Onnea NOVELLE :flower: :flower: Ihanaa, että kaikki sitten meni kuitenkin hyvin :heart: Ja nyt teillä on kotona oma pikku-tuhisija :heart: :heart:
Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset, lokakuussa
- Viestiketjun aloittaja Novelle78
- Ensimmäinen viesti
Onnittelut Novelle :flower: :heart:
Kuulostaa [/b]MemmuLiina niin tutulta tuo herkistely
Jos telkkarissakin vilahtaa vauva niin mähän olen kyynelissä heti! Ja oikeestaan ihan mikä vaan voi saada itkemään, hassua.
Joithan MemmuLiina runsaasti vettä hierontapäivänä ja sitä seuraavana päivänä? Kuona-aineet tarvitsevat paljon vettä poistuakseen kehosta tms., kertoi hierojani. Itsekin kärsin joskus järkyttävästä päänsärystä kun unohdin juoda tarpeeksi vettä hieronnan jälkeen.
Mulla oli eilen jotenkin huvittava päivä. Olin tentissä, se meni ihan hyvin, mulla oli välipalaa mukana ehkäisemässä pahoinvointia. Sitten kävin koulun ruokalassa ja H&M:llä ostamassa äitiyshousut ja kaksi äitiystoppia. Siinä pyöräillessäni kotiin mietin että voi vitsi tää päivä on mennyt hienosti, ei ole oksettanut ja hienosti oon jaksanut. Kotona aloin tehdä ruokaa ja kuorittuani ekan perunan, johan piti mennä moikkaamaan vessanpönttöä :x Illalla sitten sisuunnuin ja menin kuntosalille tekemään mun mammaohjelmaa ja ihan OK meni.
Mutta joo... näköjään toi pahoinvointi voi vaihdella paljonkin päivästä toiseen ja jopa saman päivän sisällä.
Tänään menen ekalle neuvolakäynnille, kivaa
-salmis ja masu 8+2-
Kuulostaa [/b]MemmuLiina niin tutulta tuo herkistely
Jos telkkarissakin vilahtaa vauva niin mähän olen kyynelissä heti! Ja oikeestaan ihan mikä vaan voi saada itkemään, hassua.Joithan MemmuLiina runsaasti vettä hierontapäivänä ja sitä seuraavana päivänä? Kuona-aineet tarvitsevat paljon vettä poistuakseen kehosta tms., kertoi hierojani. Itsekin kärsin joskus järkyttävästä päänsärystä kun unohdin juoda tarpeeksi vettä hieronnan jälkeen.
Mulla oli eilen jotenkin huvittava päivä. Olin tentissä, se meni ihan hyvin, mulla oli välipalaa mukana ehkäisemässä pahoinvointia. Sitten kävin koulun ruokalassa ja H&M:llä ostamassa äitiyshousut ja kaksi äitiystoppia. Siinä pyöräillessäni kotiin mietin että voi vitsi tää päivä on mennyt hienosti, ei ole oksettanut ja hienosti oon jaksanut. Kotona aloin tehdä ruokaa ja kuorittuani ekan perunan, johan piti mennä moikkaamaan vessanpönttöä :x Illalla sitten sisuunnuin ja menin kuntosalille tekemään mun mammaohjelmaa ja ihan OK meni.
Mutta joo... näköjään toi pahoinvointi voi vaihdella paljonkin päivästä toiseen ja jopa saman päivän sisällä.
Tänään menen ekalle neuvolakäynnille, kivaa
-salmis ja masu 8+2-
Onnea Novelle :flower: Ihanaa, et kaikki meni hyvin :heart:
Ei muuta kuin ihania vauvapäiviä teille
Kvartti: Me ei olla kerrottu miehen isovanhemmille ja mummille ollenkaan. Mummilla on dementiaa, joten ei muista minuakaan ja sitten taas isovanhemmat ovat sen verran kaukaisia, etten minä ole nähnyt heitä lainkaan... Että ei tavallaan ole merkitystä kertomisilla...
Ei muuta kuin ihania vauvapäiviä teille
Kvartti: Me ei olla kerrottu miehen isovanhemmille ja mummille ollenkaan. Mummilla on dementiaa, joten ei muista minuakaan ja sitten taas isovanhemmat ovat sen verran kaukaisia, etten minä ole nähnyt heitä lainkaan... Että ei tavallaan ole merkitystä kertomisilla...
Paljon onnea Novelle! :flower: :flower: :flower:
Itse poistun takavasemmalle, menin eilen päivystykseen tuhruilun ja vihlomisen takia. R-oireethan oli kadonneet jo reilu viikko sitten. Ultran ja verikokeen jälkeen kotona alkoikin runsaampi vuoto, eli diagnoosi varhainen km varmistui. Ensi viikolla uusi verikoe ja joulukuussa uutta yritystä päälle. Olo on ihan normi menkkaolo, eikä niin kauheasti sureta, mitä nyt harmittaa tuo uuden yrityksen siirtyminen :headwall:
Heipat kaikille ja hyviä vointeja =) :wave:
Itse poistun takavasemmalle, menin eilen päivystykseen tuhruilun ja vihlomisen takia. R-oireethan oli kadonneet jo reilu viikko sitten. Ultran ja verikokeen jälkeen kotona alkoikin runsaampi vuoto, eli diagnoosi varhainen km varmistui. Ensi viikolla uusi verikoe ja joulukuussa uutta yritystä päälle. Olo on ihan normi menkkaolo, eikä niin kauheasti sureta, mitä nyt harmittaa tuo uuden yrityksen siirtyminen :headwall:
Heipat kaikille ja hyviä vointeja =) :wave:
Hei tänne odotuspuolelle!
