KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

[Hansu...]

Sini: Onnea ihan mielettömästi pikku nyytistä )) <3 Synnytyskertomusta odotellaan

A-M: Kuinkahan tuohon vauva-arkeen pystyis vähän niinku varautua... ei kyllä varmaan mitenkään :/ Mulle on nyt vasta jotenkin oikeesti alkanut mennä tajuntaan, että elämä tulee muuttumaan kertaheitolla kesäkuussa... töissä on kyllä jotkut niin tökeröitä, kun oon suoraan sanonut, ettei mulla oo vauvoista mitään kokemusta, enkä usko, että oon edes koskaan vaihtanu vaippaa ihan vastasyntyneelle. Sieltä tuli mm. kommentti: Joo ja voit kuule vaan sitte luulla, että ne äidinvaistot tosta vaan jotenki heräis, että sitä saatki sitte odotella. Ja, että eikä tosiaankaan se äidinrakkauskaan tuosta vaan tuu. Menin taas niin shokkiin, etten saanu sanottua mitään. Tuo on kyllä se sama tyyppi, joka valittaa lapsistaan koko ajan. Mutta siis olisin kaivannu enemmänki kannustusta... no tulee mitä tulee, kyllä siitä selvitään Koitahan jaksaa ja toivottavasti saat nukuttua enemmän.

Prune: Kuulostaa kyllä aikasta kamalalta tuo sun tilanne :/ Suosittelen tuota tiputussuunnitelmaa... ei tuo nyt kyllä oo enää normaalia, vaikka normaalia onkin :/ Koitahan jaksaa. Kaikki mitä vaan alas saat on varmasti parempi kuin ei mitään...

Mullaki on koko ajan kauhee närästys. Välillä tulee ruoka ja hapot suuhun asti, mutten oo sentään oksentanu. Mun mielestä norjan sana halsbrann (nielupalo) kuvaa niin hyvin tätä olotilaa. Polttaa niin sikana kurkkua ne hapot, varsinki iltasin. Välillä on pakko nousta seisomaan keskellä yötä, että saa hapot laskeutumaan :/

Miu-uskalle vielä tsempitykset loppumetreille!!!

Strumppis: Sitä yrittääkin koko ajan vakuutella itelleen, että kyllä se vauva vielä sieltä tulee, vaikka kuinka pelottaa. Kaikki nää pikkuset fyysiset oireet kestää kyllä mitenpäin vain

Ihanaa, huomenna vapaa... ihan poikki taas työpäivän jälkeen

Hansu 25+1

 

[A-M]

Hansu, kylläpä olet taas tökeröitä juttuja saanut kuulla töissä, hoh hoijaa... mutta ei kannata noista liikaa välittää, toiset nyt sanoo mitä vaan pilatakseen toisilta kaikki jutut.

Eipä ollut mullakaan ennen esikoista juuri mitään kokemusta vastasyntyneistä enkä ollut ikinä edes mitenkään erityisen ihastunut pikkulapsiin tai edes vauvakuumeinen. Mutta niin se vaan oma vauva vei samantien sydämen (toki toisilla tunnesiteen muodostuminen omaan vauvaan voi kestää ja sekin täysin normaalia) ja on ollut parasta mitä mulle on tapahtunut. Ja tuohon vauva-arkeen ei kai ihan hirveesti voi varautua, koska se voi vaihdella kovastikin ja kyllä se sitten opettaa. Meillä esikoinen oli ekat pari kolme kuukautta hyvä nukkuja eikä juuri itkeskellyt kuin nälkäänsä, mutta kolmen kk iässä kaikki muuttui, alkoi yöheräämiset jotka sitten kesti ja kesti... Nyt taas selvästi haastavampi tämä ensimmäinen kk ollut ja aika vain näyttää jatkon...

Mulla loppuraskauden närästyksiin auttoi aika hyvin ihan rennie ja se, että söi kevyesti iltaisin. Illalla syöty pizza puolestaan aiheutti unettoman ja tuskaisen yön.

Prune, kannattaa varmaan vaan syödä sitä mikä pysyy sisällä ja unohtaa muut. Ja ei tuo tiputuskaan hullummalta vaihtoehdolta kuulosta, ihme ettei tuota kuivumista oteta tuon vakavammin, kun jatkuvasta oksentelusta kuitenkin kysymys

 

[prune]

A-M, tuollaistahan se vauvojen ja lasten kanssa on. Ikinä ei oikein voi tietää, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Ja sisarukset voi tosiaan olla kuin yö ja päivä. Luonnon tapa varmistaa, että vanhemmat ei hyödy ensimmäisen lapsen kasvatuskokemuksesta toisen kohdalla Toivottavasti teillä nyt mahanpurut helpottaisivat. Tai jos tällä kertaa se vaikein aika onkin tässä alussa.

Hansu, komppaan A-M tuossa, että vauva-arkeen ei oikein voi varustautua, muuten kuin ymmärtämällä, että elämä muuttuu. Mulla ei ollut ennen esikoista mitään kokemusta vauvoista tai pikkulapsista. Kyllä ne sairaalassa opetti hoidon perusjutut ja ajan kanssa sitä oppii omaa vauvaa tulkitsemaan. Ja se äidinrakkaus syntyy ja kehittyy pikkuhiljaa, kun vauvaa oppii tuntemaan paremmin. Sullahan on sentään jonkinlaista kasvatuskokemusta teinin osalta, joten olet kyllä paremmin valmistautunut kuin moni muu. Ihan urpo tuo sun työkaverin kommentti. Vaikka onhan se hyvä, että puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja siitä, että ei siihen vauvaan välttämättä heti kiinny, kun muuten monet olis vaaleanpunaisissa unelmissaan. Monet äidit väsyy ekoina viikkoina ja olen minäkin miettinyt muutamaan kertaan, että voisko vauvan palauttaa sinne sairalaan. Vaikka en sitä tietysti oikeasti olisi halunnut, mutta väsyneenä sitä tulee kaikenlaista mieleen ja se on hyvä tiedostaa, että muutkin ajattelee niin. Ja se arki oikeasti muuttuu jotenkin niin luontevasti ja pikkuhiljaa, ettei se sitten ole niin paha shokki kuin etukäteen luuli. Isoin muutos mun mielestä oli se, että elämä muuttui vähemmän spontaaniksi. Kaikki tekemiset ja lähtemiset pitää suunnitella sen pikkuisen ehdoilla, ainakin jonkin aikaa. Hyvin se menee sitten aikanaan Närästys on tosi inhaa, tiedetään. Onneksi ruokavaliolla voi normaalitilanteessa siihen vaikuttaa, mutta tää mun tilanne ei enää ole ihan normaali.

mi-iuska, kylläpä se pieni nyt antaa odotutta itseään. Enää ei voi mennä kauaa. Muistelinkin, että sulla oli tuota yrjöilyä. Huomasin, että mun vitamiineissa on rautaa ja senkin takia ajattelin ne jättää. Rauta aiheuttaa monilla oksentelua ja tutkitusti pahentaa refluksia. Olenhan minä närästyslääkkeitä kokeillut, mutta tässä tilanteessa se on vähän kuin yrittäisi katkennutta jalkaa laastarilla korjata.

