lapsella kolme kieltä äidinkielenään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lottis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja hihi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä kaksi kieltä ja se mennyt erinomaisen hyvin, joten tuosta tilanteesta en osaa oikein sanoa muuta kuin, että jos Suomessa asutte niin pitäkää lapsi ainakin sitten suomenkielisessä pk:ssa/koulussa, koska muuten ei opi suomea kuin sinulta ja satunnaisesti kavereilta.

Ja telkkarista ja naapurista ja lehdistä ja koulusta ja kaupassa ja neuvolassa jne...

Miten sä luulet, että esim suomenruotsalaiset oppivat suomen? :xmas:

Juupa juu, mutta ei ole kauhean hyvä juttu jos asuu Suomessa ja käy koulunsa Suomessa eikä osaa Suomea hyvin vaan HUONOSTI koska oppinut paremmin espanjan ja englannin. Siksipä meidän kaksikielisen (englanti-suomi) perheen lapsia ei laiteta englanninkielisiin päiväkoteihin/kouluihin (koska silloin suomi tulisi vain minulta ja tv:stä jne). Suomi on on kieli nro 1 koska täällä asutaan, englantia osaavat hyvin mutta parempi kun toinen on se pääkieli.

KOkemusta bussilastillisen serkkujen verran, jotka asuvat Ruotsissa, mutta suomalaiset vanhemmat, joko molemmat tai toinen. Ne jotka kävivät Ruotsissa koulua suomalaisessa luokassa suomeksi puhuvat ja kirjottavat erinomaista ruotsia ja suomea. Ne, jotka kävivät ruotsalaisen luokan puhuvat erinomaista ruotsia, mutta heikkoa suomea, ja suomeksi kirjoittaminen on tosi heikkoa...

Että silleen. Ympäristön kieli voittaa aina ja kehittyy vahvaksi, vaikka kävisi sitä englanninkielistä päiväkotia. Ja niin itsekin kyllä tekisin.
 
Meillä on käytössä kolme kieltä arkipäivässämme. Minä puhun pojille suomea, isä omaa kieltänsä (joka on asuinmaamme kieli), ja minä puhun mieheni kanssa yhdessä sekä hänen kotikieltään että englantia. Esikoisella joka on pian 5v, on yhtä sujuvat suomi ja isänkieli, sekä vahvana kakkosena englanti. Englanti oli passiivinen kieli viime syksyyn saakka jolloin vaihtoi paikallisesta päiväkodista kansainväliseen ja alkoi sitten puhumaan myös enkkua.

Emme ole missään vaiheessa suoraan käyttäneet lapsille enkkua, vaan ainoastaan keskenämme. Pidämme sitä "mukana" arkikielenä vaikka pärjäisimme ilmankin,sillä haluamme että kummatkin lapset oppivat sen ainakin passiivisesti. Olemme koittaneet olla järjestelmällisiä ja kurinalaisia että emme ole koskaan sotkeneet kieliä keskenään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lalaa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja hihi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä kaksi kieltä ja se mennyt erinomaisen hyvin, joten tuosta tilanteesta en osaa oikein sanoa muuta kuin, että jos Suomessa asutte niin pitäkää lapsi ainakin sitten suomenkielisessä pk:ssa/koulussa, koska muuten ei opi suomea kuin sinulta ja satunnaisesti kavereilta.

Ja telkkarista ja naapurista ja lehdistä ja koulusta ja kaupassa ja neuvolassa jne...

Miten sä luulet, että esim suomenruotsalaiset oppivat suomen? :xmas:

Juupa juu, mutta ei ole kauhean hyvä juttu jos asuu Suomessa ja käy koulunsa Suomessa eikä osaa Suomea hyvin vaan HUONOSTI koska oppinut paremmin espanjan ja englannin. Siksipä meidän kaksikielisen (englanti-suomi) perheen lapsia ei laiteta englanninkielisiin päiväkoteihin/kouluihin (koska silloin suomi tulisi vain minulta ja tv:stä jne). Suomi on on kieli nro 1 koska täällä asutaan, englantia osaavat hyvin mutta parempi kun toinen on se pääkieli.

KOkemusta bussilastillisen serkkujen verran, jotka asuvat Ruotsissa, mutta suomalaiset vanhemmat, joko molemmat tai toinen. Ne jotka kävivät Ruotsissa koulua suomalaisessa luokassa suomeksi puhuvat ja kirjottavat erinomaista ruotsia ja suomea. Ne, jotka kävivät ruotsalaisen luokan puhuvat erinomaista ruotsia, mutta heikkoa suomea, ja suomeksi kirjoittaminen on tosi heikkoa...

Että silleen. Ympäristön kieli voittaa aina ja kehittyy vahvaksi, vaikka kävisi sitä englanninkielistä päiväkotia. Ja niin itsekin kyllä tekisin.

