T
"toivoton tapaus"
Vieras
Onko täällä muita, jotka ovat kotoisin jostain muualta kuin missä nyt asutaan?
Itse olen tullut kauempaa nykyiselle paikkakunnalle ja lapsia on siunaantunut täällä olon aikana kaksi.
Käyn lasten kanssa kotiseudullani ehkä 3 kertaa vuodessa, jolloin olemme siellä vähintään viikon kerrallaan.
Mieheni jää yleensä kotiin ja nauttii täysin siemauksin yksin olostaan ja omasta rauhasta.
Ja sekös kismittää minua! Hän ei koskaan käy missään lasten kanssa, nyt kun meillä on kesälomat niin menen lasten kanssa kotideudulleni ja mies jää TAAS kotiin lomailemaan.
Hän saa vuodessa parhaimmillaan 6 viikkoa lomaa ja minä en yhtään.
Siis lomaa lapsista.
Elkää käsittäkö väärin, haluan olla lasteni kanssa mutta meillä ei ole minkaanlaista tukiverkostoa joten hoidamme lapsia aina itse.
(Päiväkotia lukuunottamatta, ja silloinkin olen töissä).
En saa vuodessa yhtään omaa aikaa ja sekös rasittaa ja uuvuttaa :/ Mutta en voi mitään sille, että ärsyttää ja kismittää se, että mies saa jäädä yksin kotiin siksi ajaksi ja lomailla ihan rauhassa sillä aikaa, kun minä hoidan lapsiamme kaukana. Olen varmaan vaan liian katkera. Onko täällä muita joilla olisi samanlaisia ajatuksia?
Itse olen tullut kauempaa nykyiselle paikkakunnalle ja lapsia on siunaantunut täällä olon aikana kaksi.
Käyn lasten kanssa kotiseudullani ehkä 3 kertaa vuodessa, jolloin olemme siellä vähintään viikon kerrallaan.
Mieheni jää yleensä kotiin ja nauttii täysin siemauksin yksin olostaan ja omasta rauhasta.
Ja sekös kismittää minua! Hän ei koskaan käy missään lasten kanssa, nyt kun meillä on kesälomat niin menen lasten kanssa kotideudulleni ja mies jää TAAS kotiin lomailemaan.
Hän saa vuodessa parhaimmillaan 6 viikkoa lomaa ja minä en yhtään.
Siis lomaa lapsista.
Elkää käsittäkö väärin, haluan olla lasteni kanssa mutta meillä ei ole minkaanlaista tukiverkostoa joten hoidamme lapsia aina itse.
(Päiväkotia lukuunottamatta, ja silloinkin olen töissä).
En saa vuodessa yhtään omaa aikaa ja sekös rasittaa ja uuvuttaa :/ Mutta en voi mitään sille, että ärsyttää ja kismittää se, että mies saa jäädä yksin kotiin siksi ajaksi ja lomailla ihan rauhassa sillä aikaa, kun minä hoidan lapsiamme kaukana. Olen varmaan vaan liian katkera. Onko täällä muita joilla olisi samanlaisia ajatuksia?