Lapsen käytös muuttuu paivahoidossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Olen huolissani kun 3-vuotiaan lapseni käytös päivähoidossa muuttuu ihan erilaiseksi mitä lapsi on kotona ollessaan.
Hoitotäti valittaa joka kerta kun käydään lapsi hakemassa kuinka hän on saanut kiukkukohtauksia ja itkee pienimmästäkin kolhusta ja heittäytyy maahan ja itkee komentamisesta (olen huomannut että tämä hoitaja kylläkin huutaa kurkku suorana jämäkän komentamisen sijaan ) Aina kauheaa narinaa siitä kuinka hankala meidän lapsi on.Hoitajan puheiden mukaan kiukku ym. tulee aina kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman mitään syytä.
Tottakai 3-vuotias osaa olla hankala ja kyllä hän kotonakin osoittaa mieltään ja kiukuttelee ja lapsi on myös herkkä. En vain ymmärrä, miten lapsi voi olla hoidossa noin impulsiivinen, kun kotona ei ole koskaan ollut tuollaisia ongelmia.
Surettaa pienen puolesta. Ja kun en tiedä johtuuko muuttunut käytös hoitajasta vai siitä ettei lapsi halua olla hoidossa ja yritän miettiä mikä olisi oikea ratkaisu. Voiko tälläistä kuulua ikään?
Onko muilla ollut vastaavaa, että lapsen käytös muuttuu heti kun hoitoon menee ja kotiin päästyään on taas normaali?
Kun aamulla lapsen viemme, on lapsi niin pitkään iloinen kunnes olemme hoitopaikan ovella, hän muuttuu hiljaiseksi eikä halua mennä sisään.

Tulipa sekainen teksti, toivottavasti joku jaksaa lukea tämän.
 
Tuo jäi huomaamatta, että hoitajakin siellä naama punaisena karjuu.
Huolestuisin todella tuosta ja vaihtaisin aika livakasti hoitopaikkaa. Hoitajan ei saa missään vaiheessa karjua lapsille. Vaikuttaa siltä, että on väsynyt ja ylirasittunut.
 
Meillä on ihan päinvastoin. Päiväkodista tulee palautetta siitä kuinka kiltti ja rauhallinen lapsi meillä on. Ei tee juuri koskaan tuhmuuksia ja tulee kaikkien kanssa toimeen ja leikkii rauhallisesti jne jne. Kotona on uhmakas, tappelee siskonsa kanssa ja välillä riehuu. Toki osaa olla kiltistikin, mutta tätä toista puolta esittää kotona, mutta päiväkodissa ei.
 
Kuulostaa siltä, että jokin hoidossa stressaa lasta. Se voi toki olla hoitaja tai hoitajat, jos lapsesi kokee heidät epämiellyttäviksi tai hoitajat eivät osaa olla kovin herkkiä lapsen viesteille. Mutta kyse voi olla myös siitä, että ylipäätään häly, iso porukka, erilaiset säännöt jne. saavat lapsesi hämilleen ja stressaantuneeksi.

Voi olla myös niin, että lapsesi ei siedä sääntöjä ja rajojen asettamista eli olette huomaamattanne olleet kotona kovin lepsuja ja lapsi saa herkästi tahtonsa läpi, ja hoidossa kun vaan on noudatettava tiettyjä sääntöjä, hän kiukustuu ja kun kiukku ei auta saamaan tahtoa läpi, hän kiukustaa aina vaan. Eikä osaa kiukkuaan käsitellä, eikä etenkään lopettaa. Ikänsäkään puolesta.
 
Meillä ei toinen ipana ole hoidosta tykännyt ikinä. On perusluonteeltaan varsin varautunut vieraita, varsinkin aikuisia, kohtaan, joten siinä sitä jo onkin. Viime vuonna kun oli 4, oli tutut hoitajat, niin meni tosi hyvin, nyt ei suju lainkaan, kun lähes kaikki hoitajat vaihtuneet ja eskarit lähteneet myös eli osa lapsistakin. Enkä usko, että alkaa kovin hyvin ennen kesää menemäänkään.
Kaikki lapset vain ei päivähoitoon niin vain sopeudu. Uskon minäkin, että teillä ei ole sopiva hoitopaikka ja lapsi stressaa. Vaihtakaa hoitopaikka/ryhmää tai jotain aika nopeasti, ettei lapselle jää inhoa kaikkea hoitoa kohtaan. Ja tuo hoitajan käytös.... just.

