Kumpi meistä on kohtuuton?

["minä"]

Miten tuon ikäiset herättää yöllä?????????????????????

Voi elämä? Lapset on erilaisia. Jos sinun lapset ei oo heräilly yöllä, niin joillakin voi olla eritavalla?

 

["mä"]

Miten tuon ikäiset herättää yöllä?????????????????????

Mietihän sitä???????????????????????????????????

 

[maissihiiri]

Aloittaja, onko teillä siis lapset kotihoidossa? Mites jos laittaisit lapset pari-kolme kertaa viikossa päiväkotiin? Vaikka niin että mies veisi aamulla töihin lähtiessään ja sinä hakisit sitten iltapäivällä, näin saisit ainakin nukuttua.

Ja oikeen kysymykseesi, ei kai teistä kumpikaan ole kohtuuton, ennemmin ehkä niin että kumpikaan ei ymmärrä tosissaan kuinka vaikeaa toisella on. Sinulla on vaikeaa masennuksen takia, ja miehestäsi varmasti tuntuu pahalta kun vaimo ei ole oma itsensä.

 

["Riittu"]

Nyt en lukenut muiden vastauksia, ehkä tämä on jo niissä mainittu. Mutta mulle tuli heti mieleen, että saisitteko apua lastensuojelun perhetyöstä? Perhetyöntekijä voisi käydä kotonanne ja olla lasten kanssa (lähteä heidän kanssa ulos, tai mitä vaan), jolloin sinä voisit nukkua rauhassa. Tai perhetyöntekijä voisi auttaa kotitöissä. Ilmeisesti nykyisin eivät enää paljon tee kotitöitä, mutta jotain kuitenkin. Riippuu missä kunnassa asutte, että millaista palvelua on tarjolla. Joissakin kunnissa voi saada kodinhoitajan käymään silloin tällöin. Hän voi tehdä kotitöitä. Kannattaa kysyä, tai vaikka pyytää tätä sinun sairaanhoitajaa soittamaan lastensuojeluun ja kysymään.

 

["Aloittaja"]

Ja vielä vastaan otsikon kysymykseen, jollei sitä viestistäni tajunnut... Miehesi on todellakin kohtuuton. Ja näistä kommenteista jota tähän on tullut, huomaa ettei ihmisillä ole harmainta aavistustakaan minkälaista vaikea masennus on.

Kiitos viestistäsi. Joo eipä taida tosiaankaan täällä kovin moni oikeasti ymmärtää mitä vaikea masennus todella on.

Minä vielä kilttinä ihmisenä yritän miellyttää miestä ja ymmärtää häntä ja antaa hänelle sitä mitä hän tarvitsee. Minun on siis useimman vastaajan mielestä kohtuutonta vaatia mieheltä sitä, mitä minä tarvitsen?

 

[Markiisi musculocutaneus]

Kyllä apua olisi haettava muualta.Se että mies vielä työn lisäksi valvoisi yöt ja tekisi kotityöt ni kohta on kaksi sairastunutta.
Mies ei ainakaan ole kohtuuton tässä tapauksessa.

 

[Vastaaja]

kumpi on kohtuuton, vaikka olet selkeästi päättänyt, että miehesi on kohtuuton. Näin se vaan menee, aina kaikki pyörii oman navan ympärillä. Pelkäänpä vaan, että jos tuo tilanne jatkuu, olet kohta ilman sitä vähäistäkin apua.

 

[chrissy]

jos miehellä on vaativa duuni jossa täytyy olla erittäin skarppina ja osallistuu kuitenki edes jonkin verran kotihommiin sekä viikonloppusin saatte molemmat nukkua 1 yön pitkään.

Monikaan ei muista et myös sen masentuneen puoliso voi tarvita apua tai sit kohta siel on niitä 2.

Mietin kans sitä ei ainakaan kauheen pahalla et jos sulla on ollu masennusta 3v niin miksi et ole hoitanut itseäsi kuntoon ennen toista lasta...? Vai saiko kuopus alkunsa noiden "parempien kuukausien " aikana..?

 

["höpöhöpö"]

[QUOTE="vera";23577509]seksin tarve on yhtä voimakas tarve kuin vaikka se että ihminen tarvitsee ruokaa... minä voisin elää vähemmälläkin ruoalla jos saisi seksiä lisää... ymmärrän oikein hyvin miestäsi, tarve se on siinä missä muutkin.[/QUOTE]

Paskat on. Olepa ruotta kuukauden ja puhu sitten. Ja käteen voi vetää aina.

 

["Aloittaja"]

Olen.

"Meillä tilanne siis se, että olen sairastanut vaikeaa masennusta muutaman kuukauden parempaa jaksoa lukuunottamatta kohta kolme vuotta."

Miksi kuopus siis?

Tämä nyt tuntuu olevan kynnyskysymys monelle, vaikka ei varsinaisesti kenelle muulle kuulukkaan, mutta kerrompa sitten tämänkin.

Esikoisen synnytys oli minulle traumaattinen ja järkyttävä kokemus. Halusimme lisää lapsia, mutta pelko uudesta synnytyksestä paheni ja jossain vaiheessa ymmärsin että jos sitä pitkittää, ei meille toista lasta koskaan pelkoni vuoksi tule. Tuolloin en vielä tiennyt masennukseni vakavuusastetta ja esikoisen vauva-aika oli yövalvomisien suhteen niin helppo, ettei tullut mieleenkään että masennus pahenee ja pitkittyy. Eikä silloin hormoonihuuruissa muutenkaan ajatellut kovin järkevästi.

Ihania nuo lapset silti ovat ja ihan varmasti heillä on parempi lapsuus kuin monella muulla vaikka meillä näitä ongelmia onkin.

 

["Ilona"]

Minusta miehesi on kohtuuton. Varsinkin ton nukkumisen suhteen, kyllä sun enemmän pitäis saada nukkua. Itse tiedän kokemuksesta, miten unen puute aiheuttaa masennusta. Mies tekee vaativaa työtä joo. Sekö ei oo yhtään vaativaa kasvattaa lapsia käytännössä yksin? Tosi hyvää tekee niille lapsillekin olla pelkästään univelkaisen äidin kanssa, olisi ennen kaikkea LASTEN etu että äiti saisi enemmän unta. No tätä ei ehkä ymmärrä ne, joilla ei ole kokemusta pitkäaikaisesta unen puutteesta, se lyö aivot jäihin (ei vaan tajua mitään), masentaa, altistaa monille sairauksille jne. Mutta turha se on selittää ihmisille, jotka ei vaan usko ja tajua.

Nimenomaan katkeamattoman unen määrä on olennaista, ei niinkään se, kuinka monta tuntia yössä nukkuu yhteensä. Kovin rikkonaiset yöt kyllä lopulta hajottavat ihmisen. Pyydä mieheltäsi, että saisit nukkua ainakin osan öistä alkuyön heräämättä (3-4 h korvatulpat korvissa), sitten vaihtaisitte vuoroa ja mies saisi nukkua loppuyön. Tuo alkuyön uni on kaikkein laadukkainta unta.

Ja kannattaa myös miettiä niitä nukkumisjärjestelyjä, kuka on missäkin huoneessa ja voisiko joku toinen järjestely olla toimivampi.

 

["Ilona"]

Niin ja lapsukaiset kannattaa myös käyttää lääkärissä, jos vaikka saataisiin selville, mikä heräilyttää. No pienemmällä se heräily lienee vielä ihan suht tavallista, mutta 3-vuotiaan kohdalla herättäjä voi olla esimerkiksi uniapnea, liian suurista kita/nielurisoista johtuva.

 

[chrissy]

Tai sitten teet niin et laitat molemmat muksut 3pvää viikossa hoitoon..

 

["eve"]

Mikä sun diagnoosi on ja millainen hoitosuunnitelm a sulle on tehty?

Ihme, että ei sua hoitava taho ole suositellut lapsille hoitopaikkaa.

 

["vieras"]

Itellä 'fyysinen' sairaus ja sama ongelma valvomisen kanssa. Toista lasta mietin pitkään, täytyyhän vastuu ottaa omista päätöksistä kun itse parhaiten jaksamisensa ja terveytensä tietää. Isommalla ikäerolla sujui hyvin eikä tarvinut olla itse autettavana.

Ehkä teillä on molemmilla kohtuuttomat vaatimukset. Pitäisi olla asiat kuten ennen lapsia, vaikka lapset on pieniä ja toinen vanhempi sairas. Eikö se ole kohtuutonta ennenkaikkea lapsia kohtaan? Valtataistelun sijaan pitäisi hyväksyä ajatus, että elämä on jonkun vuoden väsynyttä ja enemmän tai vähemmän sekaisin. Molemmillla. Se on sitä kaikissa pikkulapsiperheissä. Apua hakemaan, osa-aikainen päivähoito tai esim. kerho vanhemmalle lapselle, perhetyö, kotiapu...