Tulin kurkkaamaan, mitä täällä tapahtuu tuolta Lähes kolmikymmppisten ekakertalaisten listalta...Onnittelut vauvoista ja innokasta odotusta kaikille! Meidän ketjussa on noh, jokseenkin synkät tunnelmat...Meitä on siellä nyt useampi, joka on joutunut tutkimuksiin/hoitoihin tai on aloittamassa niitä. Ikävä kyllä kuulun itsekin näihin jo hoidossa oleviin. Toivon mukaan emme kuitenkaan joudu vaihtamaan ketjun nimeksi "Lähes nelikymppiset ekakertalaiset"
Mukavaa syksyn jatkoa tänne!
t. Vadelmaunelma
Tulin kurkkaamaan, mitä täällä tapahtuu tuolta Lähes kolmikymmppisten ekakertalaisten listalta...Onnittelut vauvoista ja innokasta odotusta kaikille! Meidän ketjussa on noh, jokseenkin synkät tunnelmat...Meitä on siellä nyt useampi, joka on joutunut tutkimuksiin/hoitoihin tai on aloittamassa niitä. Ikävä kyllä kuulun itsekin näihin jo hoidossa oleviin. Toivon mukaan emme kuitenkaan joudu vaihtamaan ketjun nimeksi "Lähes nelikymppiset ekakertalaiset"
Mukavaa syksyn jatkoa tänne!t. Vadelmaunelma
Voi itku Piki!! Onneksi tunnut itse olevan suht hyvällä mielellä! :hug: Toivottavasti pikaisesti palaat tänne!
Vadelmaunelma! Mä käyn aina siellä lueskelemassa ja on tosi harmi, että niin moni on jäänyt "jumittamaan". En kuitenkaan usko tohon lähes nelikymppisiin, ihan pakosti te kaikki pitkään olleet pääsette tosi pian tänne!!
Mä oon NIIN VÄSYNYT, ihan puhki. Huomenna Tallinnaan, toivottavasti ei oo joku järkky tuuli. Palaan enemmän sitten sunnuntaina, mukavaa viikonloppua!
KÖ&Taotao 24+3
Vadelmaunelma! Mä käyn aina siellä lueskelemassa ja on tosi harmi, että niin moni on jäänyt "jumittamaan". En kuitenkaan usko tohon lähes nelikymppisiin, ihan pakosti te kaikki pitkään olleet pääsette tosi pian tänne!!
Mä oon NIIN VÄSYNYT, ihan puhki. Huomenna Tallinnaan, toivottavasti ei oo joku järkky tuuli. Palaan enemmän sitten sunnuntaina, mukavaa viikonloppua!
KÖ&Taotao 24+3
Ihan ensiksi Pikille :hug: . Tsemppiä kovasti ja pikaista paluuta palstalle!
Sitten laitan tähän synnytystarinaa niille luettavaksi, jotka haluavat koko kokemuksen lukea. Kaikkein ikävin vaihe oli aamupäivän odottelu, jolloin ei vielä tiennyt, miten oikein käy. Lähteekö synnytys kunnolla sujumaan, vai joudutaanko ehkä leikkaussalin puolelle. Muuten kaikki meni niin omalla painollaan, että hyvänä kokemus jäi mieleen. Epiduraalikin jäi kokeilematta, kun sille ei lopulta jäänyt aikaa!
Sunnuntain vastaisena yönä heräsin ekan kerran puoli kahden aikaan alavatsakipuihin ja lieviin supistuksiin. Neljän aikaan nousin ylös vessakäynnille. Siinä huomasin samalla, että jonkin verran vettä taitaa tihkua, kun housut oli selvästi märemmät kuin vain tavanomaisesta valkkarista. Supistuksia tulikin sitten saman tien säännöllisesti viiden minuutin välein, mutta ne olivat vielä hyvin siedettävän tuntuisia. Vähän ennen viittä soittelin synnärille kysyäkseni, joko sinne kannattaisi lähteä näytille, koska vauva oli perätilassa, ja vettäkin tuli vähän koko ajan supistusten yhteydessä. Sanoivat, että kannattaa lähteä pikkuhiljaa tulemaan tarkistuttamaan tilanne. Koko automatkan (vajaa tunti) supistukset jatkui tasaisesti noin 5 minuutin välein, tuntuvia olivat mutta hyvin siedettäviä edelleen. Sairaalassa pääsin käyrälle klo 06 aikaan. Supistukset jatkuivat siinä samaan malliin, kohdunsuu oli vielä täysin kiinni. Lääkäri tarkisti tilanteen puoli kahdeksan maissa. Silloin olin sormenpäälle auki ja edelleen supisteli. Päätettiin, että sydänkäyrää otetaan säännöllisin väliajoin, katsotaan eteneekö synnytys hyvin vai tarvitaanko ehkä sektio. Aamupäivä meni odotellessa ja voimistuvien supistusten kanssa puhallellessa, liikkuminen helpotti tässä vaiheessa. Sain myös lämpöpussin alavatsakipuja helpottamaan. Puolen päivän aikaan alkoi jo olo käydä tukalaksi ja pyysin pikkuhiljaa kivunlievitystä. Kohdunsuu oli sormelle auki tässä vaiheessa, ja pääsin jo synnytyssalin puolelle, jossa sain oxynorm-piikin pakaraan. Siinä kipulääkepöllyssä olo hieman rentoutui supistusten välissä, kipuhuiput tuntuivat kyllä edelleen varsin kovastikin, mutta muuten oli vain mukavan raukea olo. Käteen laitettiin tippa valmiiksi. Iltapäivän puolella alkoi tapahtua vauhdilla. Puoli kolmen aikaan olin 5 cm auki, tunnin päästä jo 9 ja vähän reunaa siis vain jäljellä. Tässä vaiheessa sain jonkun vähän lievemmän rentouttavan kipulääkkeen pakaraan sekä paracervikaalipuudutuksen. Ennen neljää alkoi ponnistuttaa kovasti ja mies soitti kätilön paikalle. Sain heti luvan ruveta ponnistelemaan (klo 15.50) ja samalla siinä valmisteltiin synnytystelinettä. Koko liuta kätilöitä (3 kpl?)ja lääkäreitä (3 kpl) ja ties ketä muita ilmaantui pikkuhiljaa huoneeseen seuraamaan perätilasynnytyksen ihmettä. He siinä huutelivat ohjeita ponnistussuunnasta ja asennosta. Episiotomia tehtiin jossain vaiheessa. Supistukset heikkenivät ikävästi ponnistusvaiheen loppua kohti ja oksitosiinitippaa lisättiin koko ajan. Ponnistelin lopulta noin 40 minuuttia pikkumiestä maailmaan. Hän syntyi klo 16.29. Kokonaisuudessaan virallinen synnytyksen kesto oli noin 13 tuntia.
Kun koko urakka lopulta oli suoritettu, pikkuinen vietiin saman tien teholla. Keuhkoissa oli limaa ja nestettä. Pisteet 7/9. Teholle vauva jäi lähes vuorokaudeksi ja sai välillä hieman lisähappea, mutta pikkumies oli kuitenkin koko ajan muuten hyvävointinen. Sain hänet vierihoitoon maanantaina ja kotiin pääsimme torstaina. Nyt vain opetellaan elämää esikoisen kanssa! (Ja parannellaan viiltohaavaa, jonka jatkoksi vielä tuli repeämää.) Olen tyytyväinen, ettei päädytty leikkaussaliin, vaan synnytys eteni lopulta nopeastikin, kunhan vauhtiin pääsi.
Sitten laitan tähän synnytystarinaa niille luettavaksi, jotka haluavat koko kokemuksen lukea. Kaikkein ikävin vaihe oli aamupäivän odottelu, jolloin ei vielä tiennyt, miten oikein käy. Lähteekö synnytys kunnolla sujumaan, vai joudutaanko ehkä leikkaussalin puolelle. Muuten kaikki meni niin omalla painollaan, että hyvänä kokemus jäi mieleen. Epiduraalikin jäi kokeilematta, kun sille ei lopulta jäänyt aikaa!
