Koira näykkäisi varoittamatta lasta kasvoihin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja järkyttynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";23247556]"Ei, et viitsisi syödä lapsia rakas Turre..."[/QUOTE]

Öö, se täytyy sanoa voimakkaasti, paljon tehokkaampaa kuin fyysinen kurittaminen, vai tuunko teille lyömään teiän lapsia, kun ne työntää kyniä koirani nenään, vai sanonko vain ei??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;23247562:
Suomen kielen yleisin sana on jonkin tilaston mukaan -vittu-. :xmas:


Ymmärrän tuohtumuksesi, todellakin. Olen myös samaa mieltä että eläintä ei saisi antaa kelle tahansa eikä ainakaan näitä ns. egonkasvattajakoiria, jotka otetaan tietyn ulkonäön vuoksi ja ollaan osaamatta kasvattaa niitä.

No juu, joskus tuohtuu ja tulee viljeltyä vittua (hmmm... no olipas hassusti sanottu, mutta olkoon nyt). Kai se oikeasti on niin, että aika suuri osa koiranomistajista on loppujen lopuksi suht. ok. Mutta toisaalta koiriin liittyvä HARMISTUS on aika suurta, huomaahan sen siitäkin, että aika usein koiraketjut menee tämmöiseksi vääntämiseksi. Anteeksi siitä.

Mutta kaikki (paitsi muutamat Ossi Saarelat ja muut vatipäät) olis onnellisempia jos asiassa olis paremmat pelisäännöt joita noudatettais. Sitä jorinaa on kuultu jo ikuisuus että "muutama egoilija/sekoilija pilaa hyvien koiraihmisten maineen". Kyllä koiria on oikeesti liikaa. Ja väärillä ihmisillä.
 
Kyllä se koira pitää kouluttaa.. Toi on ihan pentu vielä ja tollasia tapahtuu, mutta ei nyt kannata vielä koiraa viedä piikille. Koulutusneuvoja en anna sen enempää, koska ei ole itellä enää koiraa niin pitkään aikaan ollu..
 
Koiranne antoi nyt varoituksen lapselle. Onko ollut havaittavissa epävarmuutta koira-lapsi-tilanteessa? Lapsilla myös tapana "tukistaa" vahingossa koiraa jolloin koira myös varoittaa. Leikkiessä näykkäisyt on taas ihan eri asia kun rauhallinen tilanne jolloin koira ärähtää.

Meillä kävi et näykkäisi lasta keittiössä kun en tiennyt koiran olevan niin reviiritietoinen. En luota siihen koiraan enään yhtään ja viimeksi huomasin kun käytiin kylässä että alkoi heti pakittelemaan kun näki meidän pienen. Se on vaan ihme ja kumma miksei kaikki koirat poistu tilanteesta vaan jää siihen seuraamaan häntä koipien välissä, kuin ei tietäisi miten olla, miten tehdä.
 
koira on pentu vielä. Koulutuksella oppii tavoille. Älkää nyt pois antako tai antakaa sitten sellaiselle joka ymmärtää koirista. en muutenkaan tajua miksi ihmiset ottavat koiria kun eivät niistä mitään ymmärrä. heti ollaan kauhistelemassa, tappamassa ja antamassa pois kun pentu näykkäsee.

Näin. Musta pentu vaan sai päähänpistoksen. Näykkäisi lasta kuten olisi näykkäissyt lajitoveriaan kun kutsuu leikkiin. Koira on PENTU, kyllä se kokeilee rajojaan ja tekee ihmeellisyyksiä vielä pitkään. Kieltämällä ne loppuu ja kouluttamalla.
 
No kyllä kasvattaja näkee onko luovari iässä oleva koira kova vai pehmeä. Meijä typystä mäkin näin jo kolmeviikkosena, et juu on luonnetta ja sitähän on muuten ollut. Juuri nyt täs murrosiän kans painitaan... Tarvii pikkasen ronskimpia otteita kuin tuo meijä toinen samanrotunen aikoinaan.
En mäkään lähtis kyl koiraa viemään viel piikille vaan jos ei omat taidot riitä ni ottasin yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan. Ja sit jos se ois sitä mieltä et koira ei tuu olemaan lapsiperheen koira ni etsisin uuden kodin. Muakin kovasti kiinnostas mikä rotu kyseessä??
 