 

["Ilona"]

Niin ja itse kyllä myös vakavasti harkitsisin sitä osapäiväistä hoitopaikkaa lapsille. Kotiäitiyden ihanne ei saa mennä sun terveytesi yli, sitten kun oot kuntoutunut, voisit mennä töihin ja päästä taas normaalin elämän syrjään kiinni.

 

[Vastaaja]

lapset hoitoon vaan, kyllä sitä voi päivälläkin nukkua, eikä kukaan herätä. Silloin et voi sinä voi vedota seksin vähyyteen väsymyksellä eikä mies joudu valvomaan öitä.

 

[itse]

kärsin esikoisen jälkeen jonkinasteisesta masennuksesta, olin koko ajan väsynyt ja elämänhalu ja elämänhallinta olivat täysin hukassa. Eli jotain ymmärrystä asiaan löytyy. Ajattelisin, että tuon ikäisille tekis osa-aikainen päivähoito hyvää. Ei ole kenenkään etu, että kotona on masentunut äiti ja pienet lapset. Ymmärrän myös miestäsi. Elämä masentuneen kanssa on vaikeaa, aina tulis olla se jaksava osapuoli. Ainakin meillä oli se tilanne, että mies kuormittui töissä ja kotona odotti väsynyt ja välillä itkuinenkin vaimo. Lapset parina päivänä viikossa hoitoon, saat nukkua väsymystä pois Kovasti voimia!

 

["Aloittaja"]

Kyllä apua olisi haettava muualta.Se että mies vielä työn lisäksi valvoisi yöt ja tekisi kotityöt ni kohta on kaksi sairastunutta.
Mies ei ainakaan ole kohtuuton tässä tapauksessa.

Olenko jossain kohtaa sanonut, että haluisin miehen hoitavan kaikki kotityöt ja yöheräilyt? Lähinnä toivoisin, että mies antaisi joskus viikolla minulle mahdollisuuden kokonaiseen yöhön, esim. Silloin kun tietää ettei seuraavana päivänä ole kiire päivä töissä. Ja että tekisi muutakin kotihommia kuin minun pakottamana vie roskat tai vieraiden tullessa pikasiivoa rojut piiloon.

Joku ehdotti, että pistettäisiin molemmat lapset osapäivähoitoon. Meillä ei valitettavasti ole ainakaan vielä rahaa siihen, että menetetään kotihoidontuki nuoremmasta. Vanhemman kohdalla olisi mahdollista ja tätä ollaan mietittykin.

Tosin, mies ei suostu siihen, että joutuisi edes pari kertaa viikossa hoitamaan aamulla hoitoon viennin, keskusteltu on.

Meillä nuo vanhemman yöheräilyt johtuu lähinnä siitä, että nuorempi herättää. Meillä menee huoneet niin, ettei nuorempaa ole mahdollista siirtää kovinkaan paljon kauemmaksi. Nuoremman suhteen ei lääkärin ja neuvolan mukaan ole mitään ongelmaa, normaaleja yöheräilyjä kuulemma. Olen kyllä yrittänyt ja maitoallergia ja keliakia (sukurasite) on poissuljettuja.

 

[kaikki pitää saada]

Tuota noin. Olet itse myös syypää tilanteeseen sikäli kuin sanoit että haluat miellyttää. Mitä sillä miellyttämisellä voitat? Oletko mielestäsi parempi ihminen niin?

Useimpien vastauksista tulee tunne kuin lapset eivät olisi lainkaan miehen. Ovatko ne? Jos ovat, on miehen todellakin syytä ottaa enemmän vastuuta lastensa ja perheensä hyvinvoinnista. Enemmän valvontaa ja vastuuta, vähemmän vonguntaa.

Eikä se miehen työ nyt näköjään niin vastuullinen ja korvaamaton ole jos on aiemmin pystynyt jättäytymään kotiin lapsia hoitamaan (muttei silti ole tehnyt samaa kotityömäätää kuin ap) ja jollei noin "vastuullisen" työn palkalla ole varaa maksaa siivoojasta.

Eiköhän tässä nyt jälleen vain paisutella turhaan miehen egoa ja ylläpidetä harhaa että mies voi lasten teon jälkeen jatkaa samaa elämää kuin ennenkin.