Sunnuntain vastaisena yönä heräsin ekan kerran puoli kahden aikaan alavatsakipuihin ja lieviin supistuksiin. Neljän aikaan nousin ylös vessakäynnille. Siinä huomasin samalla, että jonkin verran vettä taitaa tihkua, kun housut oli selvästi märemmät kuin vain tavanomaisesta valkkarista. Supistuksia tulikin sitten saman tien säännöllisesti viiden minuutin välein, mutta ne olivat vielä hyvin siedettävän tuntuisia. Vähän ennen viittä soittelin synnärille kysyäkseni, joko sinne kannattaisi lähteä näytille, koska vauva oli perätilassa, ja vettäkin tuli vähän koko ajan supistusten yhteydessä. Sanoivat, että kannattaa lähteä pikkuhiljaa tulemaan tarkistuttamaan tilanne. Koko automatkan (vajaa tunti) supistukset jatkui tasaisesti noin 5 minuutin välein, tuntuvia olivat mutta hyvin siedettäviä edelleen. Sairaalassa pääsin käyrälle klo 06 aikaan. Supistukset jatkuivat siinä samaan malliin, kohdunsuu oli vielä täysin kiinni. Lääkäri tarkisti tilanteen puoli kahdeksan maissa. Silloin olin sormenpäälle auki ja edelleen supisteli. Päätettiin, että sydänkäyrää otetaan säännöllisin väliajoin, katsotaan eteneekö synnytys hyvin vai tarvitaanko ehkä sektio. Aamupäivä meni odotellessa ja voimistuvien supistusten kanssa puhallellessa, liikkuminen helpotti tässä vaiheessa. Sain myös lämpöpussin alavatsakipuja helpottamaan. Puolen päivän aikaan alkoi jo olo käydä tukalaksi ja pyysin pikkuhiljaa kivunlievitystä. Kohdunsuu oli sormelle auki tässä vaiheessa, ja pääsin jo synnytyssalin puolelle, jossa sain oxynorm-piikin pakaraan. Siinä kipulääkepöllyssä olo hieman rentoutui supistusten välissä, kipuhuiput tuntuivat kyllä edelleen varsin kovastikin, mutta muuten oli vain mukavan raukea olo. Käteen laitettiin tippa valmiiksi. Iltapäivän puolella alkoi tapahtua vauhdilla. Puoli kolmen aikaan olin 5 cm auki, tunnin päästä jo 9 ja vähän reunaa siis vain jäljellä. Tässä vaiheessa sain jonkun vähän lievemmän rentouttavan kipulääkkeen pakaraan sekä paracervikaalipuudutuksen. Ennen neljää alkoi ponnistuttaa kovasti ja mies soitti kätilön paikalle. Sain heti luvan ruveta ponnistelemaan (klo 15.50) ja samalla siinä valmisteltiin synnytystelinettä. Koko liuta kätilöitä (3 kpl?)ja lääkäreitä (3 kpl) ja ties ketä muita ilmaantui pikkuhiljaa huoneeseen seuraamaan perätilasynnytyksen ihmettä. He siinä huutelivat ohjeita ponnistussuunnasta ja asennosta. Episiotomia tehtiin jossain vaiheessa. Supistukset heikkenivät ikävästi ponnistusvaiheen loppua kohti ja oksitosiinitippaa lisättiin koko ajan. Ponnistelin lopulta noin 40 minuuttia pikkumiestä maailmaan. Hän syntyi klo 16.29. Kokonaisuudessaan virallinen synnytyksen kesto oli noin 13 tuntia.
Kun koko urakka lopulta oli suoritettu, pikkuinen vietiin saman tien teholla. Keuhkoissa oli limaa ja nestettä. Pisteet 7/9. Teholle vauva jäi lähes vuorokaudeksi ja sai välillä hieman lisähappea, mutta pikkumies oli kuitenkin koko ajan muuten hyvävointinen. Sain hänet vierihoitoon maanantaina ja kotiin pääsimme torstaina. Nyt vain opetellaan elämää esikoisen kanssa! (Ja parannellaan viiltohaavaa, jonka jatkoksi vielä tuli repeämää.) Olen tyytyväinen, ettei päädytty leikkaussaliin, vaan synnytys eteni lopulta nopeastikin, kunhan vauhtiin pääsi.
Iso :hug: Pikille! Toivottavasti palailet pian tälle puolelle!
Olipa kertomus Novellella, mutta hyvä, että jäi kuitenkin positiivinen mieli Aikamoinen liuta väkeä paikalla synnytyksessä! Lohdullista, että muksun saa ulos alakautta, vaikka väärinpäin olikin.
Olipa kertomus Novellella, mutta hyvä, että jäi kuitenkin positiivinen mieli
Aikamoinen liuta väkeä paikalla synnytyksessä! Lohdullista, että muksun saa ulos alakautta, vaikka väärinpäin olikin.Pahoittelut keskenmenosta Piki :/ :hug:
Novellelle kiitos synnytystarinasta, nitä on aina mielenkiintoista kuulla.
Toivottavasti Vadelmaunelma saa pian oman nyytin syliin
Omaa napaa:
Kävin eilen ekassa neuvolassa ja täti on onneksi mukava. Virallisesti viikkoja on nyt kuulemma 9+1 ja L.A. olisi 29.5. Saa päivittää listaa :wave:
Mulle on tullut myös ikää lisää, eli olen nykyään 29.
Novellelle kiitos synnytystarinasta, nitä on aina mielenkiintoista kuulla.
Toivottavasti Vadelmaunelma saa pian oman nyytin syliin
Omaa napaa:
Kävin eilen ekassa neuvolassa ja täti on onneksi mukava. Virallisesti viikkoja on nyt kuulemma 9+1 ja L.A. olisi 29.5. Saa päivittää listaa :wave:
Mulle on tullut myös ikää lisää, eli olen nykyään 29.
Pikille :hug: ja tsemppiä! Toivottavasti piakkoin tavataan tällä samaisella palstalle Samoin Vadelmaunelmalle jaksamista ja vauvaliimaa...
Kiitos Novellelle synnytystarinasta. Piti oikein ääneen lukea, kun mies halusi kuulla Kävin hakemassa nyt uudet hoitosukat ja on kyllä helpompi olla. Instrussa mittasivat kintun monesta kohtaa, että tuli oikea puristusvoima.