Oksentelin taas illalla tosi raivokkaasti ja valvoin yön hirveiden mahanpoltteluiden kanssa. Sisuunnuin siitä niin, että sain manguttua itselleni lääkäriajan tk:ssa. Saapa nähdä, onko siitä paljonkaan apua. Mutta mitään en pysty syömään, en juuri juomaankaan ja tämä kipu vie kohta järjen. Kuivunut varmasti olen, kun eilisen oksentelun jälkeen nestettä on mennyt neljän jääpalan verran. Suu on kuiva, kun sylkeä ei enää erity, vessassa ei tarvi käydä ja kieltämättä huimaa ihan kivasti. Ehkä näillä oireilla nyt jotain apua jo luulisi saavan. Olenpa ainakin itse yrittänyt parhaani.

Parempaa viikonloppua teille muille!

Prune

 

[Viveca :)]

Voi hurja tuota sun oloa Prune Oon toki kuullut joskus juttuja, että joillain on tuo pahoinvointi jotain ihan horroria, mutta kyllä tuo sun tarinasi vie "voiton". Ja mulla ainakin on tosiaan se, että jos en ole kunnolla juuri syönyt kun vetäisen raskausvitamiinit (Ladyvita Mama, 3kpl/vrk), niin ihan järjestään oksennan. Ja näin on tapahtunut koko raskausajan. En sitä aluksi edes tajunnut, kunnes jossain kohtaa aloin hoksata kuvion. Eli jätä suosiolla ne pois. Ja voithan kokeilla myöhemmin uudestaan, kun olosi kohentuu ja pahoinvointi jää taakse.
Toivotaan, että vkl tuo tullessaan paremman olon ja tosiaan tuo ylenmääräinen oksentelu loppuisi. Voimia!

Onnea hurjasti melluliini & Sini!
Ja kiitos synnytystarinasta Saapi tulla! Täälläkin silmät kostui edellisiä juttuja lukiessa, liekö hormoneilla osuutta, mutta olipa joka tapauksessa ihania ja koskettavia juttuja.

Me ollaan saatu muutto tehtyä (jeee), mutta tavarat ei täällä nykyisessä päässä ole vielä ihan paikoillaan. Tai siis tästä asunnosta puuttuu (maan tavan mukaan) vaatekaapit, joten vaatteet ja paljon irtosälää (kirjoja, siivoustarvikkeita, liinavaatteet jne) pyörii pitkin yhdistettyä vieras/työhuonetta. Lattia onkin tännä Ikean kasseja täynnä "jotain, samoin muovi- ja pahvilaatikoita..
Nettikin oli poikki koko viikon, mutta tänään saatiin taas toimimaan (tervetuloa takaisin sosiaalinen elämä! )

Hansu, mä niin ymmärrän sua ja noita sun pelkoja, ihan samat demonit kun jyllää täälläkin. Ja nyt kun h-hetkeen on enää hetki, niin voin jo omalta osaltani todeta, että mulla ne oli seurana koko raskausajan. Mutta on ne helpottanutkin koko ajan. Ihanaa, että teidän tyttö on kuitenkin niin aktiivinen, niin saat varmasti siitä helpotusta ja tukea oloon.

On jotenkin ihan epätodellinen olo, enkä osaa mitenkään suhtautua siihen, että meistä tulee vanhempia 9 päivän kuluttua. Lastenhuoneessa on valmiina yksi pinnasänky (ajateltiin nukuttaa samassa aluksi, jos vain viihtyvät), verhot, lipasto, sitterit ja sohva. Aina ohi kulkiessani jään tuijottamaan huonetta, kun tuntuu niin uskomattomalta, että kohta sinne muuttaa 2 uutta pientä perheenjäsentä. Hoitotasokin asiasta muistuttelee kylppärissä vaippapakettien kera.
Vielä ei pelota tuleva sektio, kun en varmaan oikein vielä edes tajua koko tulevaa. Tosin oma olo alkaa olla sen verran tukeva ja tukala, että odotan kyllä jo innolla sitä, että saa hieman helpotusta tähän. Turvotus on jaloissa jotain kamalaa ja sormet puutuu ja sorminivelet on jäykkinä. Myös selkä rasittuu hetkessä ja nivuset on varsinkin iltaa kohti tosi kipeät. Mutta voisihan tää olo olla jotain paljon pahempaakin, joten ihan mielenkiinnolla toisaalta oon seuraillu omia tuntemuksia ja kropan muutoksia.
Maha on ollu viimeisen viikon sekaisin ja öisin on ollut menkkamaista kipua. Eli kaipa synnytys lähenisi ilman sektiotakin. Tosin kivuliaita supistuksia ei ole ollut.
Vauvoilla on muuten ihan selvästi ollut nyt viime päivinä useasti hikka. Tuntuu itsestäkin oudolta, kun rytmikäs tykytys tuntuu kahdessakin paikkaa välillä yhtäaikaa mahassa.

Mi-iuska, tsemppiä viime metreille! Kohta se odotus on loppu!

Maanantaina lääkäri ja sunnuntaina (ensi vk:lla) sitten sairaalaan. Sitä ennen ajattelin vielä käydä Ikeassa ja tehdä parit verhot ja yrittää raivata tuota vierashuonetta tyhjemmäksi. Sairaalakassikin pitäisi varmaan miettiä kuntoon. Sitä on vaan niin tuudittautunut siihen sektio-aikaan, ettei tajua, että käytännössä näillä viikoilla lähtö voi tulla koska vain. Hui.

Kivaa viikonloppua kaikille! <3

 

[prune]

Viveca, hurjaa että teillä on kyse enää päivistä pikkuisten tuloon. Tuntuu, että sinäkin plussasit ihan vasta eilen. Varmasti hyvä, ettet joudu pitempään tuon mahasi kanssa kärvistelemään, en osaa edes kuvitella tuollaista tukaluutta. Hienoa, että muutto alkaa olla hoidettu. Ja sopivasti on sulle vielä hommaa, ettet ehdi pitkästyä Kiitos tsempeistä, onhan tämä mun olo aika käsittämätöntä. Ja ihan vapaaehtoisesti tähän aloin kolmatta kertaa:-0

Mutta jos joku on käsittämätöntä, niin suomalaisen terveydenhuollon alennustila. Kävin siellä lääkärillä, joka ihan kiltisti määräsi happosalpaajia, ettei limakalvot vaurioidu enää enempää. Mutta tippaan ei voinut laittaa. Ja kun neuvolan puhelintunti oli lääkäriajan kanssa päällekäin, ei neuvolastakaan saanut enää ketään kiinni. Jos haluaisin sairaalaan tiputukseen, mun pitää mennä viettämään pe ilta (ja yö) yhteispäivystyksessä. Yhden pe illan olen siellä ekan raskauden aikana viettänyt ja sitä kokemusta en aio toistaa. Mies meinasi viedä mut väkisin, mutta sovittiin, että sinnitellään nyt ainakin aamuun asti, jos silloin siellä olis rauhallisempaa. Lääkkeet on onneksi auttaneet sen verran, että kivut on hellittäneet ja sain vähän syötyä ja juotua. Eihän mikään tietty sisällä pysy muutamaa minuuttia kauempaa, mutta alkuhan se on tuokin. Pitäkäähän peukkuja, että olo kohenee.

Prune

 

[Orvokki]

Apua, olen pudonnut jotenkin kärryiltä, vaikka joka päivä lukemassa käyn!!!

SIni ja Melluliini ONNEA ONNEA ONNEA pienokaisista!!!!!

Vivecalla on aamukampa lyhyt!!!!!
sitten sinulla onkin tuplasti onnea sylissä Miten ihanaa!!!!

Prune: tuo sinun pahoinvointi kuulostaa ihan järkyttävältä!!!
Kyllähän äiti menee huonoon kuntoon jos mikään ei pysy sisällä!!
Pieni pitää kyllä huolen itsestään imien kaiken mahdollisen.
Toivottavasti tilanteesi helpottaa pian, voimia sinne!!!

Hansulle terkut myös!!! ja ajattele kuinka pitkällä sitä ollaan, kun ihan vastahan sitä itkettiin toisella puolella ainaisia negoja

ON: täällä on alkanut myös turvottaa ja jalat koetankin nostaa seinää vasten niin usein kun mahdollista. Aamulla sormetkin on aikamoiset nakit, mutta vetryvät kyllä päivän mittaan. Aamulla käyn koiran kanssa pitkän lenkin kun mahan mielestä niin on parasta. Illasta on joskus niin hankalaa jo liikkuminen ettei voisi ajatellakaan. Ei varsinaisesti kipuja, mutta muuten hankala olo. Närästystä ei minulla vieläkään ole, kop kop, toivottavasti säästynkin siltä mahdollisimman pitkään, samoin maha on toiminut kyllä kiitettävästi.
Tänään mennään synnärille tutustumaan ja jotenkin on vielä niin epätodellinen olo että meille on oikeasti kohta tulossa lapsi!! Vaikka kaveri kovasti pyöriikin mahassa ja ilmoittelee itsestään kiitettävästi. Peloista huolimatta on tämä ollut ihanaa aikaa ja kokemus koko raskaus. Vaikka kaipaan kyllä jo omaa kroppaa takaisin kun tuo liikkuminen on niin "outoa" nyt, kun ei liikkua vaikka mieli tekisi. Mulla on tullut hirveä sisustusvimma ja koetan innoissani järkätä sitä sun tätä, varsinkin kukkia purkittaa yms... uusia. Nytkin polttelee että kaupungille asioille!!!!

Aurinkoista kevättä t- Orvokki rv 33+1

 

[Hansu...]

Orvokki: Mukavaa kuulla sustakin taas pitkästä aikaa ) Hyvä, että kaikki on hienosti edelleen. Niin se aika vain kuluu, sullakaan ei oo enää maaliin pitkästi

Oli pakko kommentoida tuota sun sisustusvimmaa. Musta on tullu aivan kauhee järjestelijä. Kun sain kaiken muun järjestettyä, niin kävin läpi kaikki pikkurasiatkin ja nyt on sitte niinku kaikki tavarat just siellä missä pitääkin. Järjestin jopa miehen työkalut varastossa ruuveja myöten Se katto mua vähän pitkään, kun tuli töistä Tosin vauvan huone on edelleen maalamatta. Mun mies vaan lykkää sitä projektia koko ajan, vaikka oon jo tyhjänny huoneen sitä varten valmiiksi. Aika paljon roskaa ja turhaa löyty nurkista. Nyt onki sitte helppo muuttaa jossain vaihees, ku ei oo mitään ylimäärästä sälää missään.. hullu mikä hullu Tästä puuttuu enää se, että alan leipomaan ja virkkaamaan

Prune: Mikäs sun tilanne on?? Toivottavasti voit paremmin tai oot ainakin saanut apua tilanteeseen. Voin vain kuvitella kuinka inhottavaa ja voimia vievää tuo on. Mulle on riittäny jo nää muutamat illat tän järkyttävän närästyksen kanssa, kun saa koko ajan nieleskellä happoja ja oksennusta, jotka nousee kurkkuun

Hihii, Vivecan vauvelit on kohta maailmassa Mua alko ihan itkettää ajatus/näky niistä sittereistä odottamassa pikkuisia <3

Mukavaa viikkoa kaikille

Hansu 25+6

 

[prune]

Hansu, vähän paremmin menee, kiitos kysymästä. Pystyn jotain juomaan ja syömään, niin pysyy yleiskunto parempana. Närästys on tosiaan ihan kamalaa ja aika ikävää, että sulla se vaivaa jo nyt. Toivottavasti edes ruokavalio auttaa jonkinverran. Kateellisena kyllä luen teidän muiden touhuiluista. Olis ihanaa, jos olisi energiaa tehdä jotain muutakin kuin maata. Ehkä vielä joskus. Mutta on ihan fiksua kyllä vähän raivata nurkkia ennen vauvan syntymää, kun sitä tavaraa kummasti lapsen myötä kertyy.

