Kuka rakastaa lapsipuoliaan??

[Harmittaa, enkö pystykään tähän?]

Pystyykö kukaan sanomaan käsi sydämellä, että rakastaa puolisonsa lapsia? Mä en valitettavasti.

 

[mie]

Pystyykö kukaan sanomaan käsi sydämellä, että rakastaa puolisonsa lapsia? Mä en valitettavasti.

Kuinka kauan olette olleet perhe?
Uusioperheen kiintymissuhteiden luominen saattaa kestää jopa 5 vuotta.

 

[vieras]

En voi väittää että rakastan ja miettinyt että aikaa myöten kai kuitenkin se sellainen kiintymys heihin tulee.

 

[ruttis]

Mun äitipuoli :heart:

 

[kotiäiti]

Mun mieheni inhoaa mun poikaani ed.avioliitosta.

 

[*]

En rakasta, mutta välitän lapsista. Meidän uusperhe ollut kasassa 7 vuotta. Ei minun tarvikkaan rakastaa, sillä äiti ja isä hoitaa sen puolen, minä vain tykkään.

 

[vieras]

Pystyykö kukaan sanomaan käsi sydämellä, että rakastaa puolisonsa lapsia? Mä en valitettavasti.

Kuinka kauan olette olleet perhe?
Uusioperheen kiintymissuhteiden luominen saattaa kestää jopa 5 vuotta.

Tuo on varmaan sellainen realistinen aika mitä voi odottaa. Meillä vasta vuosi joten kyllä se siitä sitten joskus.

 

[vieras]

Siskoni ei todellakaan rakasta,inhoaa ennemminkin.
Sääliksi käy lasta.
Kannattaisi kaksi tai kolmekin kertaa miettiä ryhtyykö suhteeseen jossa lapsia...

 

[hyytikyppynen]

Rakastaisin varmaan jos olisin sen joskus nähny. Mutta tuskin tulen näkemäänkään.

 

[äiti puoli]

Kyllä vain, rakastan , vaikka se joskus äärettömän vaikeaa on ollutkin, kukas niitä sitten rakastais.

 

[ap]

Melkein viisi vuotta onkin jo vierähtänyt. Aluksi kyllä tykkäsin, mutta nyttemmin huomaan, että en todellakaan odota niitä viikonloppuja, kun lapsipuoli meillä on... Ei hän minusta mitää kuitenkaan huomaa, itselle se vaan on raskasta..

 

[vieras]

No en todellakaan,niitä nirppanokkia

 

[Vieras]

Melkein viisi vuotta onkin jo vierähtänyt. Aluksi kyllä tykkäsin, mutta nyttemmin huomaan, että en todellakaan odota niitä viikonloppuja, kun lapsipuoli meillä on... Ei hän minusta mitää kuitenkaan huomaa, itselle se vaan on raskasta..

 

[kotiäiti]

Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

 

[Ei ole]

Itselläni ei ole omaa kokemusta, mutta kaveria olen seurannut kymmenisen vuotta. Seurusteluaikana puhui jatkuvasti miesystävän lapsista lämmöllä ja kuulemma rakasti heitä ja heidän kanssaan tekemistä. Oli valokuvatkin kirjahyllyssä, vaikka asuivat vielä erillään.

Kas kummaa, kun saivat yhteisiä lapsia, miehen isommista tuli vain rasite. Koskaan eivät ottaneet heitä mihinkään mukaan (reissuihin, juhliin, mummolaan...) ja hirveä marmatus joka kuukausi rahan menosta. Eipä ihme, etteivät nyt teineinä enää paljon iskän luo edes halua.

 

[Vieras]

No en todellakaan,niitä nirppanokkia

nirppanokat sai räkänokan vaivoikseen

 

[vieras]

Kannattaa antaa itselleen aikaa, rakkaus kasvaa hiljalleen. Näe vaivaa tutustuaksesi heihin. Tee kahdenkeskisiä juttuja kunkin lapsen kanssa, keksi joku teidän yhteinen juttu. Ja, ennen kaikkea, yritä aina nähdä heidän hyvät ja rakastettavat puolensa ja ajattele heistä positiivisesti! Se on tärkeää..

 

[vieras]

No en todellakaan,niitä nirppanokkia

nirppanokat sai räkänokan vaivoikseen

Ei olla tekemisissä että sen puoleen ei olla vaivoina puolin eikä toisin

 

[vieras]

Äitini on eronnut jo tästä miehestä, mutta hän ei todellakaan rakastanut tai edes pitänyt miehensä edellisessä liitossa syntyneistä lapsista. Eikä edes välittänyt peitellä inhoaan. Itse olin myös teini tuolloin ja minua kauhistutti se, että äitini voi olla niin karmea toisen lapsille. Se kaikki mitä näin ja kuulin silloin ja miten äitini edelleen puhuu näistä lapsista (jotka toki jo aikuisia) niin on vaikuttanut monilla tavoin omaan käsitykseeni omasta äidistäni.

 

[p]

Miehellä on 18-v. poika edell. liitosta. Välitän pojasta paljonkin, kyllä joo. Kiva nuori ihminen. Mutta en nyt toki osaa samalla lailla rakastaa kuin omaa tytärtä! :heart: Tämä kaikki voi olla henkilökemioistakin kiinni. Oli vaikea sietää ex-miehen pikkupoikaa, joka mätti aamuisin NamiNamia ja iltaisin karkkisäkkejä, ja paperit lens lattialle. Oli vaikea sietää koko tilannetta. Exä inhosi minun tytärtä, avoimesti. Joten jos tilanteet etenee tohon suuntaan, ei kannata jatkaa yhdessä....

 

[Vieras]

No en todellakaan,niitä nirppanokkia

nirppanokat sai räkänokan vaivoikseen

Ei olla tekemisissä että sen puoleen ei olla vaivoina puolin eikä toisin

 

[ex-yh]

Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

SIIS MITÄ? Omaan poikaasi? OOTKO IHAN SEKOPÄÄ?!!! Ikinä ei ole mennyt kukaan äijä lapsen ohitse mulla!

 

[vieras]

Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

Voi miten surullista.. Mun veljen isä katkaisi välinsä veljeeni uuden vaimon vaikutuksen kautta. Otti kyllä myöhemmin yhteyttä mutta suhde ei oikein tahdo palautua ennalleen.

 

[vieras]

Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

Voi miten surullista.. Mun veljen isä katkaisi välinsä veljeeni uuden vaimon vaikutuksen kautta. Otti kyllä myöhemmin yhteyttä mutta suhde ei oikein tahdo palautua ennalleen.

Siis tässä piti olla surunaama!

 

[vieras]

Itse katkaisin yhteyden ensimmäisestä avioliitosta syntyneeseen poikaani koska se oli miehelleni niin kovin vaikeata.

SIIS MITÄ? Omaan poikaasi? OOTKO IHAN SEKOPÄÄ?!!! Ikinä ei ole mennyt kukaan äijä lapsen ohitse mulla!

Näitä naisia on. Ystävä äitikin oli sellainen. Ystävää tärkeämpi oli aina se mies.