Samoin Vadelmaunelmalle jaksamista ja vauvaliimaa...Kiitos Novellelle synnytystarinasta. Piti oikein ääneen lukea, kun mies halusi kuulla
Kävin hakemassa nyt uudet hoitosukat ja on kyllä helpompi olla. Instrussa mittasivat kintun monesta kohtaa, että tuli oikea puristusvoima.Pikille kovasti tsemppiä :hug:
Vadelmaunelma: Olen välillä lueskellut myös teidän kuulumisia, ja niin kovasti aina toivon, että sieltä kaikki pääsisivät tälle puolelle :hug: Toivottavasti kuitenkin ne hoidot tuottavat tuloksen, ja tänne odottajiin tulee oikea vyöry plussanneita
Kiitos Novelle tuosta synnytyskertomuksesta! Aika hurjalta vaikutti, mutta hyvä et jäi positiivinen mieli siitä! Mulla itsellä taitaa synnytyspelkoa pukata jonkin verran, mutta olen huomannut et kaikkien kertomusten lukeminen auttaa kovasti, sillä yleensähän ne kuitenkin päättyvät onnellisesti. Nyt ei muuta, kuin onnea sinne teille kotiin ja käy nyt meitäkin moikkaamassa täällä :hug:
Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä, mötkis potkuttelee hirmuisesti ja äiti on onnellinen jokaisesta potkusta :heart: Meillä töissä ei enää haise ja nyt mä pystyn olemaan siellä oksentamatta! Pieniä asioita sitä oppii arvostamaan... Mutta kieltämättä näiden selkävaivojen ja muiden kipujen kanssa tuo 10 tunnin päivittäinen istuminen on aika kamalaa, eli jotenkin kyllä aavistelen, etten tammikuuhun asti pysty olemaan töissä. Neuvolalääkäri on kuukauden päästä, joten jos nyt ainakin sinne asti sais sinniteltyä.
Palataan taas!
Niisku ja mötkis 24+2
Vadelmaunelma: Olen välillä lueskellut myös teidän kuulumisia, ja niin kovasti aina toivon, että sieltä kaikki pääsisivät tälle puolelle :hug: Toivottavasti kuitenkin ne hoidot tuottavat tuloksen, ja tänne odottajiin tulee oikea vyöry plussanneita
Kiitos Novelle tuosta synnytyskertomuksesta! Aika hurjalta vaikutti, mutta hyvä et jäi positiivinen mieli siitä! Mulla itsellä taitaa synnytyspelkoa pukata jonkin verran, mutta olen huomannut et kaikkien kertomusten lukeminen auttaa kovasti, sillä yleensähän ne kuitenkin päättyvät onnellisesti. Nyt ei muuta, kuin onnea sinne teille kotiin ja käy nyt meitäkin moikkaamassa täällä :hug:
Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä, mötkis potkuttelee hirmuisesti ja äiti on onnellinen jokaisesta potkusta :heart:
Meillä töissä ei enää haise ja nyt mä pystyn olemaan siellä oksentamatta! Pieniä asioita sitä oppii arvostamaan... Mutta kieltämättä näiden selkävaivojen ja muiden kipujen kanssa tuo 10 tunnin päivittäinen istuminen on aika kamalaa, eli jotenkin kyllä aavistelen, etten tammikuuhun asti pysty olemaan töissä. Neuvolalääkäri on kuukauden päästä, joten jos nyt ainakin sinne asti sais sinniteltyä.Palataan taas!
Niisku ja mötkis 24+2
Täälläkin herkistellään, Novellen synnytyskertomus sai tipan linssiin =) Onnea vielä oikein isosti, hurja nainen oot!
Hyvä Niisku, että et enää oksenna! Ihan tarpeeksi kauanhan tuo kestikin. Ja varmasti on ihan mukava olla välillä töissä, ei tuu aika niin pitkäksi. Saa sitä sitten varmasti olla ihan tarpeeksi kotona kun äitiysloma alkaa. Toivotaan, että se selkäkin nyt asettuisi niin ei olisi tuskallista. Ootko muuten tukiliiviä kokeillut? Näin apuvälinealaa opiskelevana voisin sellaista suositella. Terveyskeskuksesta saa ilmaiseksi laitata kokeiluun, eikä lähetettäkään tarvita. Jos tuntuu hyvältä, niin sellaisen ostamista voi sitten harkita, oon kuullut että monelle on ollut apua. Itekin silloin kesällä käytin SI-vyötä, kun oli se välilevy kipeä ja mulla ainakin auttoi.
Siis mä oon nyt oikeasti jo vähän huolissani siitä Siilurasta? Ei oo mitään kuulunut aikoihin, viime kirjoituksen aikaan on kuitenkin jo olleet viikot yli ja synnytys ihan nurkan takana. Toivottavasti on vaan niin kiireinen vauvan kanssa ettei ole ehtinyt palstalle!