Eikä todella välttämättä ole luottamusta, vaikka kiukuttelisikin hoidossa.
 
Meillä ihan sama ongelma, kyseessä vain päiväkodissa oleva, pian 5-vuotias. On aina ollut ns. helppo lapsi, toki uhmaakin on, mutta ei ollenkaan hankalaa ole koskaan ollut. Kotona saattaa saada joskus pieniä kiukku kohtauksia, mutta ne menee ohi tosi nopeasti. Päiväkodissa taas kuulemma huutaa, raivoaa, lyö, ei tottele yms yms yms... Aluksi me oltiin ihan varmoja että ne valehtelee, mutta kai se on uskottava kun siitä jatkuvasti valitetaan.
Nyt vähän aikaa sitten pojan ryhmään tuli uusi hoitaja, ja tottakai poika testaili häntäkin aluski. Jotenkin poika kuitenkin kiintyi tähän hoitajaan aika nopeasti. Eräässä keskustelussa sitten kävikin ilmi, että tämä hoitaja pitää jopa lastani joskus sylissä, ja toiset hoitajat ei oikein asiasta ilmeisesti tykkää. Eli mä luulen, että mun lapsi kokee jonkinlaista turvattomuuden tunnetta tuolla päiväkodissa, ja hakee huomiota tolla huonolla käytöksellä. Toinen syy ilmeisesti on, että lapseni vaan ei ole niin sosiaalinen, eikä sopeudu isoon ryhmään. Itse olen jäämässä lomautukselle, ja otin pojan pois päiväkodista siksi aikaa, ja huomaa miten helpottunut ja onnellinen poika nyt on.
 
Kinuskille kamalaa, jos oikeasti jossain päiväkodissa osa hoitajista ei tykkää lasten sylissä pitämisestä! Työskentelen päiväkodissa, ja kyllä meillä on aina syli avoinna kaikille. Ja niin sen pitäisi ollakin.

Minusta ap:n lapsella saattaa olla joko sopeutumisvaikeuksia päiväkotiin (en ainakaan huomannut kirjoituksestasi milloin lapsi on aloittanut), tai sitten päivähoito stressaa häntä. Joskus kiukku saattaa tosiaan olla luottamuksenkin osoitus hoitajille, että lapsi uskaltaa näyttää myös negatiivisia tunteita, mutta tätä johtopäätöstä ei voi todellakaan vetää aina eikä edes kovin usein. Jollain lapsilla alun sopeutumisvaikeudet voivat kestää hyvinkin pitkään, riippuen monesta tekijästä (alun tutustumisjakson onnistuminen/epäonnistuminen, suhteet hoitajiin ja muihin lapsiin, lapsen persoonallisuus..).

Onko siellä päiväkodissa joku hoitaja, johon saat hyvin kontaktia? Voisitkohan jutella hänen kanssaan näistä asioista. Ja olisi mielestäni tarpeen pitää palaveri pojan omien hoitajien kanssa. Tietyissä tilanteissa (kuten kun 5 normaalilla äänellä sanottua komentoa ei riitä) saatan itsekin syyllistyä huutamiseen, joskus ääni ei vaan kanna muuten metelin yli. Mutta jos joku hoitaja karjuu usein lapsille, niin se ei ole normaalia. Ota yhteys esimieheen, jos hänen itsensä kanssa ei voi puhua asiasta!

Itse ajattelen, että lapset voivat voida hyvin päiväkodissa vain, jos vanhemmat tuntevat voivansa luottaa meihin. Toivottavasti saat hoitajilta vastaanoton, joka sun kuuluisi saada; kuuntelevan ja ammattimaisen, ja pääsisitte yhdessä miettimään miten pojan päiviin voisi saada helpotusta. Haastattele vähän poikaa itsekin, vaikka pieni onkin. Onko jotain, mikä pelottaa/ei tykkää päiväkodissa? Miksi tulee usein vihaiseksi siellä? Ja jos on kovin iso ryhmä, niin se ei sovi kaikille lapsille. Voi olla että viimeisenä keinona vaihto pienempään ryhmään auttaisi, mikä voi kyllä tarkoittaa samalla päiväkodin vaihtoa.
 