Huh huh. Onpa taas niin mustavalkoista ja kapeakatseista porukkaa.

Meillä on kyllä perusasiat kunnossa. Lapsi antaa koiralle nameja ja antaa ruokakupinkin silloin tällöin. Koiralle on osoitettu paikka, aina kulkee ovista viimeisenä, myös autoon ja autosta pois.
Ollaan tehty just niin perhanan oppikirjamaisesti kaikki asiat.
Kuten jo parikin kertaa mainitsin, koira oli aikaisemmin säikähtänyt ulkoa kantautunutta uhkaavaa ääntä ja näin jälkikäteen yhdistin tilanteen siihen, että se jotenkin vielä pelkäsi, eikä ollutkaan rauhoittunut kuin näennäisesti.

Mistä helkkarista kukaan kokenutkaan osaa lukea koiran eleitä tai sitä, mihin se yhdistää epämiellyttävät kokemukset? Tää tilanne tuli aivan täysin nurkan takaa, vaikka koirista onkin aikaisemmin paljon kokemusta.
Jotenkin järkytyin ja turhauduin, plus koin jonkun kolauksen omaan kasvatusitsetuntoon, kun asiat menikin yhtäkkiä näin pöljästi. :headwall:
Eniten kyllä nyt loukkaa se, että olen muiden silmissä nyt täysin märkäkorva ja kokematon koiran kanssa ja että koirasta pitäisi nyt mukamas luopua. Mutta mulle ei ole koskaan, ikinä tullut tällaista tilannetta vastaan, että koira käyttäytyy täysin ennalta arvaamattomasti. :O
 
... tai no oikeastaan useita niiden omistajia. Pelkään koiria ja saatana veiköön niitä juoksee vapaana siellä täällä. Isoja susikoiria ja rottweilereitakin. Tekis mieli ostaa ase ja ampua heti kun tulee ees lähelle. Koska mun kösittääkseni ei sais pitää vapaana esim. omakotitaloalueella. Lapsena mua on purrut koira, siitä kai jääny trauma.

Ja ne koiranpaskat. Ei saatana. Koiranomistajat vaan keväisin porukalla keräämään ne perkele. Vituttaa oikein saatanasti. Ja uskomattoman kokosia jöötejä paikat täynnä.

Maailmassa ihmiset näkee nälkää ja länsimaissa lemmikit nostettu jalustalle. Ihan älytöntä, joku roti pitäis olla.

Iso Peesi! En voi kans sietää haisevia ja räksyttäviä rakkeja.
 
Mä en tajua tätä kun ihmiset täällä koiraa puolustelee. Se on purrut lasta, mun mielestä siihen ei oo mitään puolustusta tai selitystä. Puhutaan että koirat on muka niin älykkäitä.. mikseivät sitten tajua olla purematta ihmistä joka ei koiralle mitään tee? Puhutaan koirista kuin ihmisistä ja inhimillistetään.. Jos ne teidän rakit on niiin perhanan älykkäitä niin miksei ne sitten ymmärrä puhetta, jos ovat muka ihmisen kaltaisia..
 
Oscar, Cesar, menee nimet sekaisin. Olen vieläkin järkyttynyt. :headwall:

Tuon koiran kasvattaja sanoi, että tuo yksilö on kova ja sen mielestä sitä pitää alistaa säännöllisesti. Itse olen tähän mennessä vältellyt sitä ja tässäkö tulos?

Hitto kun mun oma itsetunto koki suurimman kolauksen.

Äärimmäisen typerästi sanottu kasvattajalta.

Kaikki näykkiminen pois ja tiukkaa kieltoa vain. Mutta vain, ei muuta. Jos vähänkin tuntuu ettei omat avut riitä, hakekaa oikeanlaiselta kouluttajalta apuja. Niin kauan kunnes on koira varmuudella lopettanut näykkimisen, opeta lapselle ettei mene naaman kanssa koiran tasolle. Anna lapsen ruokkia koiraa ts. antaa koiralle sen ruoka, opeta koiralle että myös lapsi on häntä ylemmällä tasolla. Mutta ei koiraa fyysisesti alistamalla tai nöyryyttämällä, vaan niin että koira TAHTOO totella teitä ja jättää pahat tavat pois.

Toki puolivuotias on pentu vielä, mutta sen ikäseltä kyllä pitäisi näykkimiset olla jo näykitty. Se on ihan ensimmäisiä asioita mitä opetetaan, sisäsiisteyden ohella. Sitten vasta muut.

Jos koira olisi tahtonut verenmakuun päästä, se olisi kyllä päässyt ja napannut kunnolla. Mä mutulla veikkaisin,e ttä tässä on kyseessä se että koira pitää sua kyllä ylempänään mutta ei lasta, tai on epävarma lapsen suhteen. Siinä voisi kuvitella tuollaisen reaktion tulevan.
 
Koirahan on älykäs eläin. Ja jos koira ei ymmärrä puhetta, niin johtuu varmaan siitä, että se on vielä pentu, tai sitten kasvatuksessa on ollut jotain vikaa. Ei puolivuotias lapsikaan vielä kaikkea ymmärrä, ei kai koirankaan kuulu vielä kaikkea tajuta sen ikäisenä.
 
Huh huh. Onpa taas niin mustavalkoista ja kapeakatseista porukkaa.

Meillä on kyllä perusasiat kunnossa. Lapsi antaa koiralle nameja ja antaa ruokakupinkin silloin tällöin. Koiralle on osoitettu paikka, aina kulkee ovista viimeisenä, myös autoon ja autosta pois.
Ollaan tehty just niin perhanan oppikirjamaisesti kaikki asiat.
Kuten jo parikin kertaa mainitsin, koira oli aikaisemmin säikähtänyt ulkoa kantautunutta uhkaavaa ääntä ja näin jälkikäteen yhdistin tilanteen siihen, että se jotenkin vielä pelkäsi, eikä ollutkaan rauhoittunut kuin näennäisesti.

Mistä helkkarista kukaan kokenutkaan osaa lukea koiran eleitä tai sitä, mihin se yhdistää epämiellyttävät kokemukset? Tää tilanne tuli aivan täysin nurkan takaa, vaikka koirista onkin aikaisemmin paljon kokemusta.
Jotenkin järkytyin ja turhauduin, plus koin jonkun kolauksen omaan kasvatusitsetuntoon, kun asiat menikin yhtäkkiä näin pöljästi. :headwall:
Eniten kyllä nyt loukkaa se, että olen muiden silmissä nyt täysin märkäkorva ja kokematon koiran kanssa ja että koirasta pitäisi nyt mukamas luopua. Mutta mulle ei ole koskaan, ikinä tullut tällaista tilannetta vastaan, että koira käyttäytyy täysin ennalta arvaamattomasti. :O

Kun sulla kerran on kokemusta koirista niin miks ihmeessä nyt olet toiminut täysin oppikirjamaisesti tämän pennun kohdalla, kun ne aikasemmat koirat ilmeisestikin ovat toimineen moitteitta.

Ja kyllä vaan koiran kehonkielen oppii tulkitsemaan kokemuksen myötä, jos itsellä on halua opetella sitä kehon tulkintaa, eikä koiraa tarvitse edes tuntea yksilönä.
 
[QUOTE="vieras";23247556]"Ei, et viitsisi syödä lapsia rakas Turre..."[/QUOTE]

Meillä menee kyllä yhteensä 80kg koiraa tiiviisti lattiatasoon ja pysyy siinä kunnes toisin määrätään, ja ihan vain kun sanon perrrkele tietyllä äänensävyllä. :D Ei tarvitse lässytellä eikä turretella mutta käskysuhteet ja valta-asema on kohdillaan..
 