Orvokki, kuulostaapa ikäviltä nuo turvotukset. Onneksi on sentään vielä näinkin viileää, kuumalla ilmalla olisi vielä vaikeampaa. Teillähän on hyvin asiat, kun pääsette synnärille tutustumaan. Täälläpäin se on korvattu nettivideolla, joka ei ole yhtään sama asia. Mullakin on synnytyssairaala vaihtunut sitten kuopuksen, joten olisi ollut kiva käydä katsomassa, mihin sitä pitää sitten aikanaan mennä. Sullahan ei hyvällä tuurilla ole enää montaa viikkoa jäljellä. Hurjaa Mukavaa pesänrakennusta sinne!

Minulla happolääkitys puri tosiaan sen verran, että jotain pysyy sisälläkin. Välillä olo on jo ihan kohtuullinen, välillä taas oksennetaan. Mutta nestetasapaino lienee enemmän kohdallaan kuin viime viikolla. Alkaa vaan mennä hermot, kun ei jaksa muuta kuin maata ja ehkä postilaatikolle käppäillä. Jotain menoja olen jo muutaman viikon päähän sopinut, josko sitä joskus vielä pääsisi täältä neljän seinän sisältä ihmisten ilmoille. Fyysinen olo on hieman kohentunut, mutta kyllä tämä henkisesti aika koville ottaa. Mun tekisi niin mieli edes siivota, kun on kevät ja kaikkea. Ja tänään sitten iski tietysti vielä migreeni tän kaiken muun päälle, eikä uskalla mennä edes pihalle lämmöstä nauttimaan, kun aurinko ei tee hyvää. Mutta jotain positiivistakin, tk-lääkäri soitti ja kysyi, miten voin. Joku tässä maassa sentään vielä toimii paremmin kuin odottaisi.

Aurinkoista loppuviikkoa kuitenkin!

Prune 14+2

 

[tikkunen]

Moikka kaikille odottajille! Niin ja huimasti onnea jo synnyttäneille!!!

Olen varovaisesti käynyt täällä puollella kuikuilemassa ja nyt ajattelin siirtyä enemmän tänne puolelle tuolta haaveilijoista. Takana on siis maanantaina tehty np-ultra ja siellä oli kaikki hyvin <3 Toivonvire on nyt hieman vahvempi siitä, että tämä pienokainen pysyisi matkassa loppuun asti

prunelle hirmuisesti tsemppiä, jotta vointisi kohenisi entisestään. Mua ihan hävettää, kun ajattelin, että miksi mulla ei oo mitään selkeitä raskausoireita, oispa kunnon pahonvointi jne. nyt kun olen lukenut sun voinnista. Voimia! <3

Vivecalla on niin jännät hetket käsillä! Ihanaa, tuplaonnea

Orvokki: voihan turvotus. Ystäväni kärsi odotusaikanaan turvotuksesta ja muistan että ei ollut herkkua.Toivottavasti sulla turvotus pysyy jotakuinkin ns. normaalina ettei ala häiritä olemista. Ihanan pitkällä olet jo ja pääset synnärillekin tutustumaan, jänskää!

Hansu: mä niin toivon, että muakin purasis jokin järjestelykärpänen! Ollaan asuttu tässä talossa reilu vuosi ja oij oij kun on vielä kaikkia kaappeja epäjärjestyksessä varastoista puhumattakaan! Puraisua odotellessa Iloisia odotuspäiviä! <3

Kevättä on jo ilmassa, mahtavaa!

tikkunen 12+2

 

[juissis]

Heippa pitkästä aikaa. Käyn edelleen päivittäin jutut lukemassa, mutten vaan jaksa kummemmin kommentoida. Toivottavasti muistin edes viimeisiä synnyttäneitä onnitella, jossen niin ONNEA!

tikkunen: Tervetuloa tälle puolelle. Ja älä niistä oireista huolehdi. Mua on ruvennut enempikin ärsyttämään se, että kaikkialla vaan mainostetaan oireita, vaikka tuntuu, että oireettomuus on yhtä harvinaista kuin oireilu. Voit olla vaan onnellinen, ette mitään ole. Mullakin oli vaan rinnat oikeastaan vain öisin arat ja sitten oli muutama viikko huonoa oloa ja hajut ällötti, mutta kaikki katosi joskus viikolla 11-12.

Täällä on kiduttu flunssan kourissa jo viikonlopusta lähtien ja mieli on maassa, kun ei pysty tekemään mitään ja ei edes ulkoilemaan. Neuvolassakin sanoi, että voi hyvinkin olla, että oireita on pitkään, koska raskaushormoonit tekee yleensä sen, ettei kuume nouse ja siten tauti lähde. Jotenkin vaan ärsyttää kympillä, kun olisi parempaakin tekemistä kuin sairastaminen.

Muutoin kaikki vaikutti olevan ok. Sf mitta on kohdillaan, vaikka saatiin vasta ensimmäinen ja sehän ei kuulemma vielä mitään kerro. Paino on noussut kahden kuukauden aikana noin 2kg, jee mun ensimmäiset raskauskilot En ole vieläkään kertonut raskaudesta töissä ja viikolla 22+4 mennään. Vanhat vaatteet mahtuu edelleen, vaikka äitiysfarkkuja olen sentään pari viikkoa käyttänyt. Vaikkei mulla mitenkään löysiä vaatteita ole, niin ei kai raskaus vieläkään näy, jossei tiedä mitä katsoa, kun kukaan ei sitä kommentoi.

Ja Orvokki, jos sä vielä ihmettelet sitä, että teille tulee vauva, niin et ole ainoa! En mäkään voi vieläkään sitä uskoa, että meillä heinäkuussa olisi oma nyytti. Nyt tuntuu jo liikkeitä, mutta vieläkään en usko. Kai se vaatii sen syntymän, että tää homma mulle selkiää Mutta me ei olla vieläkään mitään tavaroita hankittu. Hieman outo olo oli, kun neuvolatäti kysyi, että kai on jo jotain hankittu ja sanoin ettei ja hän sanoi, että rakenneultran jälkeen yleensä ihmiset rupeaa jo tarvikkeita hankkimaan. Niin mäkin olin suunnitellut, mutta kun ultra oli ohi, niin sittenkään en uskaltanut mitään hankkia. Voi olla, että menee ihan viime hetkeen, että saan tästä itseni kauppaan raahattua.