Mä olin eilen äidin, anopin ja miehen siskon kanssa Tallinnassa. Oli oikein mukava päivä! Oon vaan ihan järkyttynyt, kun se lankakauppa missä ollaan aina käyty ja josta oli nytkin tarkoitus tehdä oikein iso vauvalankojen hankintapaikka, on lopettanut! Apua. Eikä oltu katottu, että mistä löytyisi muita kun toi on ollut niin hyvä. Pitää varmaan ostaa noita Novitan lankoja sitten, höh. Siellä oli niin ihania kaikkia, näin jo melkein unta niistä langoista Menin sitten kampaajalle ja nyt on taas ihanan lyhyt tukka.
Hirveitä suomalaisia juntteja taas nähtiin, hävettää kyllä välillä olla suomalainen! En tajua että mikä tollasiin keski-ikäisiin pariskuntiinkin tulee kun ne pääsee Viroon, hirveet perseet vaan päälle ja eikun ördäämään ja rehvastelemaan... Nolotti monien puolesta! Kampaajallekin tuli joku känninen äijä tinkaamaan hinnasta, meni vaan sinne tuoliin isumaan ja sanoi kampaajalle, että jumalauta sähän leikkaat yhdeksällä eurolla perkele. Ihan törkeetä meininkiä!
Tarjouduin tuomaan miehelle lavallisen kaljaa, mutta ei kuulemma tarvitse. No, pakkohan sieltä Tax Freestä on jotain ostaa, eli täällä mä mussutan nyt Tobleronea sekä Matador Mixiä ja Taotao riehuu
Pitää mennä vaalikoneeseen valitsemaan hyvä ehdokas. Jos toi sade vaikka vähän asettuisi niin päästäisiin äänestämään kuivempina B)
KÖ&Taotao 24+5
Hyvä Niisku, että et enää oksenna! Ihan tarpeeksi kauanhan tuo kestikin. Ja varmasti on ihan mukava olla välillä töissä, ei tuu aika niin pitkäksi. Saa sitä sitten varmasti olla ihan tarpeeksi kotona kun äitiysloma alkaa. Toivotaan, että se selkäkin nyt asettuisi niin ei olisi tuskallista. Ootko muuten tukiliiviä kokeillut? Näin apuvälinealaa opiskelevana voisin sellaista suositella. Terveyskeskuksesta saa ilmaiseksi laitata kokeiluun, eikä lähetettäkään tarvita. Jos tuntuu hyvältä, niin sellaisen ostamista voi sitten harkita, oon kuullut että monelle on ollut apua. Itekin silloin kesällä käytin SI-vyötä, kun oli se välilevy kipeä ja mulla ainakin auttoi.
Siis mä oon nyt oikeasti jo vähän huolissani siitä Siilurasta? Ei oo mitään kuulunut aikoihin, viime kirjoituksen aikaan on kuitenkin jo olleet viikot yli ja synnytys ihan nurkan takana. Toivottavasti on vaan niin kiireinen vauvan kanssa ettei ole ehtinyt palstalle!
Mä olin eilen äidin, anopin ja miehen siskon kanssa Tallinnassa. Oli oikein mukava päivä! Oon vaan ihan järkyttynyt, kun se lankakauppa missä ollaan aina käyty ja josta oli nytkin tarkoitus tehdä oikein iso vauvalankojen hankintapaikka, on lopettanut! Apua. Eikä oltu katottu, että mistä löytyisi muita kun toi on ollut niin hyvä. Pitää varmaan ostaa noita Novitan lankoja sitten, höh. Siellä oli niin ihania kaikkia, näin jo melkein unta niistä langoista
Menin sitten kampaajalle ja nyt on taas ihanan lyhyt tukka.Hirveitä suomalaisia juntteja taas nähtiin, hävettää kyllä välillä olla suomalainen! En tajua että mikä tollasiin keski-ikäisiin pariskuntiinkin tulee kun ne pääsee Viroon, hirveet perseet vaan päälle ja eikun ördäämään ja rehvastelemaan... Nolotti monien puolesta! Kampaajallekin tuli joku känninen äijä tinkaamaan hinnasta, meni vaan sinne tuoliin isumaan ja sanoi kampaajalle, että jumalauta sähän leikkaat yhdeksällä eurolla perkele. Ihan törkeetä meininkiä!
Tarjouduin tuomaan miehelle lavallisen kaljaa, mutta ei kuulemma tarvitse. No, pakkohan sieltä Tax Freestä on jotain ostaa, eli täällä mä mussutan nyt Tobleronea sekä Matador Mixiä ja Taotao riehuu
Pitää mennä vaalikoneeseen valitsemaan hyvä ehdokas. Jos toi sade vaikka vähän asettuisi niin päästäisiin äänestämään kuivempina B)
KÖ&Taotao 24+5
Jep, toivotaan että Siiluralla pitää kiirettä vauvan kanssa ja kaikki on oikein hyvin... Olisi tosiaan kiva kuulla edes pikaiset kuulumiset.