Puolivuotiaasta koirasta alkaa jo tulla esille luonne. Itse en pitäisi koiraa enää, etsisin lapsettoman kodin ja selittäisin uusille omistajille suoraan tilanteen. Koira on niin nuori vielä, että ehtii hyvin kiintyä uuteen perheeseen.

Minulla on ollut monta koiraa ja muutama vaativampi koira. Tervehermoinen koira ei pure lasta enää puolivuotiaana. Parin-kolmen kuukauden iässä voi LEIKIN tiimellyksessä purra, ei muuten.

Kun koira puree lasta, se puree yleensä kasvoihin, en ottaisi riskiä, että koira puree uudelleen.
 
Mä en tajua tätä kun ihmiset täällä koiraa puolustelee. Se on purrut lasta, mun mielestä siihen ei oo mitään puolustusta tai selitystä. Puhutaan että koirat on muka niin älykkäitä.. mikseivät sitten tajua olla purematta ihmistä joka ei koiralle mitään tee? Puhutaan koirista kuin ihmisistä ja inhimillistetään.. Jos ne teidän rakit on niiin perhanan älykkäitä niin miksei ne sitten ymmärrä puhetta, jos ovat muka ihmisen kaltaisia..

Eläimen inhimillistäminen onkin se suurin ongelma ku eläimen älykkyys ei riitä kuitenkaan siihen et se kykenis sellaseen ajatteluun mitä tuo vaateis.

Ihmisen pitäis opetella eläimen käytöksestä runsaasti ja toimia sen mukaan eläimen kanssa
 
Pentu on pentu, eli sen ikäinen koirakin on vielä lapsi. Alle 6 kk ikäiseltä pennulta ei voi odottaa samanlaista käytöstä kuin aikuiselta koiralta.
Ihan samallalailla, kuin 2v lapsi saattaa yhtäkkiä tönäistä, tai kaataa toisen lapsen, niin ton ikäinen koira saattaa näykkäistä, eikä se tarkoita että koira olisi aggressiivinen. Ton ikäisellä koiralla näykkiminen, riehuminen ja yleinen kohellus tarkoittaa leikkimistä. Se ei vaan ole vielä oppinut, miten toimitaan ja opettelee käyttäytymissääntöjä.
Aikuisen tehtävä olisi vahtia, ettei pientä lasta ja koiranpentua päästettäisi olemaan kaksistaan niin, että tollaista pääsisi tapahtumaan.
 
[QUOTE="vieras";23249862]
Aikuisen tehtävä olisi vahtia, ettei pientä lasta ja koiranpentua päästettäisi olemaan kaksistaan niin, että tollaista pääsisi tapahtumaan.[/QUOTE]

Kuten jo aloitusviestissäni sanoin, olimme kaikki lattialla. Molemmat silittelimme koiraa ja rupattelimme samalla koirista. Koira ihan siinä minun tasolla näykkäsi lasta. En vaan mistään eleestä, koiran ilmeestä kyennyt tulkitsemaan mitään sellaista, mitä se vaan ykskaks teki. Siksi ehdinkin napata koiran itseteosta kiinni, mutta valitettavasti se oli niin nopea, että ehti napata kasvoista kiinni, mutta jälkeä ei onneksi jäänyt.

Missä ihmisten sisälukutaito on? Miksei vaivauduta syventymään tarkasti lukemaan ja sisäistämään se, mitä tekstissä lukee?

En ole koskaan jättänyt koiraa ja lasta valvomatta. Ikinä en ole jättänyt.
 
Puolivuotiaasta koirasta alkaa jo tulla esille luonne. Itse en pitäisi koiraa enää, etsisin lapsettoman kodin ja selittäisin uusille omistajille suoraan tilanteen. Koira on niin nuori vielä, että ehtii hyvin kiintyä uuteen perheeseen.

Minulla on ollut monta koiraa ja muutama vaativampi koira. Tervehermoinen koira ei pure lasta enää puolivuotiaana. Parin-kolmen kuukauden iässä voi LEIKIN tiimellyksessä purra, ei muuten.

Kun koira puree lasta, se puree yleensä kasvoihin, en ottaisi riskiä, että koira puree uudelleen.