Mitä lasten väkisin hankkimiseen tulee, niin olkoon tämäkin varoittavana esimerkkinä siitä ettei niitä tosiaankaan pidä hankkia siksi että haluaa tai kuuluu, jollei kerran jaksa. Ja lasten hankinta ei ole mikään yksityisasia silloin kun sen huonojen päätöksien seurauksina vastuun joutuu ennemmin tai myöhemmin kantamaan muut.

Sinun tärkein tehtäväsi on nyt hoitaa masennuksesi kuntoon ja miehen on syytä osallistua perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen.

 

[masennuksen alho]

Vaikean masennuksen sairastaneena ja siihen taas sairastumassa olevana tekisi mieleni toivottaa teidät arvostelijat alimpaan helvettiin. Siellä voisitte ehkä päästä jonkunlaiseen käsitykseen siitä, mitä on sairastaa vaikeaa masennusta.

Masennusta on montaa alalajia, karkeasti ne voidaan jakaa kolmeen: masennus, keskivaikea masennus ja vaikea masennus. Naisilla vaikea masennuksen aste on melko harvinainen. Jos aapeella on tämä diagnoosi, tiedän tasan tarkkaan mitä hän käy läpi. Teidän lyttäävät kommenttinne on samaa kuin antaisitte ladatun aseen itsemurhaa hautovan käteen.

Meillä on myös monta lasta ja olemme miehen kanssa uupuneita kummatkin. Kävimme äskettäin pitkän keskustelun aiheesta, ja mies oli sitä mieltä, että hänen tulisi jaksaa tilanteessamme entistäkin enemmän, koska minä olen taas sairastumassa. Itse en halua vielä luovuttaa yöheräilyjä miehelle, joka siis olisi valmis ne vastaanottamaan. Haluan yrittää vielä jaksaa, koska mies käy töissä. Se, että mies on valmis ottamaan vastuun öistä, antaa minulle voimaa jaksaa. Koska tiedän, että voin luottaa mieheeni sitten, kun voimani oikeasti loppuvat!

Miehesi ei ehkä lopultakaan ymmärrä täysin tilannettasi. Ensimmäiseksi hänen tulisi ottaa vastuu viikonlopuista, että sinä saisit nukkua. Kyllä terve mies jaksaa käydä viikot töissä ja hoitaa viikonloput omia lapsiaan. Niinhän tuhannet yksinhuoltajatkin jaksavat, ja monet perheelliset miehet myös. Ei se ole ollenkaan harvinaista, että mies HALUAA hoitaa niitä omia lapsiaan ilman että se olisi mitään pakkopullaa.

Ja seksi. Jos sinä et jaksa tai kykene, käyttäköön omia käsiään. Kyllä ne tämän teidän kriisitilanteen ajan riittävät, saavat ainakin luvan riittää!

 

["vieras"]

Jotain ulkopuolista apua tuohon tilanteeseen nyt. Siis ihan tuohon lastenhoitoon ja kotitöihin. Neuvolassa jos ei ymmärretä, ota yhteyttä perheneuvolaan ja kunnan sos.toimeen. Perhetyötekijä nyt ainakin teille.

 

[Mep]

Mies ei suostu viemään toista lasta hoitoon aamuisin? No johan on ukko!
Meillä on normikäytäntö, että mies vie aamulla ja minä haen koska hänellä usein venyy päivät.

Mikä perhe se on, jossa vaan toinen hoitaa kaiken? Voi voi....sympatiaa!

 

["eve"]

Miten niin ei olisi rahaa kotihoidontuen menetykseen?

Jos olet noin sairas niin olet sairaslomalla ja saat sairaspäivärahaa.

 

["Aloittaja"]

[QUOTE="eve";23577806]Mikä sun diagnoosi on ja millainen hoitosuunnitelm a sulle on tehty?

Ihme, että ei sua hoitava taho ole suositellut lapsille hoitopaikkaa.[/QUOTE]

Vaikea masennus, voi olla että muuttuu kakkostyypin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi parempien jaksojen/ tarmokausien vuoksi.

Hoitosuunnitelmaan ei tällähetkellä kuulu muuta kuin psyk. sairaanhoitajan kanssa juttelut, vertaistukiryhmä (jonossa) lääkekokeilut. Terapia sitten kuin olen paremmassa kunnossa käsitelläkseni niitä asioita. Uusi hoitosuunnitelma tehdään varmaan pian, lääkäri mulla vaihtui joku aika sitten.

Tietääkö joku, saako lapselle lääkärintodistuksella täälläkin plajon parjattua virikepaikkaa päivähoidosta?