koira näykkäs lasta...

[harmaana]

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

 

[mammuska]

Mielestäni voit ihan hyvin seurailla tilannetta ja katsoa silmä tarkkana niiden perään, eikä jättää lasta yksin koiran kanssa hetkeksikään. Juu, tiedän, ei oo helppoo vahtia, mutta kokeile.. Niin mäkin jouduin tekemään meidän vanhan koiran kanssa.
Ja teet itsellesi sen päätöksen että jos vielä kerrankin näyttää uhkaavalta niin sitten alat katsella koirulille uutta kotia. Mä toivon että koira siitä rauhottuu, onnea..
:hug:

 

[whitenight]

Auts! Tosi vaikee tilanne...
Joka koiran kohdalla kyllä pitää mennä oman harkinnan mukaan, mutta varsinkin jos "rangaistuksetta" päässyt näykkäämään, niin luultavasti toistuu joskus..
Omalla tavallaan tuollaisen ajattelee että ei ollut koiran vika, kun lapsi "kiusasi", mutta minä kyllä vedän julman rajan, että koira ei missään tilanteessa saa purra ihmistä, varsinkaan oman perheen jäsentä. Kun olisihan koiralla ollut kuitenkin mahdollisuus sykäistä karkuun jos lapsi pääsi yllättämään. Terrierin luonne...
Sen voin kyllä sanoa, että vaikka miten vaikealta tuntuu luopua koirasta, niin elämä on niin paljon helpompaa ilman sitä koiraa, jos vaihtoehtona on stressi ja sairaanmoinen kyttäys, ettei toiste näin tapahtuisi.

Voimia sulle päätöksen tekoon!

 

[SweetCherry]

Itse ottaisin asian vakavammin
Kuullostaa siltä,ettei koirasi ole järin lapsirakas,joten tuollaisen käytöksen jälkeen on odotettavissa pahempaa jälkeä
Etsi googlesta alueesi koiraterapeutti ja kysy hänen -tai vaikka useammankin ammattilaisen- mielipidettä asiasta.
Harkitsisin vakavasti koiran sijoittamista uuteen kotiin,jossa ei ole lapsia.Koirallasi on varmasti mukavampaa kodissa,jossa sen ei tarvitse päivittäin stressata jostakin,mitä sen hermorakenne ei kestä.
Toivon että päädytte oikeaan ratkaisuun

 

[minä vain]

\

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

Meillä ainakin ollaan vahdittu, että koirat saa nukkua rauhassa. Ollaan tehty lapsillekin se alusta asti selväksi että koiria ei mennä häiritsemään silloin kun ne nukkuvat tai syövät yms.
En suosittele ainakaan luopumaan koirasta vielä, kyllä se lapsikin ajastaan tajuaa sen että silloin kun koira nukkuu niin siihen ei ole mitään asiaa mennä.

 

[mammuska]

Minä vain kirjoitti juurikin niin kuin meilläkin tuo asia toimii.. Eipähän tarvinnu kahta kertaa kirjottaa..

 

[Mari]

\

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

Moka on oikeastaan sinun. Lapsen ei pitäisi päästä yllättämään koiraa kesken unien, koiran pelästyessä on ihan se ja sama kuka siinä on, saattaa näykkäistä. Koiralla pitää olla apikka jossa se voi luottaa siihen että saa olla rauhassa. Ja vuoden vanha alkaa olemaan jo sen verran iso että koira alkaa "kouluttamaan" lasta, kuten alkaisi pentuakin. Murahtamalla, tökkäisemällä kuonolla tai näykkäisemällä.

 

[taustalla]

\

\

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

Moka on oikeastaan sinun. Lapsen ei pitäisi päästä yllättämään koiraa kesken unien, koiran pelästyessä on ihan se ja sama kuka siinä on, saattaa näykkäistä. Koiralla pitää olla apikka jossa se voi luottaa siihen että saa olla rauhassa. Ja vuoden vanha alkaa olemaan jo sen verran iso että koira alkaa "kouluttamaan" lasta, kuten alkaisi pentuakin. Murahtamalla, tökkäisemällä kuonolla tai näykkäisemällä.