Meillä just kolme täyttänyt tyttö saa myös ajoittain raivareita, tosin niitä tulee kotona, pk:ssa ja ihan missä nyt siltä tuntuu.. On siis "melko" temperamenttinen. Pk:ssa ovat sanoneet että lähinnä siirtymä tilanteissa (esim. ulkoa sisälle tai päin vastoin) mutta myös jos ei saa mitä haluaa ja on muutenkin jo ollut kärttyisä. Uskon että hoitajalla/-jilla on suuri merkitys näissä tapauksissa!!! Tytön ryhmän kolmesta hoitajasta kaksi tulleet viime syksynä, juuri valmistuneina, yksi ollut jo pidempään ja pidempi kokemus alalta. Näistä kahdesta uudesta toista ei hyväksy MIHINKÄÄN kanssa käymiseen!!! Oli heittänyt leivänkin lattialle kun ko. hoitaja oli sen hanelle tarjonnut, joutui toki "turvallisen" hoitajan "puhutteluun" sen jälkeen. Kysyttäessä ei edes myönnä siellä olevan sen nimistä (toinen uusista) hoitajaa... :D Tytsy ei edes suostu aamulla jäämään ko. hoitajan kanssa, enkä itse halua turhaan lasta huudattaa kun tiedän että jää kenentahansa muun pk:n hoitajan kanssa "mielellään" (huom. temperamentisuus :D) Taas toinen näistä uusista hoitajista on saanut luotua normaalin lapsi-aikuis suhteen tyttöön. Kaikki on sujunut alkujäykkyyksien jälkeen hienosti. Tämä kolmas (lto) onkin tulostaan asti ollut tyttäremme suosikki!
Esikoisella (huhtikuussa 6v.) ei taas ole koskaan ollut mitään ongelmia hoidossa! En tietenkään laske tähän lapsen kasvuun ja kehitykseen kuuluvia rajojen kokeilua, uhmaa, "tottelemattomuutta" tms.
Joten siis..... Jos olet KUULLUT hoitajan huutavan lapsille se on minusta jo TODELLA hälyyttävää!!! Tekstistäsi ei käynyt ilmi onko kyseessä pk vai pph, eli siis onko muita aikuisia "valvomassa"..? Mutta niin kuin kaikki tietää on aikuisen käytös yleensä erilaista toisen tasavertaisen (aikuinen) läsnäollessa. Olen ehdottomasti myös sitämieltä että vaihda hoitopaikkaa ja NOPEASTI! Jos minun lastani hoitaisi vain yllämainittu "uusi-hoitaja" ottaisin vaikka palkatonta lomaa hoitopaikan vaihtoajaksi. Jo 3-vuotiaskin osaa vastailla helppoihin johdattelemattomiin kysymyksiin hoitopäivästä. Nukuitko päiväunet? Missä nukuit? Mitä söitte? Olitteko ulkona? jne. ja tuosta sitten kuuntelemalla voikin paljastua asioita joita et tiedä hoidossa tapahtuneen.
Kinuski: 5-vuotias osaa jo kertoa erittäinn yksityiskohtaisesti mitä hoidossa tapahtuu. Kuka leikkii, kuka huutaa, kuka puhuu kunnioittavasti, ym. Kysele paljon pojalta mitä hoidossa tapahtuu..
Jaksamista kaikille hoitopaikkojen kanssa taisteleville. Olen itsekin käynyt muutama vuosi sitten taiston, jossa tuli lopulta onnellinen tasapeli -> kaikki ovat tyytyväisiä. Minulla oli muutama noin 3 toivetta koskien lasteni hoitoa, ei isoja mutta minulle merkittäviä, olen myös erittäin nuori 6-vuotiaan äidiksi, silläkin lienee ollut osuutta. Olemme pian muuttamassa ja pk:n vaihto edessä toivon etten joudu tällä kertaa läpikäymään samaa sirkusta alussa..
Mukavaa kevään odotusta kaikille ja kiitos kun jaksoit lukea "romaanini".. : )
 
Kotona meillä on selvät rajat ja lapsi kyllä tietää mitä saa ja ei saa tehdä. Aikaisemmin tätä ongelmaa ei ole ollut,lapsi on ollut samassa paikassa jo yli vuoden ja aiemmin vaikuttikin että hän piti todella paljon hoitajastaan (on siis pph:lla ). Nyt tuntuu että hoitajan asenne lasta kohtaan on muuttunut negatiiviseksi ja hoitaja myös sanoo minulle suoraan että väsyttää.
Kiitoksia vastauksistanne, täytyy nyt miehen kanssa miettiä mikä olisi lapsen kannalta paras päätös.
 

Yhteistyössä