Yhtä juttua olen tässä jo muutaman kuukauden ihmetellyt. Musta tuntuu, että mun kroppa menee edelleen kk-kierron mukaan. Olen jo parina kuukautena huomannut, ja viimeksi kaksi viikkoa sitten, että mahaa vähän särkee. Vähän kuin menkkojen aikaan, mutta paljon paljon vähemmän. Mutta sen verran kuitenkin, että siihen kiinnittää huomiota. Kaksi viikkoa sitten ihmettelin taas, että mikä on ja sitten laskin, että hitto menkat tulisi nyt, jos en raskaana olisi. Ja toinen juttu on se, että peittoja tekee mieli sitten heilutella siitä kahden viikon päästä eli oviksen aikoihin eli just nyt. Ja unetkin on sen suuntaisia. Mä vaan ihmettelen, että eikö se kroppa tajua, että tässä ollaan jo raskaana, että miksi se edelleen haluaa tupata niitä menkkaoireita. Onko kukaan muu havainnut tätä?

 

[Hansu...]

Miu-uska ja Viveca: Onko vauvelit syntyneet???? )

Typyllä ja Khaosallakin synnytykset lähestyy? Tulkaahan kertomaan kuulumisia Eikä Orvokillakaan enää oo pitkästi viikkoja

Tikkunen: Tervetuloa mukaan Ihanaa, kun oot päässyt jo pahimman ohi

Prune: Minkälainen olo on? Toivottavasti voit jo paremmin

Juissis: Pitääkin tsekata tuo kuukautiskiertojuttu, mullakin kun menee halut aalloittain. Siltikään meillä ei kyllä petipuolella tapahdu mitään ja miekkonenkin on jo lopettanut asiasta mainitsemisenkin Jotenki kyllä ottaa päähän tää tilanne, mutta kun ei vaan koskaan tee mieli sillon ku olis mahdollisuus... tuntuu, että tästä parisuhteesta on tullu tämmönen sohva-tv-sympioosi :/ Joko oot muuten kertonut töissä? Kauan oot kyllä tietoa pantannut

Beata: Mikä tilanne siellä? Onko miehen kanssa mitään uutta?

Tänne ei mitään uutta. Ensimmäisiä hankintoja ollaan uskallettu jo viimeinkin tehdä. Vauva potkii kovaa ja käyttää mun virtsarakkoa trampoliinina.. auts Mutta sama se kunhan näyttää elonmerkkejä niin oon tyytyväinen. Närästys ja levottomat jalat vaivaa ja kiloja on tullu 11kg. Mä en kestä. Kuinkahan läski musta vielä tulee Ens viikolla neuvola. Oon ollut unettomuuden takia 50% saikulla, mutta nyt taas töissä normaalisti. Sain pomon kanssa puhuttua, että teen helpompia hommia niin jaksan töissä pidempään. Mulla siis alkaa äitiysloma vasta 9.6. eli 3 viikkoa ennen laskettuaikaa... voi tulla aika mahtavat viimeset viikot, kun nyt jo tuntuu välillä että on ihan poikki, kun ei saa nukuttua kunnolla.

Kuulumisia kaipaisin kaikilta!!!! )

Hansu 27+1

 

[Viveca :)]

Yhtenä kappaleena ollaan täällä vielä! Mulla piti jo olla sektio, mutta lääkäri oli mokannut viikkojen kanssa ja sitä siirrettiin ensi viikolle. Eli täällä ohjeistuksena sektio aikaisintaan 37+ ja nyt menossa 36+4.
Eilen oli sellainen päivä, että luulin jo, että tässä on lähtö lähellä, mutta onneksi tänään on ollut taas parempi ja oireettomampi päivä. Mieluummin meen siis siihen sektioon suunniteltuna päivänä kuin äkkilähdöllä...

Olo on ollu eilistä lukuunottamatta hyvä ja energiaakin on vielä ihan kivasti. Painoa on tullut aika lailla 20kg. Maha on kuitenkin kohtuu "pieni" ja kulkee hyvin mukana. Turvotus on mukana aamusta iltaan, mutta tukisukat auttaa pahimpaan pöhötykseen. Herään joka yö n. klo 04 ja valvon about seitsemään. Sen jälkeen nukun vielä pari tuntia. Mutta ei se niin haittaa, luen silloin aikani kuluksi yleensä kirjaa tms. Ja kun sen tietää, että kohta on muuta hommaa niiksikin hetkiksi.

Vauvat on molemmat päät vieretysten ylhäällä ja monottelee mua "mukavasti" alakertaan. Aika lailla tuntuu jo olevan voimia, kun tuo iho tuossa rintojen alla pomppii aikalailla nykyään. Paino oli muutama päivä sitten pienillä n. 2400g. Eli aika lähelle 3kg ovat sektion ajankohtana. Näin ainakin oletan.

Ihanaa Hansu, että sait helpotusta töihin. Ja varmasti mukavaa, kun tyttö on niin virkeä pompottelija. Omat vauvat on aina olleet sen verran rauhallisia, että tämä 9kk on mennyt huolehtien ja liikkeitä kuulostellen. Koska olitkaan menossa seuraavan kerran Suomeen käymään? Silloin saat sen äitiyspakkauksenkin, eikö niin? Varmaan ihanaa päästä tutkimaan sen sisältöä! <3 Itse sain äidiltä aivan ihanan jättilähetyksen kaikkea ihanaa vauvoille (plus Fazerin sinistä!!) ja olo oli kyllä kuin olisi joulu koittanut keskellä kevättä.

Beatan kuulumisia itsekin utelen...mikä siellä on tilanne tällä hetkellä?

Ihanaa odotusta kaikille ja tulkaahan tosiaan muutkin kertomaan kuulumisia! Tänne on luvattu viikonlopuksi aurinkoa ja +22! Harmi vaan, että on noi jalat turvotuksen takia niin karseet, että ei oikein paljain kintuin kehtaa liikkua.

 

[prune]

Kiva, kun täällä on taas vähän piristytty.

Mi-iuskan kuulumisia tosiaan odotellaan, kaipa se vauva nyt sentään on jo maailmassa.

Tikkunen, hurjasti onnea hyvistä np-ultrakuulumisista ja tervetuloa tänne puolelle vaan ihan vakituisesti. Täytyyhän sitä saada uutta verta, kun nuo konkarit synnyttää Kyllä minä ymmärrän, että toivoit saavasi kunnon oireet. Itsekin alkuraskaudesta itkeskelin, kun ei ollut paha olo, vaikka tiesin, minkälaista helvettiä tämä on. Ja kyllä ne pelot siitä laimenee viikko viikolta.

Juissis, ihmeen pitkään olet kyllä onnistunut raskauden pitämään salassa. Eikä sitä vauvan tuloa oikein ymmärrä täysin missään vaiheessa. Vielä siinä vaiheessa, kun vauvan kanssa pitäisi lähteä sairaalasta kotiin, tuntuu, että ei nuo tosissaan voi tuota vauvaa MEILLE antaa. Eikä niillä hankinnoilla vielä mikään kiire ole. Vaunut on ainoa, joka kannattaa hankkia ajoissa, kun niitä joutuu ehkä odottelemaan parikin kuukautta. Meillä mies hankki aikanaan vaikka mitä, kun olin sairaalassa ja loput hankinnat tein minä kotiin päästyäni. Pakkauksella pääsee jo johonkin asti ja kaukalo pitää olla, jotta vauvan saa kotiin sieltä sairaalasta. Toipumista flunssasta!

Hansu, toivottavasti helpommat hommat auttaa jaksamaan. Ja ainahan sitä voi saikkua hakea, jos ei muuten jaksa. Jos olet normaalipainoinen, ei tuo 11 kiloa ole paha. Mulla on aina tullut 18 kiloa, jotka on lähteneet melko nopeasti poiskin. Turvotus tuo yllättävästi kiloja kuitenkin. Ja hoikan on hyväkin saada vähän rasvaa, jotta imetys lähtee sujumaan. Kiva, että vauva liikkuu vilkkaasti, se kyllä auttaa pelkojen kanssa.

Viveca, höh tuota sektion lykkäämistä. Vaikka onhan se tietty hyvä, että vauvat ehtii kasvaa mahdollisimman isoiksi ja valmiiksi. Kai sitä viimeiset päivät vielä jaksaa sinnitellä turvotusten uhallakin. Tsemppiä!

Täällä on vointi edelleen vaihteleva. Oksentelu on vähentynyt ja samalla refluksi hieman helpottanut. Mutta olo on edelleen huono. Syön vain siksi, että tiedän sen olevan pakollista. Kaikki ruoka inhottaa eikä mitään tee mieli. Ei mulla aiemmissa raskauksissa ole tämä näin pitkälle kestänyt. Vauvan liikkeet alkoivat tuntua noin viikko sitten<3, mikä kyllä nostaa mielialaa. Vaikuttaa olevan yhtä vilkas tapaus kuin sisaruksensa. Toivottavasti sama jytä jatkuu, niin pelot helpottaisivat. Mutta tulipa todistettua vääräksi sekin väite, että pahoinvointi lakkaa, kun liikkeet alkaa tuntua Kai se täytyy henkisesti varautua siihen, että pahoinvointi lakkaa synnytykseen. Jotenkin on ollut epävarma olo tästä raskaudesta, joten ei olla kerrottu vielä kellekään. Miehen mielestä maha näkyy jo, joten kai se tästä pikkuhiljaa paljastuu. En haluaisi lapsille kertoa ennenkuin rakenneultra on ohi, mutta en tiedä onnistuuko salaaminen, jos aikuiset tän mahan bongaa.

Prune 15+5

 

[Khaosan *]

No jospa minäkin tänne hieman kuulumisiani.Tänään tuli h.37 täyteen. Ja olotila on välillä hyvä ja välillä on ihan karmeita päiviä, kuvottaa, särkee turvottaa -olo on hieman kuin olisi kipeänä.
Eilen kävin neuvolassa ja terveydenhoitaja mietti -että oloni voi johtua enteilevästä synnytyksestä -niin tai sitten ei..

Painoa minulle oli tullut raskaus viikolle 34 11kg -ja nyt paino on jäänyt siihen junttaamaan, eikä ole noussut 3.5viikkoon lainkaan. Mutta kuulemma ei haittaa, koska sitä on kerääntynyt jo sen verran että vauva ei kärsi -hyvä olisi myös jos paino ei lähtisi putoomaan.
Sf mitta on ollut koko ajan hieman keskikäyrän yläpuolella. Nyt terkka arvioi vauvan 3kiloiseksi, eli jos tässä vielä 3 viikkoa rahjustellaan, niin sitten poika olisi 3.5-3.7 kiloinen.
Vauva on todella vilkas, jossain on puhuttu -että vilkas sikiö olisi myös vilkas vauva, mutta ei kuulemma välttämättä pidä paikkaansa.

Kuten kellonajasta voi päätellä. Yöt on yhtä valvomista. Tänään heräsin vasta 04.15 jihuu, yleensä kökin pystyssä jo kl. 02.

Vauvan hankinnat ovat kasassa, 50-55 cm vaatteita en ole ihan kamalasti hankkinut (tai sitten olen) vaikea arvioida, Mutta jos nyt näyttää siltä -että nuo eivät riitä, on lähin Lindex 100m päässä, Keskusta asumisen iloja. Rintapumpun ajattelin vielä hommata. Jotenkin kuvittelen että maitoa juuri minulta tulee paljon. Äidiltä aikoinaan tuli ja itselläni on erittynyt 2.raskauskolmannen alusta lähtien.

Ja tuleva synnytys, ei se pelota. Ensikertalaisena ei vaan osaa pelätä. Mutta mietityttää. En aio olla mikään sankari-luomusynnyttäjä(paitsi jos kaikki käy kovin nopeasti). -Ei, aion saliia itselleni kaikken ilokaasusta epiduraaliin. Tampereella annetaan kuulemma nykyisin myös Oxanestia hevosenannoksilla avautumisvaiheessa.

Mutta nyt kaikille tsemppiä tuleviin koitoksiin ja raskauden erivaiheisiin.

Khaosan 37+0

 

[Viveca :)]

Khaosan, kuulostaa tutulta noi oireet. Mulla oli kans toissapäivänä heti aamusta sellainen olo, että oon tulossa kipeäksi. Päivän mittaan se muuttui oksettavaksi oloksi. Ja koko päivän tuli jatkuvalla syötöllä voimakkaita supistuksia, jotka muuttui samantien kipeiksi, kun vähänkin liikkui.
Eilen olo oli jo ihan ok ja suoistuksetkin on vaan napakoita, mutta ei useinkaan enää kipeitä.
En itsekään juuri jännitä tulevaa "synnytystä", jotenkin siihen on hirveän vaikea vielä suhtautua mitenkään. Ei sitä vielä tajua sitäkään, että kohta perheeseen kuuluu 4 entisen 2 sijaan.

36+5

 

[mi-iuska]

heijoo, syntynyt on.. n.pari viikkoa sitten, eli meni sen pari viikkoa yliaikaa.
poika syntyi kuten arvelin. kaikki meni hyvin, ja on mennyt hyvin.
tässä on nyt remontin takia ollut kiirus (ja lasten) ja siivoillessa menny kaikki vapaa aika mitä löytyy. jos tästä joskus sais valmista.
isosisko on ollut avulias ja ihana, on ihan otettu siitä että on isosisko ja hänellä on pikkuveli <3

synnytys mentiin aikalailla luomuna.. meinas olla myöhästä antaa mitään puudutetta, mutta spinaalin onneks laittoi ja sen laiton jälkeen paikat olikin täysin auki ja sain ruveta ponnistelemaan vauvaa "kurkusta" alas.. oli siis edelleen ylhäällä.. No ei siinä mitään, ponnistusvaihe oli ihana kun oli spinaali ja tunti siinä odoteltiin että must tuntuis hyvältä ja löytäisin suunnan jne paremmin ja sitten ponnistusvaihe kesti vaan sen 4min. Jos yöllä olis ollu fiksummat kätilöt niin olisin saanu spinaalin aikasemmin enkä todennäkösesti olis yrjönny suihkussa tai tuntenu että kuolen niihin kipuihin.. mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Istukka ei meinannu irrota mutta aikansa vatkattuaan vihdoin irtosi.. pelkäsin joutuvani kaavintaan.

semmosta tänne, vauvahuuruja ja onnellisuutta

jahka saan täällä kotona paikat kuntoon ja meno vähän rauhoittuu niin palailen linjoille paremmin.

 

[Jane75]

Onnea, onnea mi-iuska pikkuprinssistä!!!!

Tosi kiva kuulla että kaikki mennyt hyvin, ja olisi kiva kuulla miten arki lähtee rullaamaan kahden pienen kanssa joten kirjoittelehan kuulumisia sitten taas kun ehdit ja jaksat.

Ja taas heräillään joten lyhyeksi jäi tämäkin visiitti...

Jane ja Dani 6kk (joka toipuu jälleen kerran korvatulehduksesta, lääkärit jo pelotelleet että pitäisi kohta putkittaa...)

 

[A-M]

mi-iuskalle hirmuisesti onnea pienestä pojasta!!!!!!!!!!!!!!!
Tulehan tuonne synnyttäneisiin jatkamaan jutustelua ja kertoilemaan teidän vauva-arjesta, vaikka tiedän että kädet on pienen kanssa täynnä ilman remonttiakin...

 

[Orvokki]

Mi-iuskalle superonnittelut pienestä!!!!

Vivecalla on kohta pienet sylissä!!!
Samoin Khaosan!!

Täälläkin on nyt viimein kaikki valmiina pienen tulla kotia.
Synnytystä olen jonkin verran miettinyt ja toivon että ihan luonnollisesti menisi ja mahdollisimman luomuna. Odotan jo sitä kovasti. Reilun viikon päästä synnytystapa-arvio joten peukut pystöön että hyvässä asennossa olisi.

Palaillaan!!

 

[Hansu...]

Miu-uska: Isot onnittelut )) Saitte sitten pikkuisen prinssinkin, ihanaa <3

Juissis: Tutkimustuloksista päätellen myös mun s-halut menee vanhan kierron mukaan, ainakin tässä kuussa pätee Ihme homma, nyt pitäis olla ovis ja unetkin on taas sen mukaisia

Prune: Hyvä, että olo alkaa helpottaa edes vähäsen

Nyt ei ehdi enempää. Miekkonen maalasi viimeinkin tuon vauvan huoneen. Huh, pääsin eroon noista ihan kamalista keltasen, vihreen, vaaleanpunaisista kuviotapeteista. Siis kahta eri kuvioita ja väriä ja keskellä vielä erivärinen boordi (joku rempannu vuonna 2002!!!!) yök Nyt pitäis vaan jaksaa laittaa tavaroita takasin paikalleen.

Palaan paremmalla ajalla asiaan.

Hansu 27+4

 

[tikkunen]

mi-uskalle huimasti onnea pienen prinssin johdosta!!! <3

viveca: pöh ja pah, kun sun sektio siirtyi. Mietinkin jo, että onkohan pienet jo syntyneet ja voihan ihmetys, kun tulin lukemaan kuulumisia. Nyt sitten uusi päivä ja sitten saat pienokaiset syliin <3

khaosanilla on myös pian syli täynnä onnea! Huijjui

onneks prune sulla on alkanut hiukan vointi paranemaan ja toivotaan, että se siitä paranee paranemistaan ja saat uutta energiaa ja puhtia kaikkeen Ihanaa, että tunnet jo liikkeet! Voi, kun pian alkaisin myös tuntemaan jotain, niin helpottuisi tämä ihmettely-olotila.

toivottavasti juissis on jo parantunut ja samalla mieli virkistynyt, kun ei tarvitse potea sängyn pohjalla

hansu: onneks tuollaiset helpotukset työjärjestelyihin on mahdollisia. Eikä työn takia kannata itseään ihan voimattomaksi puristaa. Uni on niin tärkeää kaiken jaksamisen kannalta ja toivottavasti uni alkaisi maistua normaalisti Oij, vauvanhuone, varmasti ihanaa tehdä siitä oman/vauvan näköinen

Ihan huimaa lukea viimeisillään olevista ja juuri synnyttäneistä, kun tuntuu että omaan synnytykseen on ainakin sata viikkoa!! Aika ihan matelee, mutta niin kai se on, että itsestä tuntuu vaan siltä ja oikeasti aika kuluu ihan niin kuin ennenkin. Tänään mulla oli neuvola-aika ja siellä pieni oli ja sydän jumputti kovaa Nyt voin taas olla hetken rauhallisemmin mielin Paino ei ole noussut kuin puoli kiloa lähtöpainosta ja kun olen hoikkanen muutoinkin enkä ole ollut pahoinvoiva kehoitti neuvolatäti lisäämään hyvän energian määrää, kasviöljyjä yms. jotta paino ei ainakaan putoaisi. Olen joutunut jättämään iltapalan pois, kun iskee niin kauhea närästys vaikka mitä söisin. Voipi olla, että se on jarruttanut painon nousua. Mutta kaikki on siis hyvin tähän asti!

Iloista viikkoa kaikille!

tikkunen 13+5

 

[prune]

mi-iuska, hirmuisesti onnea pikkuisen pojan syntymän johdosta! Aivan mahtavaa, että kaiken sen paskan jälkeen teillä on nyt kaksi lasta Öisin voi tosiaan tökkiä tuo puudutusten saanti, kokemusta on. Oikein ihanaa vauva-arkea teille ja tsemppiä remppaan ja muuttoon!

Tikkunen, minä tosiaan tunnen liikkeet aika varhain, kai se on jotenkin yksilöllistä. Ja näin kolmannella kierroksella on kaikki kohdun ympärillä niin löysää, että ehkä sekin helpottaa Mutta kyllä se sullakin raskaus alkaa kohta edetä nopeammin ja nopeammin. Minä ainakin viikkoon 12 asti tiesin tarkkaan, monesko viikko on menossa. Nyt ei enää mitään hajua. Inhaa, että sullakin närästää jo nyt. Mutta hyvä jos vaan iltaisin.

Hansu, hienoa että sielläkin on jaksettu rempata. Voi kun itsekin vielä joskus jaksaisi jotain muutakin kuin torkkua.

Orvokki, tsemppiä loppumetreille ja toivottavasti synnytystapa-arviossa vauva on hyvässä asennossa ja sopivan kokoinen. Toivottavasti synnytyskin menee niinkuin toivot. Itse synnytin kakkosen luomuna, enkä kyllä enää toivo luomusynnytystä. Mutta nämähän on yksilöllisiä juttuja ja meidän lapset on olleet aika isoja.

Khaosan, onnea loppuviikoille sinnekin! Ei vauvan liikkeistä tosiaan tempperamenttia pysty päättelemään, mulla on molemmat olleet mahassa vilkkaita, mutta synnyttyään toinen itse rauhallisuus ja toinen varsinainen elohiiri. Ei sitä synnytystä tosiaan kannata liikaa miettiä etukäteen. Ensisynnyttäjät saa yleensä hyvin kivunlievitystä ja kyllä sitä kannattaa ottaa, jos kätilöt suosittelee.

Meikäläinen kärvistelee nyt sitten flunssan kourissa. Ei ole sitä energistä keskiraskautta vieläkään näkynyt, väsyttää aina vain. Mutta ruoka alkaa jo ajoittain vähän maistua ja painokin on noussut jo niin, että enää on -1,5 kiloa lähtöpainosta. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa. Rakenneultraan on vielä neljä pitkää viikkoa. Mutta maha alkaa tosiaan jo näkyä eikä oikein ole mitään päällepantavaa. Kai se maha pullahtaa aikaisemmin kun on jo kolmas kerta kyseessä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Prune 16+3

 

[A-M]

Mihinkäs täältä ovat kaikki masun kasvattelijat kadonneet???? Kovasti yritän aina kurkkia kuulumisianne...

Meillä onneksi yöt vähän parantuneet ja kovasti jo pieni hymyilee ja yrittää jutella. Ihanaa kun on alkanut saada enemmän kontaktia Viikon päästä ikää jo 2 kk.

 

[Orvokki]

A-M: miten ihanaa kalastella pikku hymyjä sinun
Jo kaksi kk vanha!!! Miten tuo aika meneekään!!!

Prune: Ompa mukava kuulla että voit jo paremmin ja masu kasvaa!!!
Jospas se loppuaika on sinulla sitten sitä energistä pesänrakentelua

Onnea myös Tilkuselle että kaikki hyvin ja nyt sitten rakenneultra lienee seuraava etappi sinullakin!!

Hansullakin remppa etenee!!! Kuulosti kyllä kamalilta ne seinien värit ;D
Ja pikkukamat on nyt sitten paikoillaan?

Täällä on vähän surullinen fiilis tänään, tuli vuosi täyteen tänään pienen enkelimme syntymästä
Ajattelin käydä kirkolla sytyttämssä kynttilän... Väkisin nuo kyyneleet puskee silmiin. Suru tulee varmaan aina kulkemaan mukana. Olen miettinyt että onko minulla ja voinko siis sanoa että kaksi lasta kohta, vaikka toinen onkin enkeli, kun hänet kuitenkin synnytimme? Mitä olette mieltä?

Huomenna on sitte synnytystapa-arvio ultra ja yms... Eka kertaa meillä päin lääkärintarkastus!!
Mies ei päässyt mukaan, mutta kaipa siitä selviää yksinkin. Onko joku täällä tehnyt liikelaskentaa? Minun ei ainakaan ole tarvinnut kun pieni on niin vilkas säännöllisesti pitkin päivää. Ja varsinkin iltaisin kova liikkumaan ja nyt ei tunnu kovin kivalta enää kun potkut on aika kovia. Mutta on mukava taputella ja silitellä pikku peppua ja varpaita masun läpi
Olen pystynyt liikkumaan vielä tosi hyvin, ainakin aamuisin kun käyn reilun tunnin lenkin koiran kanssa kävelyllä. Helpotti kun nuo lumet sulasivat ja saa nauttia ihanasta keväästä. Illalla on kyllä hieman kankeampi olo. Liikunta helpottaa tuohon turvotukseenkin....

T. Orvokki rv 36+2

 

[Khaosan *]

Onnea mi-iuskalle poikavauvasta.
Täällä ollaan 1dessä koossa ja huonovointisena. Oksettavaa oloa ja semmoista. Toiset päivät on super energisiä. Mutta tänään tälläinen -että joo katotaanko heti seuraava, selkäsärkyä, vatsanväänteitä, yök. Yöllä mietin että voisiko tämä enteillä synnystä, toisaalta se voi olla myös mahatauti. Se nyt tästä puuttuiskin.
Vivecalla on varmaan jo vauvat sylissä. Toivottavasti itelläkin pian.

Khaosan 38+4