:headwall: :headwall: :headwall:

 

[äittyli]

Koiralla pitäisi olla ruoka ja nukkumis rauha. Itselläni on tila johon lapset eivät ole saaneet mennä koiraa kiusaamaan, kun koira pakenee paikalta. Näykkäsyä ei saa hyväksyä, mutta koirasi ojensi lauman jäsentä, koiran näkökulmasta katsottuna. Kun itse olin lapsi ja asuttiin kerros talossa ja oli meillä koira, kun koira meni omalle pedille emme saaneet mennä sinne koiraa häiritsemään.
Kuuntelen lasten kerhoissa kauhulla meidän koira ei välitä vaikka lapsi tilsii ja tekee sitä ja tätä koiralle. Koirankin kärsivällisyys on rajallinen ja koira on vain ELÄIN, kun vahinko sattuu se on myöhäistä.

 

[koiraharrastaja]

\

\

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

Moka on oikeastaan sinun. Lapsen ei pitäisi päästä yllättämään koiraa kesken unien, koiran pelästyessä on ihan se ja sama kuka siinä on, saattaa näykkäistä. Koiralla pitää olla apikka jossa se voi luottaa siihen että saa olla rauhassa. Ja vuoden vanha alkaa olemaan jo sen verran iso että koira alkaa "kouluttamaan" lasta, kuten alkaisi pentuakin. Murahtamalla, tökkäisemällä kuonolla tai näykkäisemällä.

Täsmälleen samaa mieltä! Meillä ei ole lapsilla mitään asiaa koirien nukkumapaikoille eikä ruokakupille. Jos koirat makaavat muualla, saavat luvan väistyä, jos eivät halua olla lasten lähellä. Koirilla ei taas ole asiaa lasten huoneisiin. Systeemi on toiminut hyvin nyt 11 vuotta, eikä vahinkoja ole sattunut, kun ollaan "koulutettu" sekä koirat että lapset!

 

[ansku]

Hyvin harmillinen tilanne, koska lapsenne on niinkin pieni, mutta meillä poika 6v eikä vieläkään anna sakujemme olla rauhassa, vaikka siitä on keskusteltu niin monen monta kertaa.. Täällä juostaan ympyrää koirien kanssa kilpaa!! Toki nukkuvaa koiraa ei saa koskaan herättää niin sanottiin meille kun haimme viime kesänä toisen koiramme kasvattajalta. Pienelle ihmiselle on vain opetettava sääntöjä samoin kuin koirillekin.. =)

 

[SweetCherry]

\

Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois.


On totta,että koiraa ei saa häiritä mm. sen syödessä ja pedillä,mutta tuo muu käytös arveluttaa... :attn:
Meidän koiramme väistyy aina lapsen edestä ilman turhia "mörähtelyjä",siksi olenkin sitä mieltä kuin olen tuosta tilanteesta.Tuollaisen koiran kanssa joudut tosiaan vahtimaan hyvinkin tarkkaan lapsesi turvallisuutta,eikä koirasi mielestäni vaikuta ihan lapsivarmalta.
Sitäpaitsi on myös mahdollista,että jos koirasi kokee stressiä lapsestasi,niin se saattaa myös silmiesi alla "ojentaa" lasta,mikäli joku päivä ei viitsikään väistyä! Itse vedän selkeän rajan turvallisuus asioissa :attn:
Olen todistanut tapauksia,jotka seuraavat juuri tuota väistämistä ja mörähtelyä.Tietääkö koiranne paikkansa perheessänne?Eikä toinen koiranne käyttäydy samoin?Olen ed.samaa mieltä kuin viimeksi ja tuskin häviät mitään,vaikka pirauttaisit koiraterapeutille? :attn:

 

[minä]

siinä vaiheessa jos lapsi satuttaa koiraa, tai kiusaa, niin mielestäni on oikein etä koira saa puolustautua. jos äiti ei osaa huolehtia että eläin saa olla rauhassa ja lasta purraan on syy aina äidin ei eläimen!! jos lapsesi ei anna koirien olla rauhassa, niin laita koirasi sitten toiseen huoneeseen. lapselle TÄYTYY opettaa, että eläin ei ole lelu ja sillä on aina oikeus puolustautua. meillä on lapsi ja 4 koiraa, eikä mitään ongelmia ole ikinä ollut!