Lisään vielä ap, etten usko, että te olette välttämättä mitään virhettä tehneet koiran kouluttamisessa (tuo niskasta kantaminen oli sitten sellainen, fyysistä väkivaltaa ei käytetä koiran kuten ei lapsenkaan kasvatuksessa). Teillä vain nyt on koira, joka ei sovi lapsiperheeseen. Lapsiperheeseen sopiva koira EI näyki lasta, ei hieman ärsytettynä eikä varsinkaan, kun lapsi ei edes ärsytä!!!
 
Kuten jo aloitusviestissäni sanoin, olimme kaikki lattialla. Molemmat silittelimme koiraa ja rupattelimme samalla koirista. Koira ihan siinä minun tasolla näykkäsi lasta. En vaan mistään eleestä, koiran ilmeestä kyennyt tulkitsemaan mitään sellaista, mitä se vaan ykskaks teki. Siksi ehdinkin napata koiran itseteosta kiinni, mutta valitettavasti se oli niin nopea, että ehti napata kasvoista kiinni, mutta jälkeä ei onneksi jäänyt.

Missä ihmisten sisälukutaito on? Miksei vaivauduta syventymään tarkasti lukemaan ja sisäistämään se, mitä tekstissä lukee?

En ole koskaan jättänyt koiraa ja lasta valvomatta. Ikinä en ole jättänyt.

Millätavoin se näykkäisi?
Oliko se näykkäisy sellaista, mitä koira tekee kun se riehuu ja leikkii, tosin liian hillittömästi tässä tapauksessa? Heiluiko sillä häntä?
Vai tekikö se sun mielestäsi sen tietentahtoen, aggressiivisessa mielessä? Kohdistiko se katseensa lapseen ennen kuin teki niin?
Jäykistyikö, tuijotti? Mä nimittäin en usko, että alle 6 kk pentu purisi sellaisessa tarkoituksessa. Pentukoiran käytöstä pitää tarkkailla, että huomaa sen mielen liikkeet.
Koska pentu voi tehdä ihan mitä hyvänsä, niinkuin ihmislapsikin. Ei sitä voi ennakoida.
 
Voisko olla, että se teiän koira on tullut jotenkin mustasukkaiseksi siitä sun lapsesta tai kokenut sen jotenkin kilpailijakseen? Eli valtasuhteet ja hierarkia ei oo koiralle ihan selvillä vielä. Tai sitten se on kokenut jopa olevansa lapsen yläpuolella?

Se on myös saattanut kokea ittensä jotenkin uhatuksi, jos te ootte olleet asettuneena sen koiran ylle/viereen jotenkin silleen, että siitä on tuntunut, ettei pääse siitä pois.

Mä oon jo pari kertaa kysynyt aikasemmissa viesteissä koiran rotua. En sen takia, että pääsisin jotenkin mehustelemaan sillä, että se olis joku "tappaja-rotu". Vaan siksi, että rotu yleensä antaa jo jotain osviittaa koiran käyttäytymisestä. Toki kaikki koirat on yksilöitä, mutta usein tietyillä roduilla on tiettyjä käyttäytymis-/reagointitapoja jne. Mutta jos et halua asiaa enää tämän enempää avata, niin ei voi mitään.

Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä johonkin ongelmakoirakouluttajaan, eikä yrittää toteuttaa Cesarin oppeja omatoimisesti (varsinkaan jos ei osaa lukea omaa koiraansa, eikä tiedä sen mielenliikutuksista mitään).
 
Mäpäs en kerrokaan rotua.
Rotikka tms. tappajarotu se ei oo, vaan ihan seurallinen perhekoira. Lapsiystävällinenkin piti olla. Ilmeisesti meille on sattunut sitten niin huono tuuri käymään, ettei juuri tämä yksilö olekaan sitä, mitä tuon rodun piti edustaa. : / Tai sitten siinä on oikeasti joku luonnevika, mikä on about suhteutettuna 1/miljoona koiraa tjt. :headwall:
 

Similar threads

Yhteistyössä