Joo, kukin saa tehdä miten haluaa ja yrittää saada lapsista vaikka viisikielisen (eri asia sitten miten hyvin yhtään niistä hallitsee). Me katsoimme parhaaksi tehdä kuten asiantutijat ovat neuvoneet.

 
Meidän perheessä "vain" kaksi kieltä, mutta tuttavaperheessä seuraava kuvio: asuvat englanninkielisessä maassa, vanhemmat puhuvat keskenään saksaa, äiti lapselle unkaria ja isä suomea = neljä kieltä. Mutta ei näistä neljästä lapsen "äidinkieliä" ole mun mielestä kuitenkaan kuin kaksi, unkari ja suomi. Toki saksaa ja englantia oppii pasiivisesti, mikä ei mielestäni ole noiden äidinkielten oppimiselta pois. Joten en näe mitään syytä miksei onnistuisi, pääasia (omasta mielestäni) on, että lapselle puhutaan omaa äidinkieltä ja sitä siis johdonmukaisesti. Toki jos koko perhe keskustelee yhdessä, tällöin käytetään sitä kaikkien yhteistä kieltä, ei vain toisen vanhemman kieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Äitee:
Sulle vielä "monikieliset" ... kun mainitsit että lasten isän kielellä puhuminen niin ja näin ... puhuvatko siis kieltä lainkaan, vai esim. sekaisin kahta kieltä?
Siksi kyselen, koska tosiaan toivon ja odotan, että poitsu alkaisi puhumaan pian isänkin kieltä, mutta toistaiseksi vastaa aina isälleenkin vain suomeksi. Olen kuullut tapauksista, joissa tosiaan puhutaan samassa lauseessa kahtakin kieltä, eikä se tietty ole hyväksi.
.

Äitee: minkä ikäinen lapsesi on?

Niin siis poika täyttää pian 3. En mä ole hirveästi murehtinut tuota ruotsinkielen kehittymistä (tai kehittymättömyyttä), koska sillä suomenkielen tuottaminenkin alkoi vasta reilu kahden vuoden iässä.
Olis se vaan isän kannalta kiva, että poitsu oppisi pian myös ruotsinkielen, koska mä joudun ihan liian usein toistaiseksi toimimaan tulkkina.
Pitäs kyllä pistää useammin esim. leffat ja lasten dvd:t pyörimään ruotsinkielellä, että oppisi senkin myötä ruotsia. Isänsä on vähän laiska lukemaan kirjoja ruotsiksi, joten saa kyllä osin syyttää itseäänkin kielen huonosta kehittymisestä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äitee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Äitee:
Sulle vielä "monikieliset" ... kun mainitsit että lasten isän kielellä puhuminen niin ja näin ... puhuvatko siis kieltä lainkaan, vai esim. sekaisin kahta kieltä?
Siksi kyselen, koska tosiaan toivon ja odotan, että poitsu alkaisi puhumaan pian isänkin kieltä, mutta toistaiseksi vastaa aina isälleenkin vain suomeksi. Olen kuullut tapauksista, joissa tosiaan puhutaan samassa lauseessa kahtakin kieltä, eikä se tietty ole hyväksi.
.

Äitee: minkä ikäinen lapsesi on?

Niin siis poika täyttää pian 3. En mä ole hirveästi murehtinut tuota ruotsinkielen kehittymistä (tai kehittymättömyyttä), koska sillä suomenkielen tuottaminenkin alkoi vasta reilu kahden vuoden iässä.
Olis se vaan isän kannalta kiva, että poitsu oppisi pian myös ruotsinkielen, koska mä joudun ihan liian usein toistaiseksi toimimaan tulkkina.
Pitäs kyllä pistää useammin esim. leffat ja lasten dvd:t pyörimään ruotsinkielellä, että oppisi senkin myötä ruotsia. Isänsä on vähän laiska lukemaan kirjoja ruotsiksi, joten saa kyllä osin syyttää itseäänkin kielen huonosta kehittymisestä :(

Meillä pian 2,5 vuotias ja vastailee vain ja ainoastaan suomeksi isälleen. Osaa (tai siis käyttää) isänsä kielellä n. 10 sanaa ja suomeksi puhuu kun papupata. :) Lastenohjelmat ja musiikki isänsä kielellä käytössä mutta meilläkin isä on tosi huono lukemaan kirjoja lapselle.
 
Kiva kuulla muidenkin "kieliarkea", jotka elävät samassa tilanteessa. Sitä aina välistä miettii, että mahtaako poikaraasu oppia mitään muuta kieltä, kun suomea mutta siis ymmärtää hänkin varmaan pääsääntöisesti kaiken mitä isä puhuu, mutta aniharvoin vastaa ruotsiksi ja jos vastaa niin yhdellä sanalla. Suomenkielellä sitten puheesta ei meinaakkaan tulla loppua :D.
Meillä on vaan ongelma, että kun laitan noi ohjelmat ja muut ruotsinkielellä, poika sanoo ettei halua katsoa :D :D Ja mun ei kuulu sitä ruotsia opettaa, koska ensinnäkin lukisin väärin kirjat ja sit vasta poika sekasin meniskin, jos mä alkaisin sönköttää hoonoo ruotsia, kun puhun aina vain suomea ja siitä pidän kiinni että yksi puhuu yhtä kieltä ja toinen toista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äitee:
Kiva kuulla muidenkin "kieliarkea", jotka elävät samassa tilanteessa. Sitä aina välistä miettii, että mahtaako poikaraasu oppia mitään muuta kieltä, kun suomea mutta siis ymmärtää hänkin varmaan pääsääntöisesti kaiken mitä isä puhuu, mutta aniharvoin vastaa ruotsiksi ja jos vastaa niin yhdellä sanalla. Suomenkielellä sitten puheesta ei meinaakkaan tulla loppua :D.
Meillä on vaan ongelma, että kun laitan noi ohjelmat ja muut ruotsinkielellä, poika sanoo ettei halua katsoa :D :D Ja mun ei kuulu sitä ruotsia opettaa, koska ensinnäkin lukisin väärin kirjat ja sit vasta poika sekasin meniskin, jos mä alkaisin sönköttää hoonoo ruotsia, kun puhun aina vain suomea ja siitä pidän kiinni että yksi puhuu yhtä kieltä ja toinen toista.

Kyllä sen tosiaan pitäis olla isä joka tuon ruotsin opettaa :/ Todella harmi jos häntä ei kiinnosta. Mä koen ainakin hyötyneeni paljon myös ruotsista, saanu sen avulla kesätyöpaikan ja yhden vakipaikankin!
 
Ei tuossa muuta ongelmaa ole kuin se vanhempien yhteinen kieli englanti. Vaikka sitä osaisi omasta mielestään kuinka hyvin niin se ei silti ole äidinkielen tasoista osaamista ja virheitä tulee, mitä ei edes välttämättä itse huomaa.

Usein sitten lapsille jää mieleen niitä virheellisiä sanontoja yms. vaikka heille ei englantia varsinaisesta puhuttaisikaan vaan englanti olisi vain vanhempien yhteinen kieli.
 
Palataanpa tähän aiheeseen vielä.

Halusin vaan tuoda esiin oman tutkimustyöni tuloksen: Ennen lapseni syntymää mietin paljon näitä asioita ja koetin selvittää, kuinka on paras toimia. Itse olen suomenkielinen, mieheni ranskankielinen, kotikieli englanti. Lisäksi lapsen isä (josta olen eronnut) on vielä muunkielinen, eli kuvioissa on neljä kieltä.

Otin silloin aikoinaan yhteyttä eri asiantuntijoihin ja kielitutkijoihin ja koetin löytää aiheesta kirjoituksia. Tuntuu olevan niin, että tuota yksi aikuinen/yksi kieli -periaatetta ei nykyään enää pidetä kovin tärkeänä. Lapsen kyky oppia ja omaksua, ja erotella kielet on todella hyvä. On esim. paljon tietoa paikoista, jossa lapset kasvavat luonnostaan monikielisissä ympäristöissä (esim. Singapore, Intia jne.), joissa kieliä vaihdetaan perheen sisälläkin ihan joustavasti.

Minä en oman kokemukseni ja tietojeni perusteella siis myöskään enää ole sen kannalla, että yhden aikuisen pitää ehdottoman järjestelmällisesti puhua lapsella aina vaan yhtä kieltä. Itse puhun lapselle pääasiassa suomea ja välillä myös englantia (joka on myös oma pääkieleni ja suomen kanssa vähintäänkin saman tasoinen). Osallistun myös joskus keskusteluun ranskaksi, vaikken sitä lapselle suoraan puhukaan. Lapsella on englantia äidinkielenään puhuva hoitaja, ja mieheni puhuu lapselle ranskaa ja englantia. Ja tähän mennessä kaikki hyvin! Kielenkehitys on ollut huomattavasti nopeampaa (kaikilla kielillä) kuin kaveripiirinsä ikätovereilla ja lapsi kyselee jatkuvasti uusia sanoja kaikilla kielillä.

Kaikilla tietenkin on omanlaisensa tilanteet, mutta oman kokemukseni perusteella sanoisin vaan, että puhukaa kaikkia kieliä, puhukaa paljon, lukekaa kirjoja, laulakaa lauluja ja pitäkää hauskaa. Lapset nauttivat oppimisesta!! ?
 

Yhteistyössä