 

[tiitu]

\

siinä vaiheessa jos lapsi satuttaa koiraa, tai kiusaa, niin mielestäni on oikein etä koira saa puolustautua. jos äiti ei osaa huolehtia että eläin saa olla rauhassa ja lasta purraan on syy aina äidin ei eläimen!! jos lapsesi ei anna koirien olla rauhassa, niin laita koirasi sitten toiseen huoneeseen. lapselle TÄYTYY opettaa, että eläin ei ole lelu ja sillä on aina oikeus puolustautua. meillä on lapsi ja 4 koiraa, eikä mitään ongelmia ole ikinä ollut!

SAMAA MIELTÄ! SE OLET SINÄ JOKA VASTAA KOIRIEN JA LAPSEN TURVALLISUUDESTA EIKÄ KOIRA!!!MEILLÄ ON PALJON ELÄIMIÄ EIKÄ NIITÄ LAPSET SAA AHDISTELLA.SINUNA AJATTELISIN KOIRIAKIN, JOS NE OVAT LASTA VANHEMPIA NIIN EIKÖHÄN SE LAPSI OLE LAUMAN NUORIMMAINEN JNE..

 

[koiraihminen]

##SAMAA MIELTÄ! SE OLET SINÄ JOKA VASTAA KOIRIEN JA LAPSEN TURVALLISUUDESTA EIKÄ KOIRA!!!MEILLÄ ON PALJON ELÄIMIÄ EIKÄ NIITÄ LAPSET SAA AHDISTELLA.SINUNA AJATTELISIN KOIRIAKIN, JOS NE OVAT LASTA VANHEMPIA NIIN EIKÖHÄN SE LAPSI OLE LAUMAN NUORIMMAINEN JNE..##

Tuohon olen kyllä todella eri mieltä että koira olisi lasten yläpuolella!!! Meillä on ainakin toiminut se että koirat ovat pahnan pohjimmaisia vaikka olisivat minkäikäisiä tahansa! Koirat ovat aina arvojärjestyksessä alimmaisena, ja niin se homma myös toimii.

 

[mollikolli]

Meillä kävi myös niin että koira näykkäisi poikaamme kädestä.
Koira oli kultsu.
Muuten koira ei ole koskaan näykkinyt ketään tai ollut muutenkaan ilkeä.
Lapsi tuolloin hyppi pomppukeinussa ja samalla vähän kosketti koiraa jolloin tämä näykkäisy tapahtui.
Muutama päivä myöhemmin koira puraisi minua ranteesta, ja edelleen ranteessa on hampaan jäljet, vaikka siitä on jo yli puoli vuotta aikaa.
Koira oli pakko antaa pois, kumminkaan siihen ei kerkeä väliin jos koira käy lapsen päälle.
Miellummin luovuin rakkaasta koirastamme kuin antaisin tapahtua kauheuksia.

 

[whitenight]

^ AIVAN!!!

Ei oo asiaa koirilla purra ketään perheenjäsentä!!!

Kaikissa perheissä (tämä voi tulla järkytyksenä koiraihmisille..) ei ole koirilla "omaa paikkaa". Kun ei ole ollut lapsia..koirat saa levätä ja olla missä tykkäävät. Tämä ei ole ensimmäisenä mielessä omistajalla kun vauva syntyy perheeseen..eli jos ketjun aloittajalla on tilanne ollut tämä, niin voihan yrittää opettaa koirille jonkun paikan, minne pitää mennä jos eivät halua häiriötä, ja opettaa sama sitten lapselle, että koiria ei häiritä siellä. Mutta kyllä se on koiran homma vaihtaa paikkaa (näin yleisellä tasolla), jos ei kestä tulla häirityksi!

 

[Möllibulli]

Siis ensinnäkin koirien täytyy saada nukkua ja syödä rauhassa mutta toisaalta tietää myös se että on laumassa pohjalla eli pienikin lapsi on koiran yläpuolella, ruuasta, luista ym. ei murista! Jos ihmisellä on sekä lapsia että koiria nämä asiat täytyy tietää ja sisäistää tai muuten yhteiselo on mahdotonta.
Ja toiseksi, ei sellaiselle koiralle sijoitukotia etsitä joka laitetaan pois kun on käynyt ihmiseen kiinni! Monttuun se laitetaan!

 

[SweetCherry]

Huojentavaa huomata,että täällä on muitakin koiraihmisiä,jotka ymmärtävät tilanteen oikean laidan

"Ne jotka luulevat tietävänsä,ärsyttävät niitä jotka oikeasti tietävät"tjn.

 

[hamu05]

Mun mielestä koiran pitää saada nukkua ja syödä rauhassa. Ehkä säikähti vaan lapsen herätystä. Ei osannut muutenkaan reagoida.

 

[Champion]

\

\

Apua.... meillä kaksi tosi rakasta koiraa, terrierirotua ja mulle varsinkin rakkaat. Nykyään perheessä myös 1v lapsi. Toinen koirista on aina mörähtänyt ja lähtenyt lapsen edestä pois. Tänään, lapsi varmaan yllätti toisen nukkumasta, liekö napannut kunnolla kiinni koirasta ja samassa koira napannut pojasta.... Jälki ei ollut paha, mutta jälkiä kuitenkin...

Mitä ihmettä nyt tekisin...

uskallanko vielä katsoa jatkoa vai pitääkö ajatella heti sijoituskodin hankintaa?

Moka on oikeastaan sinun. Lapsen ei pitäisi päästä yllättämään koiraa kesken unien, koiran pelästyessä on ihan se ja sama kuka siinä on, saattaa näykkäistä. Koiralla pitää olla apikka jossa se voi luottaa siihen että saa olla rauhassa. Ja vuoden vanha alkaa olemaan jo sen verran iso että koira alkaa "kouluttamaan" lasta, kuten alkaisi pentuakin. Murahtamalla, tökkäisemällä kuonolla tai näykkäisemällä.

Mä en kyl mistään hinnasta ite henk.koht. pitäis koiraa jos kerran näykkäsis mun lasta! En jäis odottamaan sitä et kunnolla puree! Lapsen on oltava samalla sijalla muiden perheen ihmisten kanssa ja koira EI SAA näykätä vaikka lapsi herättäisikin koiran unilta. Vahinkoja sattuu ja aina ei ehdi vahtia eikä sellainen ole mun mielestä ok et pitää lasta kytätä ja kieltää elämästä omassa kodissaan niin että koiran olo on etusijalla! Onneksi meillä tuo koira on niin ihana että on ottanut alpsien tulon hienosti vastaan ja luotan koiraan ainakin suurimmaksi osaksi (eihän koiran ja lapsen yhdessä oloon voi koskaan täysin luottaa) mutta uskallan sentään käydä vessassa ilman että joudun ottamaan lapsen mukaan kun luotan koiran ja lapsen yhteiselämisen sopuun No mut toisilla koira on samalla arvoasteikolla ihmisten kanssa - ei meillä vaikka rakas onkin...

 

[Ihaaa]

Suosittelisin sinullekin että otat yhteyttä tämän palstan sijasta sellaiseen tahoon, joka oikeasti tietää koirista jotain täällä annetaan ihmisille niin vääriä vastauksia, että ei mitään rajaa!!! Kyllä huomaa anteeks vaan kovasti että täällä kaikki vaan vastailee tietämättä asioista tai koirista yhtään mitään!!
Eli jos oikeasti haluat apua, soita vaikka oman kaupungin koiraseuraan tms.. jos haluat mennä siitä mistä aita on matalin, luovut koirista, mutta jos niin haluat tehdä, eihän sun täältä tarvi siihen lupaa hakea!

 

[koiraharrastaja]

Hei Champion!
Meillä aikanaan koira näykkäisi lasta, kun lapsi hyppäsi nukkuvan koiran päälle. Vika ei todellakaan ollut koiran, eikä koira ikinä purrut omia, eikä muidenkaan lapsia...eli sensijaan yli 10 vuotta tapauksen jälkeen rauhallista rinnakkaiseloa lasten kanssa. Lapsi sensijaan oppi kerrasta, että koiran päälle ei hypitä. Ja hyvä niin, oppi tuli kantapään kautta, tehosi paremmin, kuin äidin kiellot!

 

[mörkö]

\

Hei Champion!
Meillä aikanaan koira näykkäisi lasta, kun lapsi hyppäsi nukkuvan koiran päälle. Vika ei todellakaan ollut koiran, eikä koira ikinä purrut omia, eikä muidenkaan lapsia...eli sensijaan yli 10 vuotta tapauksen jälkeen rauhallista rinnakkaiseloa lasten kanssa. Lapsi sensijaan oppi kerrasta, että koiran päälle ei hypitä. Ja hyvä niin, oppi tuli kantapään kautta, tehosi paremmin, kuin äidin kiellot!

Hyvä että teillä on mennyt hienosti vaikka varmasti tilanne teidät pelästyttikin Mulla on vaan kokemus veljen kautta koirasta joka näykki oman perheen lapsia (ei aikuisia) ja eihän kukaan ollut sanonut perheen lasten kavereille ettei koiraan voi koskea joten koira kävi mun veljen päälle... Siitä on jäänyt päälle tää asenne et koira pois heti jos näykkää ettei käy niin että joku kerta puree omaa tai jonkun muun lasta... Koira ei todellakaan ollut käyttäytynyt muuten huonosti, paitsi joissakin tilanteissa perheen omia lapsia kohtaan ja mekin oltiin tutut koiran kanssa tietysti kun usein siellä kyläiltiin. Niin koira vaan päätti käydä veljeni päälle kun veli halasi koiraa kuten ennenkin. Kukaan ei olisi uskonut et näinkin voi käydä... Ymmärrät varmaan miksi mielipiteeni on aika jyrkkä tämän asian suhteen? Mutta en tarkoita silti että muiden tulisi luopua koiristaan mun mielipiteen vuoks

 

[Champion]

\

\

Hei Champion!
Meillä aikanaan koira näykkäisi lasta, kun lapsi hyppäsi nukkuvan koiran päälle. Vika ei todellakaan ollut koiran, eikä koira ikinä purrut omia, eikä muidenkaan lapsia...eli sensijaan yli 10 vuotta tapauksen jälkeen rauhallista rinnakkaiseloa lasten kanssa. Lapsi sensijaan oppi kerrasta, että koiran päälle ei hypitä. Ja hyvä niin, oppi tuli kantapään kautta, tehosi paremmin, kuin äidin kiellot!

Hyvä että teillä on mennyt hienosti vaikka varmasti tilanne teidät pelästyttikin Mulla on vaan kokemus veljen kautta koirasta joka näykki oman perheen lapsia (ei aikuisia) ja eihän kukaan ollut sanonut perheen lasten kavereille ettei koiraan voi koskea joten koira kävi mun veljen päälle... Siitä on jäänyt päälle tää asenne et koira pois heti jos näykkää ettei käy niin että joku kerta puree omaa tai jonkun muun lasta... Koira ei todellakaan ollut käyttäytynyt muuten huonosti, paitsi joissakin tilanteissa perheen omia lapsia kohtaan ja mekin oltiin tutut koiran kanssa tietysti kun usein siellä kyläiltiin. Niin koira vaan päätti käydä veljeni päälle kun veli halasi koiraa kuten ennenkin. Kukaan ei olisi uskonut et näinkin voi käydä... Ymmärrät varmaan miksi mielipiteeni on aika jyrkkä tämän asian suhteen? Mutta en tarkoita silti että muiden tulisi luopua koiristaan mun mielipiteen vuoks

Öö en kirjottanut yllä olevaa vaikka se näyttää siltä et olisin. Kas kun et vielä käyttänyt mun nikkiä... Vaikka yhdyn kyllä tohon viimeseen et kenenkään ei silti pidä/tarvitse luopua koiristaan mun mielipiteen vuoks!