KÖ, mä olen tosissani tuota tukiliiviä ajatellut ja toisaalta on ollut aika tyhmää odottaa näinkin pitkään. Mutta mä jouduin hieman odottamaan et pääsen fysioterapeutille ja sieltä sitten täällä meidän kunnassa sen tukiliivinkin saa. Aika mulla on ens viikolle, eli elättelen kovasti toiveita josko sieltä jonkun avun saisi Musta tuntuu nimittäin aika pahalta vauvan kannalta popsia särkylääkkeitä, mutta pakko siihen jomotukseen ja vihlontaan on jotain yrittää. Olipas teillä Tallinnan reissu Kyllä noista suomalaisista saa aika usein kokea kyllä sellaisia myötähäpeän tunteita, ettei hyvä tosikaan. Mä en ole koskaan tajunnut et miks aina reissuun lähdettäessä pitää vetää kännit, menee jo reissukin ihan hukkaan kun ei muista mitään. Jos on pakko juopotella, niin eikö se ole halvempaakin tehdä ihan kotona...?
Mutta nyt taas töiden pariin, hyvää alkanutta viikkoa kaikille :wave:
KÖ, mä olen tosissani tuota tukiliiviä ajatellut ja toisaalta on ollut aika tyhmää odottaa näinkin pitkään. Mutta mä jouduin hieman odottamaan et pääsen fysioterapeutille ja sieltä sitten täällä meidän kunnassa sen tukiliivinkin saa. Aika mulla on ens viikolle, eli elättelen kovasti toiveita josko sieltä jonkun avun saisi
Musta tuntuu nimittäin aika pahalta vauvan kannalta popsia särkylääkkeitä, mutta pakko siihen jomotukseen ja vihlontaan on jotain yrittää. Olipas teillä Tallinnan reissu Kyllä noista suomalaisista saa aika usein kokea kyllä sellaisia myötähäpeän tunteita, ettei hyvä tosikaan. Mä en ole koskaan tajunnut et miks aina reissuun lähdettäessä pitää vetää kännit, menee jo reissukin ihan hukkaan kun ei muista mitään. Jos on pakko juopotella, niin eikö se ole halvempaakin tehdä ihan kotona...? Mutta nyt taas töiden pariin, hyvää alkanutta viikkoa kaikille :wave:
Heippa tytöt!
Ja anteeksi etten ole päivitellyt tilannetta aiemmin! Kone alkoi kiukutella samaan syssyyn kun tulimme laitokselta kotiin ja olemme nyt vasta saaneet sen toimimaan.
Eli "pieni" pojumme syntyi käynnistettynä raskausviikolla 41+4 naistenklinikalla 7.10. Painoa oli herralle kertynyt 3960g ja pituutta 51 cm . Pyysin itse käynnistystä yliaikaisuuskontrollikäynnillä huonovointisuuden takia ja ottivat minut osastolle samantien. Olin niin valmista tavaraa, että kahden käynnistystabletin jälkeen olin jo tositoimissa samana yönä . Itse synnytys kesti noin kuusi tuntia laskien siitä kun supistukset alkoivat säännöllisesti. Emme olleet varautuneet, että vauva tulisi jo samana yönä, joten mies sai rynnätä paikalle uudelleen koska olin jo lähettänyt hänet kotiin nukkumaan.
Itse synnytys meni omasta mielestäni niin vauhdikkaasti eteenpäin, että pysyin juuri ja juuri mukana. Supistusten voima ja tiheys yllättivät ja otin ihan suosiolla epiduraalin jo senkin takia että olin valvonut jo kaksi yötä ennen synnytystä ja olin aika väsynyt. Kätilö oli osaava ja hyvä ja lisäksi mukana oli lääketieteen opiskelija. Oikeastaan ainoa "kamala" juttu oli ponnistusvaiheessa kun alkoi voimat loppua ja piti vaan jaksaa työntää. Siinä kätilö oli hyvänä apuna luomassa uskoa, että kyllä se vielä sieltä ulos saadaan :kieh:. Meidän poika oli lisäksi niin harteikas, että kun pää oli saatu kunnialla ulos niin hartioita ulosvedettäessä meikäläinen otti ja pyörtyi kivusta. Siinä oli isällä pieni dilemma, että kumpaa nyt katsoisin: uutta vauvaa vai äitiä joka retkottaa kanttu vei synnytyspöydällä! Mutta kaikesta huolimatta väitän, että synnytys ei ollut edes niin kamala juttu kun olin etukäteen kuvitellut ja sitten se sama vanha totuus: ON SE SEN ARVOISTA!!.
Pääsimme perheosastolle ja viihdyimme tosi hyvin.
Nyt on poitsu jo melkein kolme viikkoa vanha ja isikin menossa takaisin töihin taas. Paljon terkkuja meiltä!!
Siilura ja poika
Ja anteeksi etten ole päivitellyt tilannetta aiemmin! Kone alkoi kiukutella samaan syssyyn kun tulimme laitokselta kotiin ja olemme nyt vasta saaneet sen toimimaan.
Eli "pieni" pojumme syntyi käynnistettynä raskausviikolla 41+4 naistenklinikalla 7.10. Painoa oli herralle kertynyt 3960g ja pituutta 51 cm
. Pyysin itse käynnistystä yliaikaisuuskontrollikäynnillä huonovointisuuden takia ja ottivat minut osastolle samantien. Olin niin valmista tavaraa, että kahden käynnistystabletin jälkeen olin jo tositoimissa samana yönä . Itse synnytys kesti noin kuusi tuntia laskien siitä kun supistukset alkoivat säännöllisesti. Emme olleet varautuneet, että vauva tulisi jo samana yönä, joten mies sai rynnätä paikalle uudelleen koska olin jo lähettänyt hänet kotiin nukkumaan. Itse synnytys meni omasta mielestäni niin vauhdikkaasti eteenpäin, että pysyin juuri ja juuri mukana. Supistusten voima ja tiheys yllättivät ja otin ihan suosiolla epiduraalin jo senkin takia että olin valvonut jo kaksi yötä ennen synnytystä ja olin aika väsynyt. Kätilö oli osaava ja hyvä ja lisäksi mukana oli lääketieteen opiskelija. Oikeastaan ainoa "kamala" juttu oli ponnistusvaiheessa kun alkoi voimat loppua ja piti vaan jaksaa työntää. Siinä kätilö oli hyvänä apuna luomassa uskoa, että kyllä se vielä sieltä ulos saadaan :kieh:. Meidän poika oli lisäksi niin harteikas, että kun pää oli saatu kunnialla ulos niin hartioita ulosvedettäessä meikäläinen otti ja pyörtyi kivusta. Siinä oli isällä pieni dilemma, että kumpaa nyt katsoisin: uutta vauvaa vai äitiä joka retkottaa kanttu vei synnytyspöydällä! Mutta kaikesta huolimatta väitän, että synnytys ei ollut edes niin kamala juttu kun olin etukäteen kuvitellut ja sitten se sama vanha totuus: ON SE SEN ARVOISTA!!
.Pääsimme perheosastolle ja viihdyimme tosi hyvin.
Nyt on poitsu jo melkein kolme viikkoa vanha ja isikin menossa takaisin töihin taas. Paljon terkkuja meiltä!!
Siilura ja poika
Onnea Siilura!! :flower: :flower: Aika hurjalta tuo sinunkin synnytys kuulosti, pyörtymiset ja kaikki... Huh huh. Mutta onneksi kaikki hyvin ja prinssikin on jo kotona :heart:
Onnea Siilura!!! :heart: :flower:
Ihanaa että kaikki meni noin hyvin, eikä jäänyt mitään kammotuksia synnytyksestä! Luo uskoa meille muillekin, että kyllä siitä koitoksesta selviää =)
Ihanaa että kaikki meni noin hyvin, eikä jäänyt mitään kammotuksia synnytyksestä! Luo uskoa meille muillekin, että kyllä siitä koitoksesta selviää =)
Paljon onnea Siilura :flower: :heart:
Siskot, mua vaivaa ihan kamala raskausajan dementia! Unohtelen koko ajan asioita! :headwall: Onneksi ei ole mitään vakavaa kuitenkaan päässyt käymään mutta harmittaa tämä aivojen toimimattomuus.
Siskot, mua vaivaa ihan kamala raskausajan dementia! Unohtelen koko ajan asioita! :headwall: Onneksi ei ole mitään vakavaa kuitenkaan päässyt käymään mutta harmittaa tämä aivojen toimimattomuus.
Salmari: tuo asioiden unohteleminen on tosiaan aika rasittavaa! Mäkin saatan joskus jutella asiakkaan kanssa ja yht'äkkiä unohdan kokonaan mistä ollaan puhuttu ja oikeastaan senkin kuka tämä asiakas on :ashamed: Ja siis toki muutenkin kuin töissä unohtuu kovasti asioita. Lisäksi olen mielestäni tyhmentynyt ihan hirmuisesti, siis että en vaan tajua enää asioita. Saatetaan katsoa tv-ohjelmaa ja mun pitää koko ajan kysellä mieheltä et missä mennään kun en vaan tajua 
Mies on jo vähän huolestunutkin asiasta, et onkohan tää pysyvää
Jes, tänään ollaan lomalla ja en taida viitsiä muuta kuin lepäillä ja pikkaisen puuhastella kotona
Niisku ja mötkis 24+4
Mies on jo vähän huolestunutkin asiasta, et onkohan tää pysyvää Jes, tänään ollaan lomalla ja en taida viitsiä muuta kuin lepäillä ja pikkaisen puuhastella kotona
Niisku ja mötkis 24+4
Onnee Siilura!!!!!!!!!!!
Anteeks kun oon tällaisella kyttäysreissulla, mut halusin sun päivittää tonne "keskenmenon jälkeen plussaneiden" pinoon kans! Tuhansittain Onnea pojan syntymästä!!!!!!! :heart:
Anteeks kun oon tällaisella kyttäysreissulla, mut halusin sun päivittää tonne "keskenmenon jälkeen plussaneiden" pinoon kans! Tuhansittain Onnea pojan syntymästä!!!!!!! :heart: