvolantäti sanoi, että kuivuminen voi ylläpitää pahoinvointia. Ei kyllä suositusten mukainen määrä vieläkään mene, mutta enemmän kuin ennen. Ja äsken onnistuin ekan kerran sitten tammikuun alun laittamaan ruokaa! Ehkä olo on pikkuhiljaa oikeasti kohenemassa. Ja unikin maittaa vähän paremmin, kun ei yöllä tarvi oksentaa. Pienestä se on ilo revittävä:)

Aurinkoista viikon jatkoa!

Prune 13+3
 
Sinille onnittelut pienestä prinsessasta!!

prune, hyvä jos olet pystynyt juomaan enemmän. Raskaudessahan muutenkin nesteen tarve lisääntyy ja varsinkin jos on tuota oksentelua. Oletko yrittänyt syödä mahdollisimman nestepitoista ruokaa kuten hedelmiä ja vihanneksia?

Täällä tosi huono yö takana, poika heräsi syömään puolentoista-kahden tunnin välein koko yön ja välissä uni tosi levotonta ilmeisesti vatsan takia, ähisi ja itkeskeli, joten pienissä pätkissä tullut torkuttua ja nyt väsyttää. Tunti sitten nukahti taas,mutta itse oli noustava antamaan esikoiselle aamupalaa ym. Ne päivät helpompia, kun esikoinen päiväkodissa (mies vienyt aamulla) ja voi yrittää nukkua välillä kun vauvakin nukkuu.
 
Onnea onnea onnea Melluliini ja Sini!!!! Ihanaa! Ai että miten veteläksi vetää aina nämä ilmoitukset vauvan syntymästä :) Tuntuu että omasta synnytyksestä on jo ikuisuus, vaikka eihän siitä ole kuin reilu 3kk. Jokohan Mi-iuskankin vauva on päättänyt haluta maailmaan ? Todennäköisesti, kun alkaahan tuo kohta olla jo 42 vkoa täynnä. :)

Synnytyskertomuksia jään odottelemaa, niitä on aina kiva lukea.

Tsemppiä kaikille mahakkaille odotukseen! Vaikka raskasta onkin henkisesti ja/tai fyysisesti, niin pitäkää palkinto (vauva) tähtäimessä!

Aurinkoista loppuviikkoa!

Strumppis ja Iita 3kk ja risat
 
äh, ei täällä vielä mitään.. tää raskaus nautitaan sitten kaikkien kolmen keskenmenonkin edestä vissiin niin loppuun asti kun voi vaan olla. tod.näk ensviikolla joskus käynnistelevät jos ei kerran sitä ennen pysy supistukset yllä jne. tiukkoja supistuksia ollu se 2-3kk, mutta kun eivät säännöllisty eikä pahene niin mikäs tässä ollessa. haarat on vaan julmetun kipeet.
oon vaan aina kuvitellu että toinen tulee n.pari päivää aikasemmin ulos mitä ensimmäinen, mutta ei, täällä rikotaan niin mennen tullen ennätyksiä. nyt olis vissiin menossa 41+4.
no katsotaan millon tää pääsee hommiin.

Sinille ja melluliinille onnittelut vauvoista!
hienoa että kaikki sujui hyvin!
 
mi-iuska, tseppiä jos vielä kotona kärvistelet! Ei enää voi mennä kovin montaa päivää.

Strumppis, ihan totta että sen palkinnon takiahan tässä kärvistellään. Se vaan välillä unohtuu, kun ei vielä ole niin konkreettista tämä raskaus, kun ei ole mahaa eikä liikkeet vielä tunnu.

A-M, toivottavasti ensi yö menee paremmin. Onneksi saat edes joskus levätä, kun esikoinen on hoidossa. Tiedänhän minä, että raskaana pitäis saada enemmän nesteitä kun normaalisti. Mutta ei se tieto tässä olotilassa mitään auta. Ja kaikki vihannekset ja hedelmät närästää, joten niidenkin syönti on loppu, ainakin toistaiseksi.

Ei olisi kannattanut taaskaan hehkuttaa, että olo on parempi. Mun kroppa ei sitten sulattanut juomisen lisäämistä, vaan tuloksena on ollut järkyttävä oksentelu. Aamulla en edes ehtinyt vessaan asti, vaan sain sitten siivota... Ja oksentelu on nyt sitten lopulta syövyttänyt ruokatorven ja mahalaukun yläosan, niin ettei voi syödä eikä juoda mitään eikä nukkua. Vähän olen piimää saanut alas ja mustikkasoppaa. Vesikin närästää sen lisäksi että tekee pahaa. Alan olla kyllä ihan loppu tän oloni kanssa. Enkä edes tiedä, mistä tähän sais apua. Neuvolan mielestä pahoinvointi on normaalia ja sen kanssa pitäis vaan koittaa pärjätä eikä tk:n saa edes lääkäriaikoja. Helkkari, jos miehet olis raskaana, olisi tähän toimivat lääkkeet. Ne ainoat jutut jotka maistuisi, aiheuttaa hirveää närästystä. Mietin jo, josko oikeasti lopettaisi syömisen ja juomisen ja hakeutuisi sinne tiputukseen viikonlopuksi. Ja monivitamiinit päätin lopettaa, kun ne aiheuttaa kanssa aina oksentamisen ja ilmeisesti ne voi myös pahentaa tuota refluksioireilua. Kai se vauva saa kaiken tarvitsemansa muutenkin. Ja kai se on parempi syödä vaikka vaan sitä mustikkakeittoa ja raejuustoa ja pitää ne sisällä kuin oksentaa kaikki, myös ne pirun vitamiinit.

Prune
 
prune, ootko ottanu mitään närästyslääkkeitä? jos niistä olis yhtään apua..
toivotaan ettei yrjöily jatku loputtomiin, se on kamalaa.
muistan kyllä kun saa juosta ja tähdätä pönttöön jos meinas keretä. huh!
(mulla taitaa olla nyt jopa 3viikkoa viimesestä yrjöämisestä, ja sekin oli obsidanista).
mutta alkuraskaudessa se on jotain kamalinta. kaikki sympatiat lähtee kyllä sinne!

tämä kävi ravaamassa lenkin eikä saanu suppareita lisääntymään tai pahenemaan, haarakivut kyllä paheni.. mutta ei enää pitkä aika.toivottavasti!
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

M
KM:n jälkeen plussaavat 2011
Viestiä
819
Luettu
76K
Lapsen saaminen
Vierailija
V
M
KM:n jälkeen haaveilevat vol 2
Viestiä
2K
Luettu
105K
Lapsen saaminen
Hansu...
H
B
KESKENMENON JÄLKEEN KUUMEILEVAT KEVÄÄLLÄ
Viestiä
2K
Luettu
39K
Lapsen saaminen
tillukas
T
T
Keskenmenon jälkeen plussanneet keväällä 2013
Viestiä
359
Luettu
30K
Lapsen saaminen
Marlin
M
B
*Keskenmenon jälkeen plussanneet elokuussa* (päivitykset yksityisviestillä)
Viestiä
203
Luettu
7K
Lapsen saaminen
BlondeMonsoon
B

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa